Nguurndam e golle Ceerno Ahmadu Muttaar Saako (1865-1934)

0
111
golle Ceerno Ahmadu Muttaar Saako (1865-1934)
golle Ceerno Ahmadu Muttaar Saako (1865-1934)

Kuɗol Madiina TUURE, Duɗal Jaaɓi Haaɗtirde Nuwaasoot kam e Al Hajji Saydu Nuuru TUURE, to wiɗtirdu IFAN-UCAD.

Binndanɗe paatuɗe e Ceerno Ahmadu Muttaar Saako ina keewi. Aɗe peññina sifaaji keewɗi neɗɗaagu makko, etee ɗe tuugnii ko e ƴoogirɗe keewɗe, e seedanfaaguuji keɓaaɗi e koreeji makko. Caggal nde o joofni jaŋde makko Quraana to Segu, heblii to bannge diine ko e nder diiwaan Taraarsa, to Ceerno makko Hariis Uld Muhannd, jeyaaɗo e leñol Idab-al-Hasan en, hinnde e Eda-shegra en. Omo nawdunoo heen njulaagu, ko adii nde o jooɗoytoo to Podoor, omo yeeyana hoore makko. Ko toon o anndondiri e julaŋkooɓe heewɓe. Ngal ɗoo gollal newnanii mo anndondirde e yimɓe e anndude diiwanuuji Fuuta Tooro. Etee ko e fannu janngingol hee, e nder qaadiyaaal makko, o darji no haanirta nii. Mballudi makko e ɓamtaare jaŋde diine, e duɗal makko Ɓoggee ngal, yantude e almudɓe makko ɗigginɓe ganndal, daraniiɓe sarde ɗum, e nder Afrik bannge Hirnaange, mbaɗii mo Koohoowo Lislaam. Ko ɗee ɗoo geɗe ndokki faayiida neɗɗanke oo daraja e fotde wiɗteede e anndeede no haanirta nii, to bannge iwdi mum, nguurndam mum e gonwone mum e ganndal mum.

1. Asko makko 

Ceerno Ahmadu Muttaar Saako jibinaa ko Segu, e naatirɗe kitaale 1860. O ummii ko e galle seernaaɓe iwdi Balle Besmoor (Regba), e nder diiwaan Halayɓe. Jibini mo ko Muttaar Abdullaay e Aysata Daraame Siisee, jeyaaɗo e leñol soninkooɓe, e nder diiwaan Gidimaka ( ). Baaba mum Ceerno Ahmadu Muttaar Saako, Muttaar Abdullaay ko ceerno Basimoor, lefol ngol o heɓi e suudu baaba makko ( ). Muttaar Abdullaay ko ɓiy Pennda Faatimata Baro to Haayre Laaw, e iwdi Barooɓe, jom teddungal mawngal e martaba diine e laamu. Iwdi maɓɓe ko Gaana (Wagadugu). Ko suudu Barooɓe e gardogol Ceerno Barooɓe, rokki denndaangal yahdiiɓe mum, ndee yettoode. Maama mum Ceerno Ahmadu Muttaar gorko, hono Abdullaay Aamadu ina joginoo korɗo Alla, biyetenooɗo Aadama Saako, mo nganndu-ɗaa, ko ɓiy Ceerno Basimoor Lamin e Faatimata Aadama Ayse Taal, bandum debbo Sayku Umar Taal. Ko oon wonnoo jinnaaɗo debbo Koohoowo, dowluɗo diine, gardinooɗo ngenndi njaajndi wertaango, ganndiraaɗo Siree Aadama.

To bannge neene mum Ceerno, hono Aysata Daraame Siisee, Ceerno Aamadu Muttar Saako yalti ko e suudu seernaaɓe sooninkooɓe Gidimakha. So goonga, yetteteeɓe Siisee, Tuure, Khumma e Berete, ko seerenɓe ngonnoo e ngenndi Mandinkooɓe, ko toon nii ɓe ƴetti lefol Mannde Mori. Ko ɗuum nii saabii eɗen ndokka faayiida, eɗen mbeddoo leƴƴannde e iwdi Ceerno Aamadu Muttaar Saako, ngam paamen iirtondiral pine gonngal e nder iwdi makko.

Iwdi ngoɗɗundi Saakooɓe

Tuugaade e Atumaan Saako ( ), « Saakooɓe njeyaa ko e cuuɗi sappo e ɗiɗi Soninkooɓe, ɗi Wagadugu (ngenndi Gaana), arɓe koɗi e daande maayo Senegaal, e nder reedu Fuuta Tooro ; ɗiin cuuɗi caayiino e nder leñol Fulɓe, ngoppi sooninkoore, mbaɗti haalde pulaar, (ɗemngal Fulɓe, hoɗɓe e oon nokku). Ɓeen sooninkooɓe arɓe, ina tawee e jettooɗe mumen : Tuure, Kebe, Sillaa, Gasama, Talla, Dukke, Dukkure, Sumaare, Koreera, Yaal-Baccili, Saako, e gardogol yetteteeɓe Baro.  Yettoode Baro ko yettoode heɓtinirde hinnde ndee ; sabu Baro ina jooftinee e jettooɗe goɗɗe, bayɗe no : Dukke Baro, Kebe Baro, Gasama Baro, e ko nanndi heen. Tuureeɓe noon, Sakooɓe njiɗata ko waɗtude yettoode mumen e Baro en hay so tawii Baro jooftintaake e yettoode Tuure.

Maamum Saakooɓe wiyetenoo ko Maalik Lamin. O hoɗnoo ko Kaliñooro, e nder Gidimakha, ko adii nde ɓe koɗata Fuuta Tooro. O adii hoɗde e Fuuta fof ko e nokku biyeteeɗo Balle Basimoor, wuro wonngo e diiwaan Tooro, nokku gonɗo hakkunde Dar El Barka e Lugaat. Balle Basimoor ko wuro fulɓe, ngo ardinoo Jom Goonga, jooɗaninooɗo suudu Jalluɓe. Yimɓe nokku oo ndokki hesɓe arɓe ɓee suddiiɓe, nii woni, eɓe mbaasira seeɗa ɗemngal maɓɓe sooninkoore.

Huunde e Saakooɓe tacci maayo, siñcoyi wuro ina wiyee Njawaar, sara Podoor, ɓe nginniri ngo, wooto e gure maɓɓe ɓooyɗe. Feccere heddiinde ndee yahi hoɗoyi Ndormbos, wuro ngo ardii Jom Cinɗe, Pullo Bahbaho. Oon, rewataano Alla, rokki ɓe leyɗeele dokkal pandungal, yamiri yimɓe mum yoɓde asakal e leyɗeele goɗɗe ɗee. Taalɓe ardii ɗumen ko Joom Cinnde, fiili saakooɓe lefol Ceerno Basimoor». Ngool lefol ina heddii haa ñallaangal hannde. Roɓindooji men kollirii wonde Ceerno Aamadu Muttaar Saako ronii ngool lefol e kaaw mum, biyetenooɗo Ceerno Maamuudu, taanum Ceerno Basmoro Lamin. Caggal sankaare Ceerno Aamadu Muttaar Saako e hitaande 1934,  lefol ngol hay gooto tottaaka ɗum haa hitaande 1952, tawi tottaa ɗum ko ɓiyiiko tokooso Ceerno Abdullaay Saako, ɓiy Ceerno Maamuudu. Nii woni, Saakooɓe, jogogol mumen ngool lefol, alaa ko telɓintunoo hay huunde e dewe mumen Alla, geɗal ɓurnongal maantinaade e nguurndam maɓɓe. Ɓe ndariima darnde maantiniinde kadi e Jihaadi Alhajji Umar.

E nder darnde galleeji diine mawɗi e Fuuta Tooro, Saakooɓe ina njeyaa e felluɓe diine, so en tuugniima e deftere Ceerno Muntagaa.  Ina jeyaa e maɓɓe : Alfaa Mammadu, ɓiy Ceerno Basmooro Lamin, Abdurahmaan, ɓiy Ceerno Basmooro Lamin, Siree Aadama, taanum Ceerno Basmooro Lamin wondude e rewiraaɓe mum (Tuugaade e Sall I.A., 1997, h 223) : Mustafaa, Yuusuf e Muttaar Abdullaay, baaba mum Ceerno Aamadu Muttaar Saako. Waɗde mbiyen, Ceerno ko ɓiy pelluɗo diine, jibinaaɗo Segu, ko toon nii o waɗii jaŋde makko arwaniire.

2. Jaŋde Ceerno Aamadu Muttaar Saako

Ceerno Aamadu Muttaar Saako halfinanoo ko Ceerno Saydu Jeliyaa Tuure, tuma nde baaba mum sankii ndee ( ). O janngi Quraana ko Segu, e nder taariindi galle maɓɓe. Caggal ɗuum, o jokkoyi jaŋde makko to Shariif Abdul Qaadiri, to Segu. O janngii doosɗe celluka, diine, e sariya, hono (fiqhu), (tuugaade e Sall I.A. 224, 1997) to Ñooro, to Ceerno Bookar Sammba Moolde Bah, ganndo diine, mo lasli Hoore Foonde. Ko ɗoon o woni duuɓi jonɗi omo jannga. O janngi kadi e Ceerno Saydu Jaawanɗo, mo lasli Gobiir, to Damga. E wiyde Bah Umar, Ceerno Aamadu Muttaar Saako luggiɗinii jaŋde mum e denndaangal fannuuji jaŋde, janngetenooɗi e nder diiwaan Taraasa, ɗo ceerno mum biyeteeɗo Hariis Uldu Muhanndu, jeyaaɗo e suudu Idab-al-Hasan en. Ko Shaykh Hariis uld Muhanndu rokki mo seedamfaagu e kuuɓal gannde, naworɗe sifaaji njanngiin, ñeeñal binndol, doosɗe celluka ɗemngal arab, fiqhu, e ko nanndi heen ( ). Ko caggal ngoo ɗoo heblo faayodinngo o hooti Fuuta e hitaande 191 .

3. Nguurndam Ceerno Aamadu Muttaar Saako

Janngude haa timmina jaŋde mum e fannu diine, ko sahaa paayodinɗo e nguurndam Ceerno Aamadu Muttaar Saako. O dañi fartaŋŋe waɗdorde heen njulaagu e takko daande maayo Senegaal, e nder ɗuum, o dañi jokkondirde e annduɓe rowrowɓe waawɓe sariya. Njulaagu ngu o waɗatnoo nguu, woɗɗinaani mo njiilawu ganndal. Ko ɗuum rokki mo fartaŋŋe tawtoreede jeewte gostondire miijooji, ɗe o maantaa e nder mumen, sabu keewgol makko ganndal. Ɗuum ɓeydi dowlugol makko e nder renndo annduɓe fuutankooɓe, haa keɓtini ko o ganndo dowrowo. Njulaagu ngu o waɗatnoo nguu newnani mo humtude haajuuji makko, newnanori mo kadi hebbinde jokkondire e gostondire miijooji hakkunde makko e annduɓe sariya woɗɓe, seedtanaaɓe baawal. O fuɗɗii njulaagu ko e sahre Podoor ndee, ɗo o ñiiɓnoo to sehil makko Sammba Kumani, o jokkondiri e julankooɓe tuubakooɓe Ndar. O renndini njulaagu e jaŋde diine, e nder njilluuji makko. Omo yuɓɓintunoo jeewte diine, ko ɗuum nii saabii haa o teskaa e nder renndooji annduɓe mawɓe, ina jeyaa e ɓeen Ceerno Mammadu Alfaa Kan mo Galoya, mo o resoyi ɓiyum debbo biyeteeɗo Amayel.

Golle Qaadi

Bah habrii wonde ñalnde wootere « Ceerno Aamadu Muttaar Saakeejo luurondirii e ñaawroowo sariya Lislaam gooto, jooɗinooɗo e wuro Podoor ngoo, e ko yowitii e ñaawoore nde oon ñaawnoo, tawi oon ina goongɗinnoo cellugol ñaawoore mum ndee. Hoohooɓe laamu koloñaal e sariyankooɓe diiwanuuji goɗɗi ɗii mbaawaano ɗuurnaade ngaal luural, nii woni, ɓe naamndii luurduɓe ɓee, gooto heen fof, yo addu duttorɗe ñaawoore mum. Ceerno Ahmadu Muttaar Saako hujjinorii soobee yiyannde mum, fillii ñaawooje ɗe tuugii, gila e aayeeje Quraana e duttorɗe sariya, ɗe fawi haa yandini ñaawoore mum. Kujjinogol makko ngol ɓuri laaɓtude no feewi, nii woni, hoohooɓe laamu tuubakiri ɓeydii jaɓande mo, ɗaccaani haa e hitaande 1905, mbaɗi mo Qaadii to Regba, nde mbaɗti Muritani e njiimaandi mumen ndee.

Ceerno Aamadu Muttaar Saako wonii e ɗeen golle, tuggi 1905 haa hitaande 1934. Caggal nde o daaklii dumunna seeɗa Regba, golle ɗee ngegginaa ɗoon, mbaɗtaa Ɓogge e hitaande 1906, nokkuure ndee wonti nokkuure diirnde, tuma nde laamu tuubakiri waɗi nde ñiiɓirde hesere. Ceerno Aamadu waɗaa ɗoon Ñaawoowo dowrowo, mo tolno gadano ko adii fof, e hitaande 1905 (la fonction de Qaadi supérieur de 1ère classe en 1905), caggal ɗuum, o woni Qaadi dowrowo, mo alaa tolno e hitaande 1918, haa tuma nde o hooti e Joomiiko e hitaande 1934 ( ).  « O nomaama Persidaa Tirbinaal Ɓaleeɓe e senngo siwil en, haa e senngo njulaagu e hitaande 1924 » (Sall, 1997, 231).

Ina jeyaa e ñaawooje ɗe o ñaawi, luural baɗnongal hakkunde Suudu Ulaad Iberi, ndu Sheek Siidiya, mo Taraarsa e mumen e Jejba mo Barakna (  ) refti heen ko joljole baɗnooɗe ñande 26-27 e lewru desammbar 1929, hakkunde sooninkooɓe Gataaga, almudɓe  Yaquuba Sillaa, birdoowo sappo e goo e haalpulaaren leegal Tulde, e nder wuro Kayhayɗi.

Bah hollitii wonde « e dumunna mo o woni ñaawoowo oo fof, Ceerno Aamadu Muttaar Saako feññinii peewal, (e nuunɗal) baawgol mum, wondude kadi e faamde no feewi luure kollitteeɗe ɗee (rutto e ɗereeji jokkaaɗi : ñaawooje e arab). Ganndal makko aadaaji leƴƴi ina wallittunoo mo no feewi e jangtaade kuule tippondirɗe e jamirooje diine Lislaam, tuugaade e humpitaade ko kinɗe walla cuuɗi ɗii ceerti. Omo heewnoo ñaawde ko yowitii e leydi, walla nii e ndonu rewɓe ; ndeestotonooko no feewi sariya Alla oo. O dañii fartaŋŋe jaɓnude gollodiiɓe makko e winndude jamirooje lislaam e ñaawooje taƴaaɗe ɗee» ( ).

4. Golle Ceerno Ahmadu Muttaar Saako

Ceerno Ahmadu Muttaar Saako naftoriima ñiiɓgol mum e Qaadiyaagal to Ɓoggee, ngam darnude ɗoon duɗal toowngal jannginoowal Lislaam, jerondirteengal e Duɗal Jaaɓi-Haaɗtirde. O jeyaama e wuurtinɓe pinal e jaŋde e ganndal nder Fuuta, tawi annduɓe sariya njahiino haa ngustii no feewi, tuma nde ɓeen nootoyinoo fellannde diine Sheekh Umar Al Fuutiyyu Taal noddunoo, ɗum laggini diiwaan oo annduɓe diine e jannginooɓe ɗum.

Janngingol makko

Fannuuji ɗi o jangintunoo ɗii, ko yowitii e Quraana e Sariya ina jeyaa e majji : binndol al Quraana, njanngiin mum, Fiqhu, doosɗe celluka ɗemngal arab (Nahwu), pirlitogol, maando, njimri (Chi’r), coñce ɗemngal arab (Adab), hadiis, kam e facciro Quraana (Tafsîr), ñeeñal waawde haalde (bayaan), diine (tawhiid), yuɓɓo miijo (Manɗiq), safaruuji finaa-tawaa (Ɗibb taqlîdi, ganndal koode, e ko nanndi heen.

Jime keewɗe mbinndaama e oo jimme Lislaam tedduɗo. Jime Muhammad Faal Uld Al Benaani, to Medeedara e ɗe Baaba uld Sheekh Siidiya ko e jime ɓurɗe lollude ɗee, ɗe njeyaa.

Almudɓe makko ko iwdiiji ceertuɗi, ummiiɓe e nokkuuji ceertuɗi kadi. Ina tawee e maɓɓe : safalɓe, ɓe o janngi to mumen, o resi e mumen, Sooninkooɓe, leñol neene makko en ; Bambarankooɓe, ɓe o jibinaa to mumen, o mawni to mumen, Jolfuɓe, ɓe o jogodinoo jokkondiral e cehilaagal moƴƴal e enɗam, ɓe o wonnoo njaatigi mumen Podoor ; njoofniren Haalpulaar en, leñol ngol o jeyaa e mum. Ceerno Ahmadu Muttaar Saako, tuugaade e leƴƴi keewɗi, ɗi jokkondirnoo, ina haalatnoo ɗemɗe keewɗe. Omo faccirtunoo binndanɗe makko e ɗemɗe keewɗe, ko ɗuum wonnoo sabaabu leƴƴi keewɗi ina noototonoo e janngingol makko, ummoraade e nokkuuji keewɗi, ceertuɗi. Yoga e almudɓe makko ndarjii no feewi, keɓi martaba e teddungal.

Eɗen mbaawi ɗoo limtude yoga e maɓɓe :

  • 1. Ceerno Ahmadu Muntagaa Taal, to Ñooro ( )
  • 2. Ceerno Muhammad Zeynid’diin Bah, to Haayre ( )
  • 3. Ceerno Haamiidu Sih, to Jaataar
  • 4. Ceerno Haamiidu Ceerno Tiller Aan, to Ngijilon
  • 5. Ceerno Saydu Nuuru Taal ( )
  • 6. Ceerno Aamadu Tijjaani Woon, to Kayhayɗi ( )
  • 7. Elfekki Muhammead Siisee Añ, to Gaawol
  • 8. Ceerno Ahmadu Muttaar Abba, to Weendu Noodi
  • 9. Ceerno Abdu, to Kaayyel
  • 10.  Ceerno Ahmadu Liihdo walla Liw
  • 11.  Haabiibu Uld Maalik
  • 12. Muttaar Uld Bookar
  • 13. Muhammad Uld Zekku
  • 14. Muhammad Faal Uld Sa’iid
  • 15. Ahmad Daawuuda
  • 16.  Ceerno Demmba Silti
  • 17.  Ceerno Njaay Bah, to Baabaaɓe
  • 18.  Ceerno Lamin Jiggo, to Demet
  • 19.  Mustafaa Njaay, to Ndar
  • 20.  Ceerno Moodi Gasamma, to Fuuta Jaloŋ
  • 21.  Demmba Dikko
  • 22. Al Hajji Muhammad Aaw
  • 23. Alfaa Suleymaan
  • 24. Muhammad Kajama
  • 25. Abdullaay Sih
  • 26. Muttaar Sillaa, Kayyor Senegaal
  • 27. Usmaan Joob, to Ndakaaru
  • 28.  Sheek Muusaa Kamara, to Ganngel ( )
  • 29. Ceerno Aamadu Bookar Aan, to Ngijilon
  • 30.  Ceerno Aamadu Abbaas Aan
  • 31.  Shariif Mahmuudu Haydara
  • 32.  Ceerno Bookar Sidiki Lih, to Cilon
  • 33. Ceerno Demmba Haawa, to Madiina Njaacɓe
  • 34. Ceerno Mahmuudu Jallo
  • 35. Ceerno Abdurrahiimu
  • 36.  Alfaa Sheybaani Aaw , to Waalalde
  • 37. Ceerno Mammadu Alfaa Ñaŋ, to Boyinnaaji
  • 38. Ceerno Hammaat Muhaaji
  • 39.  Ceerno Rasuul Sheek Wan
  • 40. Ceerno Mammadu Abdurrahiimu Wan
  • 41. Ceerno Hasan Ceerno Baro, to Ndar
  • 42. Hammaat Tannjigoora, to Bakkel
  • 43.  Nuuru Tannjigoora, to Bakkel
  • 44. Idriisa Kamara
  • 45. Muhammad Salem, e leñol Idab-Lahsan
  • 46. Muhammad Ben Yuusuf, to Muritani
  • 47. Sammba Farba Gaajo
  • 48. Abdurahmaan JaH, to Haayre
  • 49. Alfaa Muhammad Usmaan
  • 50. Alfaa Umar Caam
  • 51. Bokar Baaba
  • 52. Ceerno Abdullaay Aan
  • 53. Al Haji Aamadu Dem, to Sokoon ( )
  • 54. Aliw Dem, to Ñaani Kusaanaar
  • 55.  Ceerno Hadaraame, to Salde
  • 56.  Al Hajji Ismaa’iila Sih

Doggol goɗngol almudɓe woɗɓe ( )

  • 1. Al Hajji Demmba Hawaa, to Madiina Njaacɓe
  • 2. Demmba Dikko, to Shiggute (?)
  • 3. MUhammadu Jah, to Galoya
  • 4. Muhammadu Zeynid’diin, to Haayre
  • 5. Haamiidu Sh, to Jaataar
  • 6. Saydu Nuuru Taal, to Ndakaaru
  • 7. Aamadu Muusaa (Muntagaa ?) Taal, to Ɓoggee
  • 8. Lamin Basiiru Taal, to Kaay
  • 9. Lamin Alfaa Jiggo, to Demet
  • 10. Njaay Umar, to Baabaaɓe
  • 11. Hammadi Mali Sih, to Jaarangel
  • 12. Aamadu Tijjaani (Woon ?), to Donnaay
  • 13. Demmba Pennda, to (Ñannga ?)
  • 14. Haamiidu Ceerno, to Ngijilon
  • 15. Jibi Koytagu, to Konaakiri
  • 16. Suleymaani Awn (Añ ?), to Gaawol
  • 17. Baaba Njonngo, to Podoor
  • 18. Abdullaay Jinge, to Hunaare
  • 19. Bookara Sidiki, to Cilon
  • 20. Muhammadu Abaas, to Ngijilon
  • 21. Ahmadu Mammadu Abbaa, to Wudduru
  • 22. Hammee Muhaaji, to Sillaanaaɓe
  • 23. Muhammadu Baal, to Golleere
  • 24. Alfaa Sheybaani, to Waalalde
  • 25. Hammee Baaba, to Cilon
  • 26. Elfekki Siisee, to Gaawol
  • 27. Ceerno Yaayaa, to Ngijilon
  • 28. Alfaa Bookar Lam, to Demet
  • 29. Saydu Buubu Lih, to Cilon
  • 30. Bookar Lamin Bah, to Ñooro
  • 31. Haaruuna Mammadu Bah, to Ɓoggee
  • 32. Ceerno Koli, to Jolof
  • 33. Mammadu Lamin, to Fuuta-Jaloŋ
  • 34. Ceerno Alheyni, to Gideera (Kiidira ?)
  • 35. Bookar Alfaa, mo Daabiya
  • 36. Alfaa Mammadu Raabi, to Kanel
  • 37. Raasuul Ceerno Wan, to Mbummba
  • 38. Mammadu Abdurahiim
  • 39. Haamiidu Tamguura, to Bakkel
  • 40. Farba Sammba Gaajo, to Njafaan
  • 41. Abdurahiim Jah, to Saarandoogu
  • 42. Alasan Mammadu, to Haayre Laaw
  • 43. Bookar Baaba, to Haayre Laaw
  • 44. Alfaa Umar Caam, to Haayre Laaw
  • 45. Aamadu Muntagaa Taal, to Ɓoggee
  • 46. Alfaa Sammba Baal, to Woolum
  • 47. Ahmadaani, to Ñooro
  • 48. Usmaan Ceerno Bookar, to Kayhayɗi
  • 49. Sheekh Ibraahima Yaayaa, to Wuro Siree
  • 50. Aamadu Abuubakiri
  • 51. Umar Karraas, to Dimat
  • 52. Ceerno Saajo, to Ndar
  • 53. Aamadu Ibraahiima Sih, to Haayre Laaw
  • 54. Ceerno Ismaa’iila, to Pete
  • 55. Habiibu Wul Maalik, hinnde Idab Lhasan’en
  • 56. Muttaar Wul Bookar, hinnde Idab Lhasan en
  • 57. Muhammad Wul Zeku, hinnde Idab Lhasan en
  • 58. Hammed Waal Wul Sa’iid, hinnde Idab Lhasan’en
  • 59. Hammed Wul Yuusuf, hinnde Idab Lhasan’en
  • 60. Sheykh Hadraami, to Tommbuktu
  • 61. Ibraahiima Sih, to Lobbudu
  • 62. Abdurrahmaan Aamadu SAAKO, to Ɓoggee
  • 63. Abdul Aamadu, to Ɓoggee
  • 64. Aamadu Ablaay, to Njaawaldi ( )

Doggol goɗngol ina woodi, ko Abuu Bakri Kaaliidu Bah, wiɗtiyanke yuɓɓini ngol, e deftere mum wiyeteende : «  Daartol pinal Alsilamaagal, e njuuteendi daande maayo Senegaal  » tuugaade e roɓindo Joob ( ):

  • 1. Saydu Nuuru Taal
  • 2. Aamadu Bookar Aan
  • 3. Muhammad Zeynu BAH
  • 4. Abuu Kelli
  • 5. Ahmed Lamin
  • 6. Aamadu Tijjaani Woon
  • 7. Mammadu Daawuda Baro
  • 8. Haamiidu Jaataar
  • 9. Ceerno Demmba
  • 10. Moodi Aamadu
  • 11. Njaay Umar Buubu
  • 12. Lamin Alfaa Jiggo
  • 13. Ceerno Mustafaa
  • 14. Moodi Gasamma
  • 15. Demmba Dikko
  • 16. El Fekki Mammadu
  • 17. Ceerno Mamma Aaw
  • 18. Alfaa Sheybaani
  • 19. Mammadu Kajjaa
  • 20. Abdullaay Sih
  • 21. Muttaar Sillaa
  • 22. Usmaan Joob
  • 23. Muusaa Aamadu Kamara
  • 24. Aamadu Bookar Aan
  • 25. Aamadu Abbaas
  • 26. Haamiidu Tillere
  • 27. Sherif Mahmuud
  • 28. Bookar Sidiki Lih
  • 29. Demmba Hawa
  • 30. Mahmuud Jaw
  • 31. Abdurahiim
  • 32. Mammadu Alfaa
  • 33. Hammaat Muhaaji
  • 34. Aamadu Guuro
  • 35. Yero Boɗeejo
  • 36. Ceerno Basiiru
  • 37. Ibraahiima Mbooj
  • 38. Umar Baaba Sal
  • 39. Mammadu Saydu
  • 40. Aamadu Siree

Golle makko renndoyankooje

Gaa gaa darnde makko, to bannge sarde diine, gonaangal Ceerno Ahmadu Muttaar Saako e Ɓoggee, ɗum wallitii e waɗde dental, haa e moƴƴitinde nguurndam yahnooɓe jihaadi Alhajji Umar, ngarti. Ceerno darii e yahde maslahaa hakkunde artuɓe ɓee e laamu koloñaal, yantude kadi e ɓesngu leydi ndii fof. E wiyde Robinson, o yaɓɓii koyɗe masaalahaa ganndo, teeŋti noon ko feewti e ndonu Umariyankeewu.

Ngol ciimtol tuugaade e njiimaandi tuubakiri faraysinkeeri, Ceerno Aamadu ina firda ɗum weluya mum «  daɗndude pirtugol aada e sarde diine e ngonka kesa ».

O dariima e hirjinde yimɓe ɓee yoo janngu ɗemngal farayse ngal, e wuurtude jinnaaɓe mumen, yoo naw ɓesnguuji mumen lekkol, hono no o wuurtiri heen ɓesngu makko ( ).

Ceerno ina joginoo teddungal mawngal e laamu tuubakiri, haa e yontidaaɓe mum, tee ɗuum wallii ɗum kadi e tiiɗtinde Ɗariiqa Tijjaaniya, jokkiiɗo e Alhajji Umar, mo o roni e jiɗnaaɓe makko. Dental ɓesngu e iwdi Alhajji Umar e almudɓe mum ( ), to Ɓoggee wallitii e wuurtinde ngal ɗoo catal e Ɗariiqa Tijjaaniya, ngal nganndu-ɗaa koninke tuubaako, ganndiraaɗo Arshinaar oo fusii «  Ngenndi Haalpulaar’en  », ndi darnunoo.

Ceerno Aamadu dañii fartaŋŋe hajjoyde, e hitaande 1929, o yahdunoo ko e Ceerno Muhammad Lamin Baal, mo Golleere, o fotti toon e Alfaa Haashamiyyu Taal, ɓiy Alhajji Umar tokooso, jooɗoyinooɗo toon, caggal nde Ngenndi Alhajji Umar ndii lañcitaa. Calogol Alfaa laamu tuubakiri, ko ɗuum saabinoo ñiŋde mo maslahaa, mo Ceerno Aamadu dogatnoo e hakkunde tuubakooɓe e laamaaɓe ɓee ( ).

Nde o arti hijjoore ndee, kanko Ceerno Aamadu, yimɓe ɓee njiyi e makko ayaawo woɗngo : mbaawka makko e yiyde mbirniindi mooftiindi e yimɓe Alla (waliyaaɓe). Nii woni, bato gartirtunooɗo ɓee yuli, ndiyam woni e naatde e nder makko. Tuubakooɓe ɓee noddi mo, ngam teskaade neɗɗaagal makko. E nder yankinaare, o holliti ɓe wonde o alanaa ɗum ganndal, o jammini ɓe neɗɗo potoowo waawande ɗum : oon woni Ceerno Muhammad Lamin Baal. Oon sabu yanaade e yiɗde humpinde yimɓe hoore mum, wiyi alaa ganndal mbirniindi, o jaɓoyi tan ko caggal baawnugol jahdiiɗo makko, ɗowoowo mo, ceerno Aamadu Muttaar Saako. O waɗi tan ko fawde junngo makko e dow wuddere ndee, nde uddii, ko nii o daɗndiri wonnooɓe e bato ɓee fof…

  • Suddiiɓe Ceerno Aamadu Muttaar Saako
  • 1. Amayel Mammadu Alfaa Kan, to Galoya
  • 2. Mahjuuba Mint H’Meyaada, jeyaaɗo e suudu Ulaad Nughmaash
  • 3. Kummba Baaba Bah, to Halayɓe
  • 4. Asmaa’uu Mint Umar, suudu Idab-Lahsan
  • 5. Aysata Elimaan Kan, to Dimat
  • 6. N’Daama Jaw, to Ɓoggee ( )
  • 7. Defaa Seynabu, to Daarel Barka
  • 8. Defaa Ibraa Wan, to Mbummba
  • 9. Debbo ndaranke jeyaaɗo e koreeji Buh El Mogdaad
  • Geñgol Ceerno Aamadu Muttaar Saako ummaade e afo haa yettii kodda
  • 1. Muttaar Ceerno (ɓiy Amayel)
  • 2. Faatimata, ganndiraaɗo Muniina (ɓiy Mahjuuba)
  • 3. Aminata, ganndiraaɗo Bintu (ɓiy Amayel)
  • 4. Abdurahmaan (ɓiy Kummba)
  • 5. Khadiijettu, ganndiraaɗo Tullaay (ɓiy Amayel)
  • 6. Aysata, ganndiraaɗo Cillanndi (ɓiy Kummba)
  • 7. Mariyam, ganndiraaɗo Selli (ɓiy Amayel)
  • 8. Muhammad Lamin (ɓiy Asmaa’u)
  • 9. Abdullaay (ɓiy Amayel)
  • 10. Abdurrahiim, ganndiraaɗo Abdel Kariim (ɓiy Asmaa’u)
  • Defte duttorɗe
  • - Bah Umar Muhammedu Saalih el-Fulani, 2007/1427 H. «  Nabthat an Hayaat Sheykh Ahmadu Muttaar Saako (1865-1934)”; in “Saqaafa al-arabiyal islaamiyya fî Gharbi Ifriiqiyya  »
  • - Sheykh Wul Ahmedu, 2006. Ahmadu Mukhtaar Saako, fondateur de la mahadra de Boghé ; Mémoire de DEA, UCAD, FLSH, Dep. Arabe.
  • - Joob Alasan, 2001. Contribution à l’histoire politique et religieuse du Fouta : Thierno Amadou Moctar 1867-1934 ; Mémoire de maîtrise ; Université de Nouakchott ; FLSH ; Département Histoire.
  • - Kamara Cheikh Moussa (Traduit et annoté par Amar Samb), 1970. La vie d’El Hadji Omar ; BIFAN, série B, n° 2, 370-411.
  • . Robinson David, 2004. Sociétés musulmanes et pouvoir colonial français au Sénégal et en Mauritanie 1880-1920. Parcours d’accommodation, éditions Karthala, 251-256-328.
  • . Sall I. A. , 1997. «  Cerno Amadu Mukhtar Sakho, Qadi supérieur de Boghé (1905- 1934)  », In Le temps des marabouts, Paris, Karthala, pp. 221-245.
  • . Yongane, Mohamed Lehbib, 2001. Les foyers religieux et le développement culturel dans le Laaw : le foyer d’El Hadj Mohamed Lamine Ball 1867-1937 ; Mémoire de maîtrise ; Université de Nouakchott ; FLSH ; Département Histoire.
  • HORAAƁE KABARUUJI
  • . Yarham mum Saako Atumaan, Nuwaasoot, 2006.
  • . Yarham mum Kan Faatimata Aamadu, Nuwaasoot, 2000.
  • . Bah Abdul, ganndiraaɗo Ceerno Selli, 2006 et 2012, Nuwaasoot.
  • . Bah Abdul Razzaaq, ganndiraaɗo Muttaar Tullaay, Nuwaasoot, 2011-2012.
  • . Kan Faatimata Aamadou, ganndiraaɗo Amayel Bintu, Nuwaasoot, fotde duuɓi keewɗi.
  • . Tamara Sih, Nuwaasoot, laabi keewɗi ko omo naamndee.
  • . Saako Muhammad Lamin Abdurahiim, 2011-2012, Nuwaasoot.

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.