Ko seerndi suukara e njuumri ?

0
472

En tawaama yeewtere mawnde nder Facebook ngam jaabaade naamndal (laaɓnal – laaɓndal…) « hol no pulaar wiyata suukara ? ».

Miijooji keewɗi ndokkaama heen, kono ko miijooji ɗiɗi (2) ɓuri heen teeŋtude :

– Won wiyɓe pulaar wiyata suukara ko « njuumri » walla « njuumaan ». Hujja maɓɓe : geɗe ɗiɗi ɗee nanndi welde…

- Won wiyɓe pulaar wiyata suukara ko « suukara » tan. Ɗum woni miijo ko ɓuri heewde e haalɓe heen ɓee. Wonande ɓeeɗoo, « suukara » ko helmere pulaar hay so tawii noon ko nde jiggaande, nde dolaama.

Yanti heen, maa mbiyaa ɗemɗe winndere ɗee kala, kelme kuutortoo ngam joopaade « suukara » ɗee kala njiidi ɗaɗol. Ɓe pawti heen ɗemɗe ko ko njiggondirta tan. Hannde so neɗɗo wiyii ina itta e Pulaar kelme jiggaaɗe, haa teeŋti e arab, ko seeɗa heddotoo. Ɗumɗoon noon, helmere « suukara » ndee wayi tan ko no « oto », « tele », « telefoŋ » ekn, kelme ɗe nganndu-ɗaa njoopii ko geɗe gaddaaɗe e men, walla kelme ganndal e karallaagal gontuɗe ngalu ngu wiinndere ndee kala renndi.

Jooni noon kuccanen jaabaade naamnal dow ngal : « hol ko seerndi ‘njuumri’ e ‘suukara’ ? ». Ndokken firo ngo nimaadu ganndal (Wikipedia”) rokki heen ngoo.

« Suukara ko huunde welnde e ɗemngal, itteteende, e ko ɓuri heewde, e gawƴal suukara walla e beteraaf suukareejo. Suukara ina waawi itteede kadi e puɗi goɗɗi. Ko molekilde (mooɓtoore) nde woɗɗondiraani e sakkaroos. …» Helmere « suukara » ummii ko helmere italiire « zucchero », luɓaande kam e hoore mum e ɗemngal arab « sukkar », ummiinde kam ne e helmere « çârkara » ɗemngal iñnjeewal biyeteengal sanskrit (« çârkara » noon firti ko « haayre » walla « ceenal »). »

Firo ngoo jokki :

« Ko ɓuri heewde e njuumri ko suukaraaji (hedde joyaɓe nay : 80%), kono joyaɓal keddingal ngal ko ɓuri heewde e mum ko ndiyam. Njuumri ina waɗi geɗe keewɗe goɗɗe, haa teeŋti noon e ko wiyetee « acides aminés » kam e oogaaɗe keewɗe : kaalis, kalsiyoom, kiri, njamndi, mañesiyoom ekn…, ko jiidaa e witaaminuuji keewɗi, e geɗe nguurateeje e uurateeje kadi…»

Njuumri

Ɗum noon, e fawaade e ɗii firooji ganndal, njuumri wonaa suukara, hay so tawii ina heewi suukara. Heewde suukara e huunde, addantaa ndeen huunde wonde suukara. Njuumri kadi ina waɗi geɗe keewɗe goɗɗe ɗe ngalaa e suukara, tee ko guurnooje, moƴƴe e ɓalndu.

Ɗum noon ngoppen suukara wona helmere pulaar laaɓtunde hay so tawii ko jiggaande, ko jiggaande dolaande, no « helmere », « deftere », « maanaa», « firo », « halkude » … ngoniri kelme jiggaade, dolaaɗe, gontuɗe kelme Pulaar laaɓɗe nii..

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa