Falnde Magaama : Nguurndam jaŋde

0
288

 

 

Ballal laamu to bannge nguura, tuuse e kaalis e leƴƴi nguura addaama, moni kala heɓii heen feccere mum. Paabi njeeygu nguura caɓorɗo yoɓi-heɓa ina kuɓtodini leydi ndii fof. Kono ɗum fof e wayde noon, to bannge jaŋde, sukaaɓe ina heewi lohre jibinnde caɗeele keewɗe.

Nguurndam jaŋde e falnde Magaama

Magaama ko sahre lollunde ; ngo woni ko e diiwaan Kayhayɗi to Gorgol. Ina e les njiimaandi maggo, rento dowriiji jeetati (kominaaji). Ɗiin ngoni : Daw, Doolol, Magaama, Tulel, Waali jantaŋ, Faraaliitaama, Beyi lugge, Saŋe. E winndannde men ndee kaalaten ko caɗeele jaŋde duɗe ɗoo e rento dowri Faraaliitaama. Faraaliitaama ina waɗi 19 wuro. Heen 17 ko gure fulɓe, 2 ko gure safalɓe. E nder gure 19 ɗee, woni heen ko duɗe 8, hono : Jiŋkeere, Wuro Siidi, Tuwoysiil, Wuro Dooro, Welingaraa, Hellere, Burle, Wuro lofu. Wuro heen kala ina waɗi suudu jannginirdu wooturu, jannginoowo gooto. Keewal jannginooɓe ɓee ko doge 2 haa 3. Caɗeele ɓurɗe teeŋtude ɗoo ko ŋakkeende toŋŋinorɗe (baŋuuji), ɓe ɓarfintoo tan ko e leydi, aɓe ɓafa e leydi nduufri. Yoga e duɗe so a yiyii almudɓe mum cikkataa ko pummungal juulde ɓe payi sabu ɓee ina ɓiɗti leece, ɓee ina ɓiɗti saakuuji, ɓee ko kartoŋaaji, ko ɓe mberti ɓe ndaña ɗo ɓe njooɗii. Ɓe ngalaa ndefu njaltaari (kantin), yoga e maɓɓe so ɓaarii waktu 12ɓo ñalawma ko e les leɗɗe ñallata haa kirndol yonta, sabu duɗal heen kala renndini ko sukaaɓe gure saraaji mum.

To bannge horooɓe jaŋde, ɓe njillotoo duɗe ɗee ko laawol gootol e nder hitaande kala. Sahaa udditgol maa uddugol duɗe. A min kucciti ɗaɓɓaande e Alla e nulaaɗo mum (mo jam e kisal woni e mum oo) e laamu nguu nguu nde wallata min e ɗee geɗe: jannginooɓe e cuuɗi jannginirɗi e ndefu ñaltaari (kantinaaji) e toŋŋinorɗe (baŋuuji). A min ɗaɓɓi kadi nde horooɓe jaŋde ɓee njillotoo duɗe ɗee lewru kala so famɗii.

Muusaa Mammadu Bah lollirɗo Coftuɗo Bah,
to Jeybaaba wuro Dooro