Jugu Jam arii, addii jam e Guray

0
2978

Basalle, karot, Suppome, salad, kannje, pompiteer, nawe, naanaa, beteraaf, eddaaji ñamako e obersiin e siilaaji goɗɗi sewo-sewo ŋakkaani hannde e jehre Guray to diiwaan Gidimaka haa ɗeɓi noddude ukkere sabu darnde Jugu Jam. Gure keewɗe, hakkunde Muritani e Senegaal, jahatnooɗe nokkuuji goɗɗi goɗɗuɗi ngam jiggoyaade sewo-sewo ko ɗoon mbaɗti somaade hannde ina yeeyta walla ñaamoya, tawi ɓesnoore ndee artanta ko fedde ndee e wuro ngoo. Ko ɗoon gooto e haaliyankooɓe nokku wiyata: “Jugu Jam arii, addi jam e Guray»

Ena teskaa gila nde Waali Gidimaka e Haakem Guray teskii darnde mayre, kori pellital ngal, ndokki nde leydi ndemeteendi fotde hektaruuji joy (5ha), yo nde waɗ sardiŋŋe, pelle ɗe ngonaa laamuyankooje bayɗe no USADF e FAO nootitii e mayre to bannge ngalu e kaɓirɗe gollorɗe, nde dartaaki, nde dartinaani golle mayre hay leƴƴannde.

Caggal sardiŋŋe oo, nde udditi ko santar ñootol darapuuji e geɗe goɗɗe cinkooje cuuɗi e gardagol Seynabu Umaar Lam, terɗe mayre ena ñoota, ina njeeyta, tawi njeñtudi ndii waɗtetee ko e booñ fedde ndee.

E sahaa jawtuɗo ko ɓooyaani koo kadi, nde ummanii ko yuɓɓinde lulɗe tati heblo ngam semmbinde kattanɗe pelle gollotooɗe e njuɓɓudi ndii e riiwtude humambinnaagal e majjere. Ɗuum ko tuggude e ñalnde 1 lewru mbooy  fayde e ñalnde 6 lewru seeɗto 2017  wonnoo. Heblo ngoo waɗaa ko e ɗemɗe tati ngenndiije kaaleteeɗe ɗoon e nokku hee, Arab, Pulaar e ɗemngal Sooninke e gardagol Mammadu Abdullaay Kaawel Jallo, jiiloowo eɓɓoore Jugu Jam:

  • Lulnde Pulaar waɗi ko almuɓɓe 22. Ɓe njanngata ko taro, binndol, hiisa e kuutoragol karnal booñ. Jannginta ɓe ko Njaay Saydu Aamadu.
  • Lelnde Arab waɗi ko almuɓɓe 10. Ɗowi ndeen ko biyeteeɗo ko Ibraahiima Sammba Ceerno Jallo, kaawelnaajo jooɗiiɗo to Sehilbaabi. To bannge fannuuji janngeteeɗi, ko no Pulaar oo nii.
  • Lulnde Sooninke waɗi ko almuɓɓe 16 tawi jannginta nde ko biyeteeɗo Abdarahmaani Koreera jeyaaɗo to Saabu Siree e nder diiwaan Gidimaka
  • Lulnde ɗowirgol koppe, ardii nde ko biyeteeɗo Alhuseyni Bah. Oon janngini ko no koppe njuɓɓirtee, no ɗowirtee, no ngaluuji njeñtirtee e no kuutortee, gila e ko naatata haa e ko yaltata.

Hol ko woni Jugu Jam?

Jugu Jam ko dental koppe rewɓe gonɗe  e nder wuro Guray walla mbiyen « Union des Coopératives de Gouraye. Ɗeen ngoni Faabu Alla, Jikke, Jokkere Enɗam e Jokkere Enɗam Subalɓe. Tesko-ɗen wonde fedde heen fof ena jogii yiilirde mum e keeriiɗe mum kono ko yiilirde Jugu Jam ndee tiimti denndaangal pelle ɗee. So jamirooje walla kabaruuji ngari, ngarata ko e Jugu Jam. E oon sahaa, fedde fof ruttondira e hoore mum.

Jugu Jam eɓɓaa ko gila e hitaande 2000 kono miijo ngoo laawɗinaa ko e hitaande 2003 e wiyde Kummba Jibi Siisoko lollirɗo Kummba Saakiliba. Haa hannde e no o wiyri : « Jugu Jam ƴoogi humpito mum hannde ngoo ko to Mali e nokku biyeteeɗo Saane. Ko miin hoore am yahannoo Guraynaaɓe toon. Nde ngartu-mi, min puɗɗorii golle ko asde gaabi 7 emin njarnira sardiŋŋe amen. Caggal ɗuum, Jugu Jam jokkondiri e biyeteeɗo Bah Kaaliidu Abdul, rokki dental ngal 1.300.000 mbuuɗu, ngal soodi kaɓirɗe, ngal woni e gollaade. Caggal ɗuum kadi FAO jokkondiri e amen  asani min woyndu, addi giriyaas e leɗɗe ɓesnooje. Ɗeen golle ndoondiima 1.500.000 mbuuɗu e ceede Muritani».

Jugu Jam heptinaa to bannge laamu, rokkaa ɗerewol laawɗungol (récépissé) ko ñalnde 6 duujal 2015, e wiyde Seynabu Umaar Lam. Tuggude e dental Jugu Jam sosaa e hitaande 2003 haa ñalnde 13 lewru mbooy 2017, ardinoo dental ngal  ko ndeeɗoo yiilirde :

Hooreejo Jugu Jam: Kummba Jibi Siisoko lollirɗo Kummba Saakiliba
Koolaaɗo Kuuɓal: Faatimata Demmba Jallo
Cukko Koolaaɗo Kuuɓal: Rugi Kamara
Kalfinaaɗo Ngalu: Hapsatu Sal
Cukko Kalfinaaɗo Ngalu : Kadiija Mawnde Jallo
Koroowo Ngalu : Kajjaa Hammadi Jaagili Kebe

Tuggude e ñalnde aaɓnde, 13 lewru mbooy hitaande 2017 noon, Jugu Jam waylii yiilirde mum walla dillinii won e terɗe yiilirde ndee, soɗi heen hesɓe e dow nanondiral, e dow hakkilantaagal:

Hooreejo Jugu Jam: Hapsatu Sal
Cukko Hooreejo : Kajjaa Hammadi Jaagili Kebe
Koolaaɗo Kuuɓal : Rokoya Kanndee
Cukko Koolaaɗo Kuuɓal : Maymuuna Sem
Kalfinaaɗo Ngalu : Faatimata Demmba Jallo
Cukko Kalfinaaɗo Ngalu : Seynabu Umaar Lam
Koroowo ngalu : Tibille Saakiliba.

Hannde oo, Jugu Jam dariima to bannge keewal e 250 debbo. Caggal balle gadane ɗee, dental ngal foofirta ko USADF e hakkilantaagal jonaaɗo mum Mammadu Abdullaay Kaawel Jallo, jiiloowo eɓɓoore ndee e ballal Saayibu Soh, kalfinaaɗo booñ Jugu Jam.

Eeraango

So tawii ko dental woni doole, jibinta kisal, Jugu Jam faamii ɗum, famminii ɗum kadi Guraynaaɓe. Jugu Jam woni ko e golle mawɗe, darnde hiisnde ngam haɓde e baasal e humambinnaagal. Ko ɗuum jeyi sabaabu, eɗen mberloo eeraango feewde e njuɓɓudi laamu Muritani, pelle ɗe ngonaa laamuyankooje haa e yimɓe teelɗuɓe nde mballata ndeeɗoo fedde Jugu Jam. Ko noon ne kadi ɗaɓɓirten e denndaangal gure jogiiɗe hattan nde tiimtintoo e darnde Jugu Jam. Kono en mbaawataa rowde kuɗol men tawa en njettaani Mammadu Abdullaay Kaawel Jallo, ɗowoowo golle eɓɓoore ndee e gondiiɗo mum Saayibu Soh, hooreeɓe Jugu Jam haa e terɗe teelɗuɗe, jokkuɗe addude miijooji mumen juumtuɗi e  nguurndam dental ngal.

Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.