Maruk : Tamasig naatii ekkol

0
1437
Binndol demngal berbeer en to maruk
Binndol demngal berbeer en to maruk

Ɗemngal Tamasig (ɗemngal Berbeer en) laawɗinanooma e leydi Maruk e hitaande 2011 ; ngal laawɗinaa kadi to Alaseri e hitaande 2016. Jooni laamu Maruk yaaɓanii siynude ndeen feere, sibu ngu fellitii ɗemngal tamasig ngal ina waɗta janngeede e janngireede e janngubaaji leydi ndii… 

Daawal kesal wonande ɗemngal Tamasig, hono ɗemngal berbeer en, nder leydi Maruk. Depiteeji Maruk e kuuɓal mum en (woni hay gooto luulndaaki) njaɓii eɓɓaande sariya nde faandaare mum woni kuuɓtodingol kuutoragol ɗemngal Amasig e nder nguurndam leydi ndii. Ɗuum firti ko Amasig maa naatne e njuɓɓudi laamu nguu, kam e denndaangal sarwisaaji ndenndaandi leydi ndii. Kono ko ɓuri teeŋtude, ɗuum firti ko ɗemngal ngal maa jannge, janngiree e nder denndaangal duɗe e tolnooji tippudi nehdi e jaŋde leydi Maruk.

Ina winndaa e eɓɓaande sariya ndee wonde « karte dentitee, paaspooruuji, ɗereeji e kaalis kañnjara, faktiiraaji yiite e telefoŋ, denndaangal ɗereeji njuɓɓudi laamu e jamirooje ñaawirɗe » ina poti tottireede e ɗemngal Amasig. A nde joopii kadi sarwisaaji baaɗi no « jolngo, laaɗe diwooje, laaɗe ndiyam, laaɗe njoorndi, mobelaaji laamu, Kisal ngenndi, sanndarmori, ndeenka siwil, ambilaasuuji ».

Sariya doosgal kaa wiyi kadi « jaŋde ɗemngal amasig ko alaa e sago, tee engal foti sareede e denndaangal nokkuuji leydi ndii e nder denndaangal tolnooji jaŋde ». Wonande jaayɗe, doosgal sariya ngal ina yamiri « cargol kominikeeji e bayanuuji e ɗemngal Amasig ».

Ngam yettaade ɗee paandaale, sariya oo taƴanii laamu nguu lajal duuɓi 15 ngam yaltinde denndaangal binndaaɗe sariya e doosɗe nder Jaaynde laamu e ɗemngal Amasig. Ko ngaal lajal kadi kominaaji ndokkaa ngam yaltinde jamirooje mum en kala e ɗemngal Amasig.

E nder ɗuum, ko alkule biyeteeɗe tinifag tigi, ɗemngal amasig ngal winndirtee. Ko ɗuum woni ko Duɗal pinal Amasig (IRCAM) felliti. Ko fedde wootere e leydi hee jokki e ɗaɓɓude binndirgol ɗemngal ngal Amasig ngal alkule arab.

Eɗen mbaawi wiyde wonde laawɗingol ɗemngal Amasig e nder laamaandi Maruk woni ko e laataade tigi-rigi.

Ɗemngal Amasig laawɗinanoo e leydi Maruk ko ñalnde 1 sulyee 2011. Ngal laawɗinaama kadi to Alaseri e hitaande 2016. Hare Amasig en noon fuɗɗii ko e leydi Alaseri duuɓi capanɗe jooni, e nder kaaƴe Kabili. 

Haalooɗe Amasig tolniima e 45 miliyoŋ fittaandu e tuugnaade e wiɗtooji cakkitiiɗi waɗeede.  Bebeer en noon ina nganndiraa wonde leñol koosngol, cuusngol joote, tinngol hoore mum, ngol heewaani ko weldi e laamuuji. Ko ngol leñol ɓooyngol e nokku hirnaange Afrik oo (duuɓi 3 500 ko famɗi fof). Ɓe keewi hoɗde ko e nokkuuji kaaƴe, nokkuuji joñiiɗi. Ɓe tolniima e 40 % yimɓe Alaseri e Maruk, hedde 10 % to Mali, Niiseer e Libi e Muritani. Aɓe tawee to Burkinaa, haa to Caad.

Laawɗingol ɗemngal Amasig jeyaa kadi ko e hujjaaji Amasig en (Berbeer en) ɓurɗi teeŋtude. Yeru, mooɓondiral winnderewal Amasig, jooɗinoongal to Tuunus e lewru oktoobar (yarkomaa) 2018, feeñninii oo hujja « kisnugol ɗemngal Amasig » nde wiyi : « pelle Amasig en nder Tuunus ina ɗaɓɓa hakkeeji mum en to bannge pinal, haa teeŋti noon e kuutoragol ɗemngal mum en ngal muuyni ngal… »

Laamuuji Maruk e Alaseri paamii hakke leƴƴi koɗduɗi, ɗi paamii nafoore wonnde e janngingol ɗemɗe majje fof e ƴellitgol pine mum en fof, ɗi paamii keewal leƴƴi e pine e ɗemɗe ko ngalu, wonaa teppol. Ee Alla, mande laamu Muritani faamata ɗuum ?

Sulyee 2019,
Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.