Ɗemngal Tamasig (ɗemngal Berbeer en) laawɗinanooma e leydi Maruk e hitaande 2011 ; ngal laawɗinaa kadi to Alaseri e hitaande 2016. Jooni laamu Maruk yaaɓanii siynude ndeen feere, sibu ngu fellitii ɗemngal tamasig ngal ina waɗta janngeede e janngireede e janngubaaji leydi ndii…
Daawal kesal wonande ɗemngal Tamasig, hono ɗemngal berbeer en, nder leydi Maruk. Depiteeji Maruk e kuuɓal mum en (woni hay gooto luulndaaki) njaɓii eɓɓaande sariya nde faandaare mum woni kuuɓtodingol kuutoragol ɗemngal Amasig e nder nguurndam leydi ndii. Ɗuum firti ko Amasig maa naatne e njuɓɓudi laamu nguu, kam e denndaangal sarwisaaji ndenndaandi leydi ndii. Kono ko ɓuri teeŋtude, ɗuum firti ko ɗemngal ngal maa jannge, janngiree e nder denndaangal duɗe e tolnooji tippudi nehdi e jaŋde leydi Maruk.
Ina winndaa e eɓɓaande sariya ndee wonde « karte dentitee, paaspooruuji, ɗereeji e kaalis kañnjara, faktiiraaji yiite e telefoŋ, denndaangal ɗereeji njuɓɓudi laamu e jamirooje ñaawirɗe » ina poti tottireede e ɗemngal Amasig. A nde joopii kadi sarwisaaji baaɗi no « jolngo, laaɗe diwooje, laaɗe ndiyam, laaɗe njoorndi, mobelaaji laamu, Kisal ngenndi, sanndarmori, ndeenka siwil, ambilaasuuji ».
Sariya doosgal kaa wiyi kadi « jaŋde ɗemngal amasig ko alaa e sago, tee engal foti sareede e denndaangal nokkuuji leydi ndii e nder denndaangal tolnooji jaŋde ». Wonande jaayɗe, doosgal sariya ngal ina yamiri « cargol kominikeeji e bayanuuji e ɗemngal Amasig ».
Ngam yettaade ɗee paandaale, sariya oo taƴanii laamu nguu lajal duuɓi 15 ngam yaltinde denndaangal binndaaɗe sariya e doosɗe nder Jaaynde laamu e ɗemngal Amasig. Ko ngaal lajal kadi kominaaji ndokkaa ngam yaltinde jamirooje mum en kala e ɗemngal Amasig.
E nder ɗuum, ko alkule biyeteeɗe tinifag tigi, ɗemngal amasig ngal winndirtee. Ko ɗuum woni ko Duɗal pinal Amasig (IRCAM) felliti. Ko fedde wootere e leydi hee jokki e ɗaɓɓude binndirgol ɗemngal ngal Amasig ngal alkule arab.
Eɗen mbaawi wiyde wonde laawɗingol ɗemngal Amasig e nder laamaandi Maruk woni ko e laataade tigi-rigi.
Ɗemngal Amasig laawɗinanoo e leydi Maruk ko ñalnde 1 sulyee 2011. Ngal laawɗinaama kadi to Alaseri e hitaande 2016. Hare Amasig en noon fuɗɗii ko e leydi Alaseri duuɓi capanɗe jooni, e nder kaaƴe Kabili.
Haalooɗe Amasig tolniima e 45 miliyoŋ fittaandu e tuugnaade e wiɗtooji cakkitiiɗi waɗeede. Bebeer en noon ina nganndiraa wonde leñol koosngol, cuusngol joote, tinngol hoore mum, ngol heewaani ko weldi e laamuuji. Ko ngol leñol ɓooyngol e nokku hirnaange Afrik oo (duuɓi 3 500 ko famɗi fof). Ɓe keewi hoɗde ko e nokkuuji kaaƴe, nokkuuji joñiiɗi. Ɓe tolniima e 40 % yimɓe Alaseri e Maruk, hedde 10 % to Mali, Niiseer e Libi e Muritani. Aɓe tawee to Burkinaa, haa to Caad.
Laawɗingol ɗemngal Amasig jeyaa kadi ko e hujjaaji Amasig en (Berbeer en) ɓurɗi teeŋtude. Yeru, mooɓondiral winnderewal Amasig, jooɗinoongal to Tuunus e lewru oktoobar (yarkomaa) 2018, feeñninii oo hujja « kisnugol ɗemngal Amasig » nde wiyi : « pelle Amasig en nder Tuunus ina ɗaɓɓa hakkeeji mum en to bannge pinal, haa teeŋti noon e kuutoragol ɗemngal mum en ngal muuyni ngal… »
Laamuuji Maruk e Alaseri paamii hakke leƴƴi koɗduɗi, ɗi paamii nafoore wonnde e janngingol ɗemɗe majje fof e ƴellitgol pine mum en fof, ɗi paamii keewal leƴƴi e pine e ɗemɗe ko ngalu, wonaa teppol. Ee Alla, mande laamu Muritani faamata ɗuum ?
Sulyee 2019,
Bookara Aamadu Bah
