KAALDEN GOONGA : haaldude addi nanondirde

0
269

Ko haaldude addi nanondirde, ko nanondire addata gittondiral kumpa. Tee kala ɗo kumpa hakkunde yimɓe ittaa, ene hasii ɓamtaare newoo. Sikke alaa kay, ene anndaa, leñol fulɓe, woni heen ko yimɓe ƴoƴɓe, annduɓe, finɓe.  Mo yeddi ɗum fof yo rutto e taariik, ruttoo e annduɓe men nanaaɓe hannde e winndere ndee fof, sabu mum en waɗde ko ene haaltee gila dawaa dawi haa hirndaa hirndi. Kono won meeɗɗo naamnaade, « mbele ɗemngal muynete, walla janngete ». Ngal naamnal ene jojji waɗaneede gostondiral miijoo ngam hiñeede haa humam-binneeɓe wayɓe no am fof ɓeydoo dañde heen faamaamuya. Ɗuum noon gasata ko e kaaldigal, ɗo miijooji pelɓondirtee, ɓurngo yaafde fof joñoo, saama, haa heddoo wooto pattamlamo.

Sikke alaa, mawɓe ɓe njoofi-ɗen jooni ɓee, so mbiyaama ko finɓe, ko sabu ene njaɓatanoo juwondiral, ɓetondiral gannde e miijooni, gostondiral faamaamuyaaji, jeddondiral ngal aldaa e fitina, tawi pette maɓɓe e goɓɓe ɗe ɓe piyondiratnoo ɗee, ko addude dalillaaji haa heɓa hakkille mo yeewtidta oo, faama miijo mum, jaɓa.

So en ngartii e naamnal ngal, annduɓe kawri ko hay sinno a jibinaama pullo ne, so a janngaani Pulaar a waawataa ɗum. Ko ɗuum waɗi ɓe mbiyi, « ndeke ɗemngal muynetaake, janngete ».

Ko wonaa ɗuum koo, eɗen nana Pulaar ene wiya « amo rawane, addantaa ngesa jabbeede hikka so naataani ». Ko ɗuum waɗi, enen fof e jeyeede e leñol ɓeen wiyeteeɓe finɓe, faamɓe, annduɓe no kaaldata, ɓe kaaldata, nde kaalata e ɗo kaaɗata, addanaani en wayde noon. Ɓur-ɗen heewde hannde ko haaldooɓe ɓerɗe, tawa nii miijaaki ko ɗum jogori jibinande ɗum en.

Maa wood biyɗo, « holi ko kaa haala roondii ». Addi kaa haala ko won ko teski-ɗen hannde e renndo men. Ɗuum woni waasde en jogaade hattan yeewtideede, wostondireede miijooji, yeddondireede walla dallinondireede. Eɗen mbaawi rokkude yeruuji seeɗa tan, tawa en luggiɗinaaki :

  • yeru gadano oo, ko won biynooɗo ɗoo « woy saayoo Baaba Maal ene yaha salminoyde Mawɗo Leydi », enen fof njan-ɗen e mum, alaa ko en kaalaani.
  • ɗiɗmo oo ko biynooɗo « maccungaagu e leñam-leñaagu ngalaa e Muritani », ellee ko ɗoon ɓur-ɗen fitolinde.
  • tataɓo oo ko biynooɗo ene yerondira Baaba Maal e Yuusu Nduur, wontanaani ɗum jam.

Banndam en, en potii diwde ɗoon. So neɗɗo haalii ko njenena-ɗen ko fenaande, en koddirii joom mum ko majjuɗo, mbaɗten ɗum e laawol tawa en ndukaani, en ƴattaaki, en kaɓaaka. Mbaɗen no mawɓe ɓe kaalɗen naane ɓee mbaɗatnoo nii, so haɓireede dalillaaji.

So neɗɗo haalii huunde, heɗto haa paamaa miijo mum. So ene jojji mbiyaa yo dallin, mbaasaa tan, hono hojom, yande e joom mum. So a anndii o wondi ko maajjere e waasde faamde, waɗ no ganndo men AAMADU HAMPAATE BAH wiynoo nii « so a haalanii neɗɗo huunde a dallinii, a ronkii yo o faam, aan deƴƴu, keɗo-ɗaa mo, mbele paamaa miijo makko. Kala nde paam-ɗaa miijoo makko, maa a faamor heen holi ko saabii kanko o faamaani miijo maa ».

Nguddirten tan ko wasiya. Kaan wasiya woni ñaagaade yo en njettu Alla, dokkuɗo en ko waɗi haa ceertu-ɗen e kulle koo, ɗuum woni hakkille, ndeenen ngolɗoo konngol gummingol e AAMADU SAMMBA DEMMBEL « Hakkille ko jalo remirteengo renndo tawa duggaani, ko lottundu hiwooru kala colli ŋoñotooɗi neɗɗaagu. »

Malal Sammba Gise

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa