Dewal : Ñaawooje sallige

0
830

Sallige ko e geɗe laaɓal teeŋtinaaɗe jeyaa, Nelaaɗo Alla (JKW) wiyi: “njuulu gooto e mon jaɓetaake so taƴraama, so wonaa o salligoo”. Sallige ko laaɓal ɓalndu, ko laaɓal ɓernde, ko laaɓal golle. Nelaaɗo Alla (JKW) wiyi: “laaɓal (sallige) ko feccere liimanaagal…” o wiyi kadi : “kala calligiiɗo moƴƴini sallige mum, maa bakkatuuji makko njaltu e ɓalndu makko haa njalta les cegeneeji makko”.

Sallige woni coktirɗe njuulu, sabu njuulu ko gunndondirde e joomiraaɗo toowɗo, tedduɗo o. Ndeke noon yo juuloowo o heblonoro ɗum laaɓal sallige, ɗum waɗi ɗum jeyeede e sarɗiyeeji cellugol njuulu.

Sallige ene jogii farillaaji, sunnaaji, jiɗaaɗi, gañaaɗi e bonnooje ɗum, ma en kaal ñaawooje jowitiiɗe e mum e ko arata ko.

A) Farillaaji sallige:

Farilla sallige ƴettaa ko e konngol Alla to alkurraana: «Ee hey mon juulɓe so on ummaniima juulde lootee jeese mon e juuɗe mon haa poloŋtoŋi, meskee (moomee) koye mon (looton) koyɗe mon haa kolɓuli ».

Ene faamee e ooɗoo aaye wonde farillaaji sallige ko jeeɗiɗi garooji ɗii:

– Farilla gadanoanniyaade

Sabu o wiyi ko so on ummaniima, woni anniyaade ko fiɓde e ɓernde mum ene salliginoo ngam ɓamtoyde taƴre tokosere, walla tottude farilla walla dagtinde ko haɗanoo ko wayi no njuulu e wanngaade ekn…

Waktu anniya ko saanga lootgol yeeso, hay so a anniyiima gila a fuɗɗaaki sallige, so a arii e lootde yeeso ma aɗa foti hesɗitinde anniya.

Sarɗi anniya ko tiiɗde e ɓernde tawaa sikkitaaki, ko wayi no calligiiɗo sikkitii mate sallige mum taƴiino walla taƴaani, o wiyi: yo mi salligo tan mi hesɗitina ɓuri hiɓindaade. O salliginii o gayni tan o yananaa ndeke ko goonga sallige makko ko bonnooɗo, sallige makko ɗiɗamo o yonataa mo, sabu anniya mum o wonaa mahiiɗo e yananeede, ko e sikke mahii, nafata mo tan  ko nde o sikkitii ndee o waɗa oon sallige bonii, sabu sikke o naatiraa salligo goɗɗo o anniya pellital ɓamtude taƴre.

So neɗɗo anniyiima e sallige mum juulde tuusubaar tan, walla naatde jamaa, memde kaamil ekn… ene sella o waɗira mo dewe Alla fof hay ɗe o naatnaano e anniya makko ɗe.

So neɗɗo anniyiima salligaade ngam haa wona e laaɓal tan wonaa sabu juulde, Almaami Malik wiyi: o mo waawi juuldude ɗum farillaaji.

Kono so anniyiima e sallige makko gooto e geɗe ɗe carɗanaaka laaɓal sallige, ko wayi no janngude Alkuraana, ɗaanaade, juuraade moƴƴuɓe e juuraade laamɓe, oon sallige ene waɗi baraaji kono o waawaa mo golliraade dewe Alla pawaaɗe laaɓal sallige, so wonaa noon tawa o anniyii tan ko wonde e laaɓal so waktu njuulu tawii mo heen o juulda.

Farilla ɗiɗaɓo : ko lootde yeeso

Yeeso ko tuggude e tiintiinol haa ceɓe waare, to njaajeendi ko tuggude fonngo nofru ñaamru haa fonngo nofru nanru, so omo fuɗi leeɓi waare te nde sukkaani nguru ene feeña les mayre yo o jaartunde haa ndiyam yettoo nguru, so tawii noon ko nde sukkunde waɗɗaki jaartude yo rewnu dow mayre juuɗe leppuɗe o moomira nde.

Farilla tataɓo : lootde juuɗe

Caggal lootde yeeso ene waɗɗii lootde juuɗe mum ɗiɗi haa poloŋtoŋi, Almami Maalik wiyi: yo foloŋtoŋru ndu lootde heen, farilla o timmataa so wonaa peɗeeli juuɗe njaartee haa ndiyam naata hakkunde majji. So calligintooɗo ene ɓoornii feggere waɗɗaaki mo dillinde ɗum kono, so o dillinii haa ndiyam naatii les mayre baasi alaa heen. So tawii ko nde faaɗnde o salligiima haa o gasnii, so o ɓoortoyii nde yo o loot ɗo nde lelinoo ɗo, so omo yananaa ndiyam yettanooki ɗoon, ɗum ɗoo tawa ko feggere dagiinde. Kono so gorko waɗii feggere kaŋŋe walla kiri walla njamndi yaafetaake, alaa e sago maa o ɓoortii walla o dillinii haa ndiyam naata les mum, so ɗum alaa farilla  mako timmaani, sabu ɗee pegge ndaganaaki gorko. Aarii to hadiis Buraydata wonde gorko gooto ariino to Nelaaɗo Alla (JKW) omo waɗi feggere kiri. Nelaɗo (JKW) wiyi mo: “hol ko waɗi uureeki sanamuuji ene ardami to maɗa?” o faami, o weddii nde, o arti goɗngol o mo waɗi feggere njamdi, o wiyi mo : “hol ko waɗi mbeɗe yiya e maa cuɗari yimɓe jaygol”, o weddi ndeen ne o wiyi  nelaaɗo (JKW) : hol ko mbaɗat-mi feggere? o wiyi mo: “ƴeew kaalis daneejo hoto timmu menkelde noon” (4,68g). Habri hadiis o ko Abuu Daawuuda e Termesii e Nisaayii.

Farilla nayaɓo: meskude hoyre

Meskude hoyre ko ƴettude ndiyam e juuɗe mum ɗiɗi mooma e hoyre mum haa hawra, woni hoyre ko hakkunde lahal nofru ñaamru e lahal nofro nanru, e hakkunde fuɗirde sukundu aadoraande e duw tiinde haa ƴiyal hoƴƴudu.

Ene waɗɗii meskude sukundu yortiindu les hoƴƴudu subu teskaade lasli mum fuɗi ko e hoyre. So tawii sukunde ko mooraandu waɗɗaki sañtude so wonaa tawa ko suddaa e mayre ko haɗata ndiyam yettaade ndu. So tawii puuɗdi naatii nder jubbi walla suɗdii sukundu tawi ko sabu lor ene yaafee meskee dow mum, kono so iwoyii sallige o bonii, so wonaa o meska sukundu ndu caggal iwde ɗum.

So tawii jubbi moordaama e gaaraaji walla yoos suɗdii sukundu ene waɗɗii sañtude haa ndiyam yettoo fuɗirdi sukundu makko, ɗum noon ene saɗti e rewɓe renndo men hannde sabu jaalaade majjere, ɗum waɗi Ceerno Saawii wiyi to deftere mum bulkhatussaalik: “nafata rewɓe to sallige ko ñemtinde Almaami shaafiyyu walla Abuu Haniifata, to lootngal ne ɓe ñemtina Abuu Haniifata, sabu to makko so ndiyam yettiima nguru hoyre tan yonii hay so huɓtidinaani sukundu yortiindu e hoyre“. O ruttii o wiyi: “eɗen poti yamirde rewɓe yoo ñemtin ɓee Almameeɓe ɗiɗo to sallige e lootngal sabu ko ɓe humambinneeɓe, ene hulaa ɗaccude ɓe juulde e hoyre mum soɓe cattinanaama ɗum”.

Farilla joyaɓolootde koyɗe

Ene waɗɗi lootde koyɗe haa kulɓuli, Almaami Maalik yahri ko kulɓuli ɗii maa lootdee heen. Farilla o timmata tan ko so ndiyam huɓtidinii so e yuppannde wootere walla laaɓi tati walla no laaɓiri fof.

Almaami Ibnu Hajar jolnii to deftere Fathul Baari wonde Ibn Umar ene lootatnoo koyɗe mum e salligii laaɓi jeeɗiɗi.

Arii to deftere Alwaadiha : so neɗɗo salligiima hooltiima cegeneeji juuɗe walla koyɗe mum, walla femmbii hoyre mum wiyetaake ma o loota nokku ɗo hooltaa ɗo, walla ma o meska hoyre femmbaande nde, sabu sahaabaaɓe Nelaaɗo (JKW) ene calligintonoo caggal ɗum pemmbo to Mina, njaha mbanngoyoo suudu Kaaba wanngaade baañcogol tawa ɓe meskitaaki koye maɓɓe pemmbaaɗe ɗe.

Ko ɗum kadi woni yiyannde Almaami Maalik to Mudawwana, ko ɗuum ne kay jicci to femmbude waare walla mustaas mum caggal nde gayni salligaade .

Farilla jeegoɓo : ko yiggude

Almaami Maalik wiyi to Mudawwana : yiggude ko farilla bannge mum sabu wonde ɗum sarɗi timmugol lootngal terɗe, nde wonnoo yuppude ndiyam e tergal so wondaani e yiggude yonaani lootngal te Alla wiyi ko : «lootee jeece mun, lootee juuɗe mun… », sarɗaaka e yiggude yuppude ndiyam, sabu so ndiyam toɓo yanii e calligintoo ɗo o yiggii terɗe makko ɗum yonii mo, walla ko e nder ndiyam o lummbotoo so o yiggii teerɗe sallige makko tan yonii mo.

Farilla jeeɗaɓiijo : Rewondirde

Rewondirde ko yaaccaade e sallige mum jokkondira golle muuɗum, waasa taƴondirde, ceerndugol seeɗe noon ko ko yaafaa, ko wayi no dartaade ene roota neɗɗo walla ene uddita baafal..

So neɗɗo yejjitii huunde e sallige mum o siftorii yo o anniyo timmitinde sallige makko, sabu yejjitde nde firtii anniya gadano o, arii to Mudawwana: (oon ɗaccuɗo lootde koyɗe e sallige mum, o jumpiri ɗe ndiyam, o yiggi ɗe ko aldaa e anniya timmitinde sallige makoo yonataa mo, so wonaa o anniyoo ɗuum).

So calligiiɗo yejjitii tergal farilla walla fatere heen, so o siftorii ɗum ɗo juutaani yo o rutto, o golloo tergal ngal, walla o loota fatere nde, o filloo ko rewi e ngaal tergal haa sallige o joofa.  Kono so tawii o siftori tergal ngal walla fatere nde ko tawi juutii o feewtintu tan ko o yejjitnoo ko, o fillotaako ko rewi heen ko. So o siftorii noon kono o feewnitaani ɗum ɗoon-ɗoon haa juuti sallige makko bonii, sabu heɓɓittaako. So o seerndii golle sallige makko tawa ko sabu ronkere wonaa yejjidde ene seerndee ɗoon geɗe tati : daɓɓiɗiniiɗo seeɗe, daɓɓiɗiniiɗo no feewi e mo raɓɓiɗinaaki ko wayi no :

– O heblii ndiyam seeɗe o mo sikkitii sikke lohɗo wonde maa yon mo, so yonaani mo o dañƴii ngoɗɗam tawi juutaani yo o maho ɗo o yahrannoo ɗo, o jokkita sallige makko. So juutii sallige makko bonii.

– O heblii ndiyam seeɗe o mo yananaa yonataa mo, walla o mo sikki kam sikke mawɗo yonataa, oon so mankiraama ndiyam, so dañii ndiyam juutii walla juutaani o mahataako, o fuɗɗitto sallige, so wonaa tawa ceerndugol ngol ko seeɗe no feewi, fotde ko yaafetenoo hay so e teyde.

– O heblii ndiyam njonojam walla o sikkitii sikke lohɗo wonde maa yon mo, so yonaani mo, o dañii ngoɗɗam tawi juutaani yo o maho ɗo o yahrannoo ɗo o jokkita sallige makko, so juutii sallige makko bonii.

– O heblii ndiyam seeɗe omo yananaa yonataa, oon so mankiraama ndiyam, so dañii ndiyam juutii walla juutaani o mahotaako, o fuɗɗitto sallige, so wonaa tawa ceerndugol ngal ko seeɗe no feewi fotde ko yaafetenoo hay so e teyde.

– O heblii ndiyam njonojam walla o sikki sikke tiiɗɗo wonde maa yon, o fuɗɗii sallige tan ndiyam rufi, oon ñaawetee ko ñaawoore jejjiɗɗo, kono sinno ndiyam makko rufi walla teeta walla o waawna yo o taƴondir, oon nde dañtori fof yo maho ɗo yahrannoo ɗo hay so juutii.

– Juutde e raɓɓiɗde noon ko fotde cojjugol terɗe sallige neɗɗo kakindii ɗo, (wonaa nayeejo, wonaa cukalel), tawa ko e jamaanu kakindiiɗo (wonaa ceeɗu wonaa dabbunde).

– So calliginiiɗo yananaama ɗaccii fatere e tergal yo o lootnde kayre tan, so o yananaaka hol bannge nde heedi yo o loot tergal ngal fof. So o yananaaka ko junngo ñaamo wonnoo walla ko nano yo o loot juuɗe ɗiɗe fof.

– Ɗiiɗoo jeeɗiɗi ngoni farillaaji sallige, kala heen mankuɗo sallige bonii.

Tesko: en mbiyii wonde so calligiiɗo yejjitii farilla walla fatere heen ha gaynii o siftorii yo o ruttono o feewtina, jooni noon so tawii o juuldiino oon sallige mankuɗo ko adii nde o feewtinta, so o feewtinii yo o fillo juulde nde. Kono sinno ko sunna o ɗaccunoo, so feewtinii, o fillotaako juulde nde.

Bun Umar LIH (Fooyre Ɓamtaare, 2008)