Bookar Aamadu Bah ñaantaama ñaantal luutiwal

0
1134

Ñalnde 3 lewru bowte 2016, Bookar Aamadu Bah ñaantaama ñaantal teskinngal e cakkital Mammadu Demmba Sih, jaayndiyanke Rajo Muritani to Galle Sukaaɓe Kiiɗɗo, heedde 20w 55h. O waɗanaa ko wutte pattamlamo, cakkal mum e tuuba mum, tawi moƴƴini golle ɗee ko gooto e fanniyankooɓe meselal ena wiyee Hiima Njaay mo Jowol Rewo. Rokkaa teddungal yo loggu wutte oo e daande makko ko gooto e mawɓe Rajo Muritani ena wiyee Abdaahi Wul Extaari e tawtoreede won e terɗe  yiilirde ngenndiire fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani, hono Ceerno Ifraa Boli e Jibi Muusaa Joop.

Ñaantal ngal ko ngam jaarde Bookara Aamadu Bah e golle tiiɗɗe ɗe gollata ɗee. Ko kanko joganii Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani jaaynde mum wiyeteende Fooyre Ɓamtaare e lowre mum internet (pulaar.org) e duɗal mum karaalaagal kesal. Nde nde ari e juuɗe makko, o rokkii nde mbaadi, loowdi e ŋari  e fartaŋŋe anndeede e nder jookli winndere ndee, gila e nder leydi haa caggal mayri. Sabu darnde makko e tiiɗnaare makko, o rewii haa njuɓɓudi HAPA heptini jaaynde ndee, nde laatii  wajjere, yaltoore wonande ɗemɗe ngenndiije caggal jaayɗe arab. Ko ndeen darnde laaɓtunde addani Mammadu Demmba Sih teskaade oo gorko haa jarani ɗum waɗande mo teddungal teskinngal, tesketeengal e njuuteendi aduna. Kono goranam Mammadu Demmba Sih dañaani hawritde e ngaal ñaantal. Ko ñaantal luutiwal o dañi sabu rafi nawtoowo mo janngo mum oo.

Holi Bookara Aamadu Bah ?

Bookara Aamadu Bah jibinaa ko e hitaande 1956 to Sahre Ndoogu Bahbahɓe. O waɗi jaŋde makko lesre ko ekkol Sahre Ndoogu  (1964-1969), jaŋde ɗiɗmere ko Kolees Ɓoggee (1969-1973), Liisee nasiyonaal (1973-1976) e jaŋde rowrowre  to Duɗal Keblorgal jannginooɓe toowngal Nuwaasoot (1976-1980) ɗo o yaltiri jannginoowo hiisa e ɓalliwal duɗe jaŋde hakkundeeje.  Omo jogii humpito ko faati e karallaagal kesal haa teeŋti noon ko faati e Caaktugol…

O jannginii e ɗeeɗoo duɗe : kolees e liisee Sehilbaabi, kolees e liisee sukaaɓe worɓe 1 e 2 Nuwaasoot, kolees sukaaɓe rewɓe. O halfinaama njuɓɓudi jaŋde e huufo geɗe informatik to liisee sukaaɓe worɓe 1 e to liisee yuumteende ɗiɗmo Nuwaasoot, ɗo o ƴettiri fooftere e hitaande 2015.

O tawtoraama Batu kuftodinngu cosngu Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani e hitaande 1976 (ñalnde 7 marse 1976 to galle Sileymaani Kan). O jeyaama e tumbudu adanndu Fooyre Ɓamtaare e hitaande 1980. O halfinaama jaŋde e catal Sehilbaabi (1980-1984), e catal Nuwaasoot (1985-2003). O jannginii e duɗal fannuuji Sehilbaabi e Nuwaasoot. Omo jeyaa e jirwintunooɓe yeewtere Fedde ndee (1985-1989) caggal ɗuum e hitaande 2008 to Rajo Muritani. Kanko woni kalfinaaɗo kumpital FƁPM gila 2003, toppitii karallaagal Fooyre Ɓamtaare gila 1984 faade hannde. O woni kalfinaaɗo mum binndol hakkunde 1985 e 2012, e hooreejo caaktugol Fooyre Ɓamtaare gila 2012. Kanko yiilata lowre internet (pulaar.org) Fedde Ɓamtaare Pulaar e Muritani gila 2007, e hello mum Facebook gila 2010, jannginta duɗal karallagal kesal Fedde ndee (gila 2014), toppitii kala ko faati e karallaagal muulngo defte fedde ndee, tuggi 1985 faade jooni.

O winndii deftere hiisa “Kiiso-ɗen e Pulaar” (1980) e deftere coñce “Hanki maɓɓe hannde men” (1987), ko jiidaa e binndanɗe limti-limtinɗe e Fooyre Ɓamtaare e jime keewɗe.

Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa