Sala (Pom) Rooso fellitaama maheede

0
2269

Ɗannanaade Ndakaaru ! Heewɓe so miijiima yolnde Rooso ndee tan, ɓerɗe mum en taƴat, Alla e caɗeele heewde : gila e kaljingol roondotooɓe kaake, kuuñƴugol merlannga en, caɗeele polis rewo e worgo kala, kulol poosteede walla wujjaneede huunde, jolngo e laaɗe ciyooje e dalƴo-dalƴo mum en… haa e leeltugol e laawol … alaa baawɗo limtude caɗeele taccugol maayo ɗo Rooso ɗoo. Ko ɗum tagi, gila ko ɓooyi yimɓe ceeraani e duwaade yo sala (pom) waɗe hakkunde Rooso Muritani e Rooso Senegaal. Eɗen cikki tan, jooni duwaawu maɓɓe jaabee !

Banke afriknaajo ƴellitaare (BAD) fellitii ñamlude Muritani e Senegaal kaalis ngam mahngo sala dow Maayo mawngo, ɗo Rooso ɗoo. Ɗum habraa ko ñalnde alkamiisa 15 desaambar to Ndakaaru. Ñamaande ndee ko nii feccitorii : 9,4 miliyoŋ oroo (miliyaaruuji 3 e 760 miliyoŋ ugiyya) ko ñamaande Senegaal e 31,3 miliyoŋ oroo (12 miliyaar e 520 miliyoŋ ugiyya) ko ñamaande Muritani. Ina wayi no banke oo felliti ɗuum ko ñalnde 9 desaambar 2016.

Huunde e dalillaaji kollitaaɗi, ko « baasgol woodde nokku taccirɗo duumiiɗo hakkunde leyɗe ɗiɗi ɗee ina teppunoo tabitingol politikaaji ƴellitaare faggudu e naatnaatondiral diiwaan oo e duunde Afrik ndee » E miijo banke oo, mahngo sala kaa maa wallit huuɓnude sarɗiiji ƴellitaare faggudu diiwaan oo « haa teeŋti noon e yah-ngartaa e gostondire hakkunde Afrik rewo e Afrik hirnaange ».

Njuuteendi sala kaa ina wona hedde 1 500 m. Ine eɓɓaa heen kadi mahngo e baɗgol kaɓirɗe e postooji takkondirɗi deenooji taccugol keerol ngol mbele « yimɓe ina mbaawa rewnude geɗe mum en laawol to bannge duwaañ e nder nokku gooto ».

Ina ɗaminaa maa « eɓɓaande ndee yaawnu jolngo e ruso e njuuteendi yolnde Tanger-Lagos e Alsee-Ndakaaru, e sifaa kuuɓtodinɗo hakkunde Orop e Afrik worgo Saharaa», e wiyde Aali Ismaayiil Muhammed, ganndo ko faati e faggudu jolngo to BAD, kalfinaaɗo eɓɓaande ndee. O ɓeydi heen « yah-ngartaa otooji e laawol hee maa ɓeydo fotde laabi tati ɗoo e hitaande 2025 ». Eɗen njenanaa kadi maa ɗum softin njulaagu e nder diiwaan hee kala, nde tawnoo ina jeyaa e eɓɓaande ndee kadi mahngo, ko famɗi fof, 60 km laabi caltooji e nder nokkuuji ndema e ngaynaaka. Kadi, eɗen nganndi e Muritani e Senegaal kala, laawol ngol rewi ko e nokkuuji ndema maaro. Nafooje goɗɗe kadi ina eɓɓidaa e mahngo sala kaa, ko wayi no peewnitgol ekkolaaji 7 e nokkuuji cellal 3, walla kadi mahngo laylaytol dokkitgol ndiyam ceniɗam nder Roosooji ɗiɗi ɗii, yantude e laylaytol senaare e mahngo e baɗgol kaɓirɗe nokku weytaare sukaaɓe, walla nokkuuji goɗɗi renndo wonande rewɓe e ɗawaaɓe won ɗeen kattanɗe e nder Rooso Muritani.

Bookara Aamadu Bah

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.