Nguurndam Tomaa Sankara (5)

0
850

To bannge fetel kadi, omo seedtanaa wonde kural makko memataa leydi. Omo siforee kadi koɗoowo ŋanaa, mo hono mum weeɓaani. Ko o gorko mo heewaani haaju e montoor, heewaani haaju e ɗoyngol jamma saka ñalawma. Kala kadi no o jenngiri lelaade, waktu jeeɗiɗaɓo subaka heewi tawde mo ko e nder gollordu makko. So o finii subaka, o heewaani hacitaade. Alet fof noon, o hacidoytoo ko e jinnaaɓe makko. Tomaa Sankara wonaa jaawinoowo simme, o meeɗaani wuufde sanngara.

To bannge fetel kadi, omo seedtanaa wonde kural makko memataa leydi. Omo siforee kadi koɗoowo ŋanaa, mo hono mum weeɓaani. Ko o gorko mo heewaani haaju e montoor, heewaani haaju e ɗoyngol jamma saka ñalawma. Kala kadi no o jenngiri lelaade, waktu jeeɗiɗaɓo subaka heewi tawde mo ko e nder gollordu makko. So o finii subaka, o heewaani hacitaade. Alet fof noon, o hacidoytoo ko e jinnaaɓe makko. Tomaa Sankara wonaa jaawinoowo simme, o meeɗaani wuufde sanngara.

To bannge ñameele ne, o ɓuri reerɗude ko e ñiiri e kosam, so ɗuum alaa ko gosi. Ko sahaa sahaa o ñaamata maaro. Njuɓɓudi galle o woni ko e juuɗe joom-suudu makko MayramSankara. Won e sahaaji, so o artii, o tawii hiraande gasii walla woodaani, o heewi hirtoyaade ko nokkuuji goɗɗi ko wayi no to Belees Kompaawore, walla to sehilaaɓe makko woɗɓe. So ɗuum alaa, kanko e hoyre makko o daroo o defa. So en ƴeewii galle ɗo o hoɗi ɗo, en paamat wonde Tomaa Sankara laamoraaki hebbinde reedu mum maa jiifa mum. Alaa fof to njiyataa heen kilimatiseer. Gollordu makko ne ko noon wayi. O jogii ko jeew-deesto maa mbiyen telefoŋ nayeejo, balɗe ɗiɗi walla tati fof ko ko feewnitaa e filsideer gooto gila hitaande Fedeerba naati e konunkaagu. So a naatii e kuɓeeje he ko maa ndaaraa parayseewal oto a maayde naange, Alla e mbildi ndi waasde feewde. So toɓo ena toɓa ne ko maa kore e taasaaji cakkee, hakke e ciyam. Galle mo o hoɗi o, wayrunoo hoɗeede ko gila e hitaande 1966. Gila Moriis Yaame Oogo yandinaa, alaa koɗtuɗo heen so wonaa kanko Tomaa Sankara. Heewɓe haɗi ɗumen hoɗde e galle he ko miijaade nokku o ko koɗaaɗo seyɗaneeji walla tawa siiribooruuji laamɗo janɗo o, ena keddii heen. Ena teskitaa kadi e makko, kanko Tomaa Sankara wonde o yiɗaa ñaamde gooto. Laabi keewɗi yiyaama omo wagga e mbedda, omo ndaarta mo o ñaamdi. Hay so won mo o yahdi e lappol caggal leydi, ko kamɓe fof ñaamdata. So woodii kadi ko nanngiti mo haa ɓeen kaljitii ne, o heewi yondinaade tan ko e kedde keddaaɗe.

Joom-suudu makko, hono Mayram Sankara ko noon Alla eeltiri ɗum. Tomaa Sankara ko gorko jiɗɗo rewde laawol, cuusɗo goonga mo hono mum weeɓaani. Keyniiko meeɗii fekteede Wagadugu tawi ena wonnoo Boobo Julasoo, jooɗii e leydi,  salii yahde. Jinnaaɓe makko, kanko Tomaa Sankara, ngeji ɗum, noddi mo, ñaagii mo oto o waɗ oon hay batte, kono haɗaani mo rewnude laawol e dow oonɗoon.

Meeɗii kadi, banndiiko debbo ena wiyee Mari Deniis tumaa cimmbugol karte dantitee, nanngaa, sokaa. Oon sahaa noon Tomaa Sankara wonaani tawo persidaa, ko kaliifa gadano. Yimɓe fof ɗaɓɓiri mo nde o yaltinoyta banndiraaɗo debbo o, kono Sankara waɗaani ɗum e haajuuji mum.

Suka debbo o, caggal nde waɗi toon balɗe ɗiɗi, tawaa ko sikkanoo ko alaa e dow mum, nii woni ɗaccitaa. Caggal nde o ɗaccitaa waawa-haalulaaji en mbiyi mo kanko o haanaani sokeede sabu Tomaa Sankara ko mawniiko. Kono kanko ne ko ɗum woni ko jaabtii ɓe, kanko suka debbo o: ” so mi sokaama ko huunde haannde sabu ko mi tuumaaɗo. So Sankara kadi yaltinaani mi, waɗi ko ko foti waɗde. Ɗuum toɗɗii ko laabi sariya e joom sariya en. Kanko e hoyre makko, so laawol yanii e makko, o jebbilto alaa e sago”.

Tomaa Sankara, ɗo bannge mum ko ɗum woni ko jaabii:” Haanaani woodde ɓurnaaɓe e nder leydi he. So tawii miñi am walla banndi am seedtaama e dow mum ko rewaani laawol, yo soke. Yimɓe fof kaani fotde e laawol”.

Mari Deniis ko tergal ceɓorngal, nguurngal e nder galle Sankara en. Kono kamɓe fof e rewde e miijo Tomaa Sankara, ko Paskaal ɓuri wonde sankarayanke, hay Tomaa Sankara e hoyre mum.

E nder darnde Tomaa Sankara, ena laaɓti heen momtugol goofi walla mbiyen cagaagal. O fusii leegal no wuurunoo e nder wuro Wagadugu tawi ko udditnooɓe cuuɗi, jeyɓe koye mumen ngonnoo heen. O wiyi noon, kanko Sankara: “Haɓde e goofi wonaa tan hoccude sawru, rewa e waɗooɓe ɗum ɓe, ena liiboo, kono ko rokkude gooto e maɓɓe fof golle haa daña no wuurdi, waasa ruttaade e geɗe cewɗe ɗe waɗatnoo ɗe. Gooto fof ena jogii ndimaagu, ena moƴƴi kadi nde nguun ndimaagu tesketee. E ko refti heen so a wiyii neɗɗo yo woppu ɗo naŋtinoo, yo taw aɗa joganii ɗum goɗɗum”.

Nii woni, ɓeen waɗatnooɓe ɗeen geɗe tuubnaa, ndokkaa ɗo tampi. Won e heen e maɓɓe ƴettanooɓe haa to gollordu mawɗo leydi ndi.

Caggal ndee wolde laaɓnde, o daraiima kadi ko haɓde e njelaari. O ñiŋii seernaaɓe nulooɓe maa fawooɓe e almuɓɓe mumen ko ngalaa walla ko mbaawaa heɓde haa ngujja walla keɓra no feewaani. O huccitini e mumen ngolɗoo konngol: ” Alaa fof e diineeji, ɗo wiyaa yo gooto jooɗo e ɓuuɓri ena siiɓoo warñeende miskineeɓe. Wonaa e Lislaam, wonaa kadi haa hannde e diineeji keddiiɗi ɗi”.

Toɓɓaaɗe makko, kanko Tomaa Sankara, kala ɗo njahi, ngartata ko e wuurde e hattan mum e hattan leydi ndi e wuurde ɗo foti e no foti wuurdude. O hooynanooki so wonaa ɓural, potal e pinal leñol Burkinaa Fasoo e leƴƴi duunde Afrik no ndiidorinoo. O dañii e nguurndam makko ko laamɓe heewɓe ndadininoo haa mbarñi, ndonki heɓde. Ko ɗuum rokki mo innde e njeeɓeegu e ɓinngu-baabaagu to won heen. Tomaa Sankara meeɗaano fiɓtaade ko heɓtii ɗum ko: so jamfeede, waree!

Ko ɗuum addannoo mo wiyde e sahaa nde o ari jappeere nde:” Mboɗo anndi won ɓe tampin mi, ɓittu mi. Mboɗo anndi kadi holi  ɓeen. Kono so ɓe mbarii kam ne, noogaas woɗɓe jogiiɓe miijo am ngo, maa peeñoy” .

Kanko fof e anndunoode ɓeen e faamnoode yiɗde mumen, haɗaani mo, hay sahaa gooto, jokkude wolde makko haa ñalnde alkamisa 15 oktoobar maa mbiyen kawle hitaande 1987, hakkunde waktu sappo e jeegoɓo e feccere e waktu sappo e jeeɗiɗaɓo, ɗo o yalti aduna ɗo. Finnde nde mum, caggal konngol jawtungol ngol, ko kanko kadi haalnoo ngolɗoo konngol:

Jamfaaji meeɗaani dartineede gila nde min njooɗii e jappeere laamu ngu. Ko haaɓnii heen ko wonaa luure hakkunde burkinaanaaɓe e koye mumen. Sinno tan ko tiifaaɗe nderndere ngonnoo, mi sikkaani so emin ndañatnoo caɗeele ɓurtuɗe no feewi. Sabu haawnaaki, aduna e juutde koyngal, min cafra ɗe kannje fof e newunde. Kono caɗeele ɗe  kebletee ko caggal leydi ko wayi no Kodduwaar e Togo, ngartiree e nder Burkinaa ngam siyneede. Woni kadi caggal majje , sikke alaa, ko dowla Farayse.

Tomaa Sankara juumaani nde miijii ngoon miijo sabu gila nde o toɗɗaa jaagorgal gadanal e laamu Saŋ Batiis Wedraa Oogo, Farayse e Kodduwaar e Togo ceeraani e faayre nde tawnooSankara e wondiiɓe mum ceeraani e noddude mbaylaandi: mbaylaandi to bannge renndo, mbaylaandi to bannge dawrugol caggal leydi. Ko wonaa ɗuum ko kadi, ko jotondiral makko keeringal, kanko Tomaa Sankara e Momaar Kadafi, laamɗo leydi Libi. Leydi heen fof ena jogii ko haɓotoo e no haɓortoo laamu Tomaa Sankara:

Njaay Saydu Aamadu (Ina jokki)