Diine : Ñaawoore muuynidde e enndu wooturu

0
158
dewal Alla
dewal Alla

Kala ɓeen haɗaaɓe (harmirɓe) to asko ina kaɗaa to muynidde (musnidde). Debbo e gorko, so muuynidii dagantaako ɗum en resondirde e denndaangal rewɓe jangtaaɓe to dow ko adii koo, ngam konngol nulaaɗo (JKM) : “ ina haɗaa e muynam kala ko haɗaa e asko ” ( jangtawol kawrangol).

Muuynidgol kaɗowol resondirde

Ko muuynooɓe ɗiɗo ɓe keɓaani duuɓi ɗiɗi,  tawa sikke alaa e jettagol kosam nder fulkuru muuyninaangel ngel, ko ina teskee ko muynannde, ngam konngol nulaaɗo Alla (JKM) : “ siiɓannde, wuucannde wootere walla ɗiɗi haɗataa resondirde ” (yaltini ndeeɗoo jangtoore ko Muslim) ngam siiɓannde wootere walla ciiɓanɗe ɗiɗi ina waawi waasde yettaade fulkuru ngam famɗude.

Leƴƴannde e ñaawoore

1. desɗo debbo muyninoowo, oon tesketee ko baaba mum muyninteeɗo oo. Ɓiɓɓe gorko oo tawa wonaa ɓe o jibidini ɓee fof ngam ɓeen ne oon debbo muuyninɗo oo, ngontii musidɓe muyninaaɗo oo. ko noon ne kadi haɗiraa e ngeel muuyninangel yummum gorko oo, ngam teskeede oon ko maama makko debbo, ko noon ne kadi banndiraaɓe debbo gorko oo, ngam ɓeen ko gorgilaaɓe makko, gorgilaaɗo gorko oo e yummiraaɓe mum sawndiiɓe fof ngam ɓeen ko maamiraaɓe makko.

Ko noon ne kadi kala ko debbo muyninoowo oo jibini, mo o waawi jibidinde ɓee fof, ngam ɓeen ne ngontii musidɓe muyninaaɗo oo, ngam konngol nulaaɗo Alla (JKM) wiyino, “ Aysata sakkitino e Aflaha (musiɗɗo Abul-qaysi) ngam ko o bappaaño makko nde wonnoo joom suudu Abul-qaysi muyniniino Aysata (yo Alla wele mo) ”. (ooɗoo hadiis ko o kawraaɗo, tee o tabitinii jiydigal  ngam muynam ina jokki heen kala e ko jangtaa koo.

2. rewɓe e worɓe haɗaaka (harmataa) e mum en ko haɗaa e muuynidaaɗo, waɗi noon ɓe muuynidaani e oon debbo, ina daganii musiɗɗo muuynidaaɗo (miñum walla mawnum)  debbo muuyninɗo oo (ina dagii  muuyninɗo miñum walla mawnum walla yummum debbo oo e ɓiyum). Ko hono noon dagortoo banndiraaɗo, e suka muuyninaaɗo oo to bannge asko resondirde e gorko desɗo muuyninɗo oo walla baaba mum gorko oo e ɓiyum.

3.  mbele joom suudu ɓiye e muuynam haɗiraa (harmiri) ko no joom suudu ɓiye mo njibin-ɗaa e duhol maa nii ? Keewal annduɓe njahri ko teskaade mo ko o joom suudu ɓiɗɗo, kaɗiraaɗo (karmirɗo) esiraagal etee muuynidgol haɗataa (harmintaa) so wonaa ko haɗaa e asko.

4. kuɗondiral ko tuma nde gorko tuumi joom suudu mum e fijirde (jinaa) gooto e maɓɓe fof ina woondira laabi nayi, joyitiɓira huɗaade ngam so tawii ko o haali koo ko fenaande. Ina haɗaa haa cay, gorko restude debbo mum mo huɗondirnoo, ngam konngol nulaaɗo Alla (JKM) : “ so huɗondirɓe ɗiɗo ceerii kawrittaa haa cay ”. (humpiti ɗum ko Abuu daawuuda).

REWƁE HARMUƁE  KARMUGOL KAPPANGOL

Rewɓe harmuɓe  karmugol kappangol ɓeen ngoni ɓee ɗoo :

1.  miñum debbo maa walla mawnum, haa nde ceer-ɗaa ɗum, edda mum joofi walla maayi, ngam konngol Alla Toowɗo Oo : “ ina haɗaa e mon renndinde miñiraaɗo e dewgal. ” (Simoore rewɓe, maande : 23)

2. debbo nawlondirtaake e gorgol mum walla neene mum tokooso so wonaa oon seeree, edda mum timma, walla o maaya, ngam konngol Abbu hurayrata (yo Alla wele mo) nulaaɗo Alla (JKM) haɗii nde debbo tawoyta yummum tokooso walla gorgol mum e dow dewgal. (Ko huunde hawraande e mum).

3. ina haɗaa  debbo desaaɗo, ngam konngol Alla toowɗo oo: “ ina haɗaa  debbo gonnɗo e dewgal. (Simoore rewɓe, maande: 24)

4. ina haɗaa  walla ƴamde debbo gonɗo e edda ceergal walla maayde ; aarnude noon bonaani. Yeru : ngoƴam ina e ma ” ngam konngol Alla toowɗo oo. “ hoto ngadondiree e maɓɓe dewgal e suuɗnde, so wonaa aarnude konngol moƴƴol, hoto pellitee humande ɓe haa edda joofa.” (Simoore nagge, maande: 235)

5. debbo ceeraaɗo ceerle tati ina haɗaa e ceerseero makko mum haa o restee o seeree walla o maayree, edda makko timma, ngam konngol Alla toowɗo oo : “ oon debbo dagtantaako mo haa gorko goɗɗo resta ɗum, so oon seerii mo bakkaat alaa e ruttondirde ɓe.”

6. ina haɗaa  debbo dartoriiɗo fijirde haa o rutto e Alla, yo laɓsinde (laaɓtinde) ko adii dewgal ngal ngam konngol joomiraaɗo to simoore Nuuru aaye 3 : “ resataa debbo jinoowo so wonaa gorko jinoowo hono mum walla keefeero, ɗuum ina haɗaa e goongɗinɓe (juulɓe). E konngol nulaaɗo Alla:” jinɗo haa huppaa, resataa so wonaa hono mum.” (humpiti ɗum ko Ahmed e Abuu daawuuda).

CEERGAL

Hol ko woni ceergal ?

Ceergal ko firtude fiɓnde dewgal, firtirtee noon ko konngol laaɓtungol ko wayi no: “ mi seerii ma ” walla soowoore wondude e anniya ceergal yeru : “ hoot galle mon ”, “ yaltu galle am ” ekn.

Ñäawoore ceergal

Ceergal ina dagii ngam duuñtude lor gooto e resondirɓe e dallinannde konngol Alla toowɗo oo : “ ceergal dutteteengal ko laabi ɗiɗi ” maa o jogoriima no moƴƴi walla o woppa e teddungal ” (Simoore nagge, maande: 227)  E konngol ceniiɗo oo : “ Ee hey Annabi, so on njiɗii seerde rewɓe, ceeree ɗo ɓe mbaawi eddinaade ” (Simoore ceergal maande: 1 tonngoode 1).

Ceergal ina waɗɗoo so tawii alaa ko ittata lor so wonaa ɗuum. Ceergal ina haɗaa so tawii ina jibinana gooto e maɓɓe fof lor ɓurɗo nafoore nde goɗɗo oo dañata heen.  Daliilu yeeso adanngo ngoo, ko konngol nulaaɗo Alla yamirnoo garɗo wullitaade e nehtariɗgol ( waasde nehaade e ɗooftaade) joom suudu mum, o wi`i yoo seer mo. (humpiti ɗum ko Abbu Daawuuda)

Daliilu yeeso ɗiɗmo ngoo ko nulaaɗo Alla (JKM) : kala debbo ñaagiiɗo daande mum ko aldaa e lor, oon uurngol aljanna harmii e mum. ” (ngol ɗoo  jaŋtawol ko cellu ngol).

JOOkLI CEERGAL

Haa tonngoode faande
Jibriil Muusaa Joop

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa

Ce site utilise Akismet pour réduire les indésirables. En savoir plus sur comment les données de vos commentaires sont utilisées.