Kala ɓeen haɗaaɓe (harmirɓe) to asko ina kaɗaa to muynidde (musnidde). Debbo e gorko, so muuynidii dagantaako ɗum en resondirde e denndaangal rewɓe jangtaaɓe to dow ko adii koo, ngam konngol nulaaɗo (JKM) : “ ina haɗaa e muynam kala ko haɗaa e asko ” ( jangtawol kawrangol).
Muuynidgol kaɗowol resondirde
Ko muuynooɓe ɗiɗo ɓe keɓaani duuɓi ɗiɗi, tawa sikke alaa e jettagol kosam nder fulkuru muuyninaangel ngel, ko ina teskee ko muynannde, ngam konngol nulaaɗo Alla (JKM) : “ siiɓannde, wuucannde wootere walla ɗiɗi haɗataa resondirde ” (yaltini ndeeɗoo jangtoore ko Muslim) ngam siiɓannde wootere walla ciiɓanɗe ɗiɗi ina waawi waasde yettaade fulkuru ngam famɗude.
Leƴƴannde e ñaawoore
1. desɗo debbo muyninoowo, oon tesketee ko baaba mum muyninteeɗo oo. Ɓiɓɓe gorko oo tawa wonaa ɓe o jibidini ɓee fof ngam ɓeen ne oon debbo muuyninɗo oo, ngontii musidɓe muyninaaɗo oo. ko noon ne kadi haɗiraa e ngeel muuyninangel yummum gorko oo, ngam teskeede oon ko maama makko debbo, ko noon ne kadi banndiraaɓe debbo gorko oo, ngam ɓeen ko gorgilaaɓe makko, gorgilaaɗo gorko oo e yummiraaɓe mum sawndiiɓe fof ngam ɓeen ko maamiraaɓe makko.
Ko noon ne kadi kala ko debbo muyninoowo oo jibini, mo o waawi jibidinde ɓee fof, ngam ɓeen ne ngontii musidɓe muyninaaɗo oo, ngam konngol nulaaɗo Alla (JKM) wiyino, “ Aysata sakkitino e Aflaha (musiɗɗo Abul-qaysi) ngam ko o bappaaño makko nde wonnoo joom suudu Abul-qaysi muyniniino Aysata (yo Alla wele mo) ”. (ooɗoo hadiis ko o kawraaɗo, tee o tabitinii jiydigal ngam muynam ina jokki heen kala e ko jangtaa koo.
2. rewɓe e worɓe haɗaaka (harmataa) e mum en ko haɗaa e muuynidaaɗo, waɗi noon ɓe muuynidaani e oon debbo, ina daganii musiɗɗo muuynidaaɗo (miñum walla mawnum) debbo muuyninɗo oo (ina dagii muuyninɗo miñum walla mawnum walla yummum debbo oo e ɓiyum). Ko hono noon dagortoo banndiraaɗo, e suka muuyninaaɗo oo to bannge asko resondirde e gorko desɗo muuyninɗo oo walla baaba mum gorko oo e ɓiyum.
3. mbele joom suudu ɓiye e muuynam haɗiraa (harmiri) ko no joom suudu ɓiye mo njibin-ɗaa e duhol maa nii ? Keewal annduɓe njahri ko teskaade mo ko o joom suudu ɓiɗɗo, kaɗiraaɗo (karmirɗo) esiraagal etee muuynidgol haɗataa (harmintaa) so wonaa ko haɗaa e asko.
4. kuɗondiral ko tuma nde gorko tuumi joom suudu mum e fijirde (jinaa) gooto e maɓɓe fof ina woondira laabi nayi, joyitiɓira huɗaade ngam so tawii ko o haali koo ko fenaande. Ina haɗaa haa cay, gorko restude debbo mum mo huɗondirnoo, ngam konngol nulaaɗo Alla (JKM) : “ so huɗondirɓe ɗiɗo ceerii kawrittaa haa cay ”. (humpiti ɗum ko Abuu daawuuda).
REWƁE HARMUƁE KARMUGOL KAPPANGOL
Rewɓe harmuɓe karmugol kappangol ɓeen ngoni ɓee ɗoo :
1. miñum debbo maa walla mawnum, haa nde ceer-ɗaa ɗum, edda mum joofi walla maayi, ngam konngol Alla Toowɗo Oo : “ ina haɗaa e mon renndinde miñiraaɗo e dewgal. ” (Simoore rewɓe, maande : 23)
2. debbo nawlondirtaake e gorgol mum walla neene mum tokooso so wonaa oon seeree, edda mum timma, walla o maaya, ngam konngol Abbu hurayrata (yo Alla wele mo) nulaaɗo Alla (JKM) haɗii nde debbo tawoyta yummum tokooso walla gorgol mum e dow dewgal. (Ko huunde hawraande e mum).
3. ina haɗaa debbo desaaɗo, ngam konngol Alla toowɗo oo: “ ina haɗaa debbo gonnɗo e dewgal. (Simoore rewɓe, maande: 24)
4. ina haɗaa walla ƴamde debbo gonɗo e edda ceergal walla maayde ; aarnude noon bonaani. Yeru : ngoƴam ina e ma ” ngam konngol Alla toowɗo oo. “ hoto ngadondiree e maɓɓe dewgal e suuɗnde, so wonaa aarnude konngol moƴƴol, hoto pellitee humande ɓe haa edda joofa.” (Simoore nagge, maande: 235)
5. debbo ceeraaɗo ceerle tati ina haɗaa e ceerseero makko mum haa o restee o seeree walla o maayree, edda makko timma, ngam konngol Alla toowɗo oo : “ oon debbo dagtantaako mo haa gorko goɗɗo resta ɗum, so oon seerii mo bakkaat alaa e ruttondirde ɓe.”
6. ina haɗaa debbo dartoriiɗo fijirde haa o rutto e Alla, yo laɓsinde (laaɓtinde) ko adii dewgal ngal ngam konngol joomiraaɗo to simoore Nuuru aaye 3 : “ resataa debbo jinoowo so wonaa gorko jinoowo hono mum walla keefeero, ɗuum ina haɗaa e goongɗinɓe (juulɓe). E konngol nulaaɗo Alla:” jinɗo haa huppaa, resataa so wonaa hono mum.” (humpiti ɗum ko Ahmed e Abuu daawuuda).
CEERGAL
Hol ko woni ceergal ?
Ceergal ko firtude fiɓnde dewgal, firtirtee noon ko konngol laaɓtungol ko wayi no: “ mi seerii ma ” walla soowoore wondude e anniya ceergal yeru : “ hoot galle mon ”, “ yaltu galle am ” ekn.
Ñäawoore ceergal
Ceergal ina dagii ngam duuñtude lor gooto e resondirɓe e dallinannde konngol Alla toowɗo oo : “ ceergal dutteteengal ko laabi ɗiɗi ” maa o jogoriima no moƴƴi walla o woppa e teddungal ” (Simoore nagge, maande: 227) E konngol ceniiɗo oo : “ Ee hey Annabi, so on njiɗii seerde rewɓe, ceeree ɗo ɓe mbaawi eddinaade ” (Simoore ceergal maande: 1 tonngoode 1).
Ceergal ina waɗɗoo so tawii alaa ko ittata lor so wonaa ɗuum. Ceergal ina haɗaa so tawii ina jibinana gooto e maɓɓe fof lor ɓurɗo nafoore nde goɗɗo oo dañata heen. Daliilu yeeso adanngo ngoo, ko konngol nulaaɗo Alla yamirnoo garɗo wullitaade e nehtariɗgol ( waasde nehaade e ɗooftaade) joom suudu mum, o wi`i yoo seer mo. (humpiti ɗum ko Abbu Daawuuda)
Daliilu yeeso ɗiɗmo ngoo ko nulaaɗo Alla (JKM) : kala debbo ñaagiiɗo daande mum ko aldaa e lor, oon uurngol aljanna harmii e mum. ” (ngol ɗoo jaŋtawol ko cellu ngol).
JOOkLI CEERGAL
Haa tonngoode faande
Jibriil Muusaa Joop
