Njillu Baaba Maal e Tulde Dubaango

0
173
Njillu baaba maal to tulde dubbaango
Njillu baaba maal to tulde dubbaango

Sukaaɓe Tulde Dubaango njaɓɓiima Alhajji Baaba Maal ñalnde 23 e 24 marse (mbooy) 2018 e nder Tulde Dubaango ngam yuɓɓinde kiirɗeeli pinal. Jamma gadano oo waɗaa ko e teddungal biyeteeɗo Abdullaay Aali Caam, jeyaaɗo e Tulde Dubaango, meer Sebka, jooɗiiɗo to Nuwaasot. Jamma ɗiɗaɓo oo teddiniraa ɗum ko biyeteeɗo Hajji Bah ganndiraaɗo Bah Aliw Naango, jeyaaɗo to Sahre Ndoogu hooreejo fedde nde wonaa laamuyankoore wiyeende E.S.D (Dental, Ballondiral ngam Ɓamtaare).

Garal Baaba Maal dillinii Tulde Dubaango kono kadi yerɓinii diiwaan Halayɓe e ko takkii e mum. Kebungal ngal ƴettii lebbi keewɗi e ballondiral e Lam Moktaar mo Calgu-Dubaango, sehil Baaba Maal e Daande Leñol.

Nde ñalɗi njirii haa ngarti e ñalnde 23 mbooy, golle ɗee fof teppi, ndartii tem, tuggude e jehre, gese, yeeyooɓe, soodooɓe, maayo haa e gollorɗi laamu nokkuyankeewu. Alaa ko woni e hakkillaaji walla e ɗemɗe so wonaa garal Baaba Maal e Daande Leñol e Tulde Dubaango. Kala ɓalal walla mbedda gonnooɗo e Tulde waɗtaa ko nate ɓannginooje garal ngal.

Tiisubaar, jamaanu hawritoyi Tufnde Buubu to Ɓoggee Les. Yontaaɓe e hilifaaɓe nokku oo, alaa keddiiɗo. Otooji e motooji, saretaaji e yahrooɓe koyɗe haa tufnde ɓawli. Hedde 18w35h, gorko Duwoyra tellii e werlaa to ŋoral bannge worgo, yaaɓani laaɗe joofɗe, cinkaaɗe, gonduɗe e awƴooɓe ñaantiiɓe. Ɗoon cooji pekaan coowti daaɗe, coomodii e bawɗi e gulaali e daaɗe jaayndiyankooɓe. Laaɗe mbaɗi jimiira, nduusi Baaba Maal haa joofi ŋoral bannge rewo. Ko ɗoon o tawi Meer Abdullaay Aali Caam, njaatigi jamma gadano oo e yimɓe mum e yontaaɓe nokku oo ena ndarii. Polis, njuɓɓudi mbaɗanoondi e pompiyee ndonki ko harŋaade yimɓe hakke e keewal mum en. Baaba Maal ko tellinoo ngam salmondireede, wallaa haa jolti e werlaa nawatnooɗo ɗum, daalambol jokkondiri, punndi mukki, nduudi nanngi e asamaan. Lohorgol werlaaji naati e leegal Eskaal, ena yooɓii korne, kelle e gulaali, woomii Jiñcu, suppitii e Ɓoggee Dow, rewi e Ñooli ngam joofoyde e dingiral Tulde Dubaango. Jaɓɓungal ngal ronki kadi daraade hakke e yimɓe heewde. Hay fotnooɓe yeftude konngi, ndonku no ndarorii ko maa ŋabbinaa e dow werlaaji, tiimti e yimɓe, nde ndañi haalde. Jamaanu nguu saakii, fadndoyii hiirde jamma. Ko ɗoon kadi ɗo dingiral jaɓɓungal ɗoo, hiirde ndee waɗata. Hiirde ndee jenngii puɗɗagol. Njogii njuɓɓudi jamma oo to bannge mikoroo ko Sammba Paam to ɗemngal Pulaar e Qaalii Jallo wonande ɗemngal Farayse. Hade Baaba Maal naatde dingiral, cukkiti bawɗi ko ɓeeɗoo naalankooɓe: Pennda Wuuri Jallo, Daaroggal Ngenndi lollirɗo Abdarahmaani Aamadu Bah, Raasin Jah (RJ), Big Baaba (jabbaajo gontuɗo jalniyanke) e Jibi Sal mo Daande Leñol. Ko ɗoon poofaali moɗtaa sabbaade e garal Alhajji Baaba Baydi nde tawnoo Maysuur Diine Gawlo araani e ngol laawol sabu sunaare cankagol njutteen mum gorko. Baaba Maal ko lewru alaa faayoore, so naatii dingiral, yimɓe fof ndillat. O tami jamma oo e juuɗe ɗo Mamma Gay e Baru Sal tawaaka. O jarribii hoɗooɓe, fiyooɓe bawɗi e buubaaji, o weltini Tuldenaaɓe haa mbeltii. O holli fannu hoɗdu-gitaar mo nganndu-ɗaa woni ko hakkunde hoɗdu aadanteeru e gitaar tuubaak keso. Ɗoon gaaci ɗii ndartinaa, joom-wuro wuro Tulde hono Bah Alasan Aadama noddaa, rokkaa konngol. O bismii Baaba Maal e diɗɗal mum Daande Leñol, o yetti Geno dokkuɗo ɓe oo fartaŋŋe potɗo no garal Baaba Maal, o duwanii ɓesngu Tulde e darnde mum. Maalik Jam Bah, gardiiɗo goomu golle paytuɗe e jaɓɓungal Baaba Maal e Daande Leñol, yetti Tuldenaaɓe sabu teddeendi e teddungal ndokki ɗum ngal, kañum e Keccel Bah to bannge rewɓe Tuldenaaɓe. Kelle poɓɓi haa kuulti, daande Hammoo Joop seri ngam anndinde wonde gorle ngartata ko e Abdullaay Aali Caam, meer Sebka, teddiniraaɗo jamma gadano oo. Mbooc Abuu Maariyata rokkaa teddungal e teddeendi saaktude fotde ndee, jamaanu nguu nana. O yettini nulal e nuldal Abdullaay Aali Caam no haaniri. Meer Abdullaay Aali rokkii e oon jamma 12 wutte ñootaaɗo, ko jiidaa e sormaat mo o waɗani Baaba Maal oo. To bannge Baaba Maal, Abdullaay Aali Caam waɗi ko wutte, cakkal, tuuba, paɗe mukke coraaɗe e tengaade. O fawi heen nagge rewniinge. Gaa gaa ɗeen baɗe, nde o ummii Nuwaasot ngam arde nootitaade e noddaango Tuldenaaɓe, o hasi (o luwi) ko werlaaji ɗiɗi, gooto fof ena jolni yimɓe 16 tuldenaaɓe mehɓe ko jiidaa e werlaa makko keeriiɗo jolnuɗo lappol makko.

Dokke rewɓe Tuldenaaɓe kolliraa haa gasi. Alluwal natangal natal Baaba Maal, yaltinaa, holliraa, Baaba Maal tottaa, ummoraade e biyeteeɗo Pap Sal. Nati alluwal ngal ko biyeteeɗo Usmaan Demmba Bah, jeyaaɗo ɗoon e wuro Tulde ngoo.

So en ngartii e Baaba Maal, daaɗe ngoriije weenndoogo tawi ko hiirde ndee fusaani tawo. Ko ɗuum jeyi sabaabu wejo fotnoongo waɗeede subaka ngoo waɗtoyeede kikiiɗe, caggal nde Baaba Maal arti juuroyaade galle kilifa diine nokku oo ena wiyee Ceerno Saada Lam.

Wejo alɗungo kaaɗtudi !

Kala geɗe ñeeñal e fitiram-gollaagu meeɗnooɗe huutoreede e nokku hee kolliraama e oo kikiiɗe. Ko noon kadi geɗe kesam-hesamaagu ko wayi no njeñtudi remru, eddaaji ñootol, siilaaji goobu, fannuuji moorol haa e joljole cañu kolliraama. E dow ɗuum, awluɓe, wammbaaɓe, lawɓe e seɓɓe kollirii ko mooftunoo e pinal hakkunde yelaa, saawaali buri, e alamari, njimri, ngamri e maandinooje. Ɗowi seto Baaba Maal ngam hollirde geɗe wejo ngoo ko biyeteeɗo Aadama Gise, maabal Halayɓe e yeeso Aamadu Sammba Demmbele mo Jowol, Daaroggal Ngenndi, Abdarah Bah e Kamalenku Hammaat Muusaa Joop. Ko ɗoon Hammoo Joop eewnii Halayɓe nde mbaɗtata e makko hakkille, kanko Aadama Gise sabu teskaade juumtugol hakkille oo.

Baaba Maal taarnaa lanngu wejo nguu, hollaa, haalanaa geɗel heen fof ko yahata, duuɗaani hay lulnde, duusraa pekaan e daande Hammoo Joop, arti, jooɗtii e joɗnde mum. Aadama Gise noddi Aamadu Sammba Demmbele e Gelongal Fuuta mbele ngooda ko kaali e golle gonɗe e dogde e jeese mumen ɗee. Gooto e maɓɓe fof holliti miijo mum e darnde fotnde dareede to bannge ƴellitgol pinal e ɓamtugol ɗemngal, sakkitorii njettoor e wasiyaaji feewde e ɓesngu Tulde Dubaango e Hartallo. Nde ɓe ndowi, goomu Pinal holliri ɗoon ganni mo waɗtaaka ndiyam. Ngu maandini pelɓondiral dingiral hanki e joljole hannde. Ngu ɓamti jimol Manna : « Soo Yiiri yaara walla yaare, njah-mi jamaa kinnu-maa-mi, ngartu-mi jamaa kinnu-maa-mi, coo gelobel purel Baydi Juumo…»

Ndeen goomu pinal nguu ƴeeŋii, sukaaɓe tokosɓe heblaaɓe naati dingiral. Ɓe mbaɗi ko gude ɓaleeje e simbisaaji daneeji. Ɓe tabitini e ngamri njahdundi jimol Baaba Maal biyetengol Kalajjo ngol. Baaba mugaa, yooltii e miijooji, foɓɓi haa seedtini. Sukaaɓe ɓee poɓɓanaa, ƴeeŋi, gawlo Maalɓe nanngi Baaba Maal haa waɗti siññude. Gawlo deƴƴi, Professeur Sih Aliw Alhajji Sammba rokkaa konngol. Professeur ko hoore hisnde, humpitiinde geɗe keewɗe. O haali no sato ngoo fotiri huutoreede, no weeyo ngoo fotiri nawtoreede, no faggudu nduu fotiri yuɓɓinireede e joljole ɗee no potiri tammboreede gila e laamiiɓe haa e laamaaɓe ngam wonana winndere ndee nafoore e ɓamtaare duumotoonde. Nde konngol arti e Baaba Maal, o ŋakkaani hollude weltaare makko gila e jaɓɓungal hanki ngal, teddungal e neɗɗaagal ngal o tawi ɗoon ngal, wejo waɗaango ngoo e geɗe kolliraaɗe heen ɗee, golle sukaaɓe tokosɓe tabitinaaɗe ɗoon e yeeso makko ɗee haa e nafoore soomiinde e haala oo ganndo cakkitiiɗo haalde. O sakkitorii, kanko Baaba Maal, e oon kikiiɗe ko wiyde : «Tulde Dubaango nawii raay». E wiyde makko haa hannde, o yahii e nokkuuji keewɗi, o teddinaama heen teddule pattamlame, kono teddungal makko e Tulde Dubaango ko kaaɗtudi.

Ko ɗoon golle wejo ɗee kaaɗi. Yimɓe payti jippule mumen, cabbitoyii hiirde jamma.

Jamma ñalnde 24 marse (mbooy) woni jamma cakkitto. O waɗaa ko e teddungal Aliw Naango Bah. Aliw Naango walla Hajji Bah e seto mum noddaa, naati dingiral, kolliti ko njoganii jamma oo. Hajji Bah holli weltaare mum e teddungal ngal rokkaa ngal, yetti Tuldenaaɓe no feewi, ruttii waɗi 500 000 mbuuɗu e werlaa ambilaas, rokki Tuldenaaɓe, itti coktirɗe fawi e juuɗe joom-wuro hono Alasan Aadama Bah. Kelle poɓɓi, gulaali coowti.

Oon jamma, kala ndaarnooɗo Baaba Maal e dow ngal dingiral, hakkille mum hootii e Lasli Fuuta, nde o yahratnoo e duuɓi 26 walla ñalawma makko e Nelson Manndelaa. Baaba yimi, ŋaññaaki, ruttii kadi ami haa punndi ruuki, wowaaki terɗe ɓanndu mum, teeŋti e nde joli e tufnde mum : yiytondirii, yiɗondirii walla njiytondirii njiɗondirii !

Mamma Abuu Gay e Baru Sal, funeeɓe Laaliya, ko woowɓe duusondirde e koɗli, ñikli jamaanu haa weltii ko adii nde ɗaccidta Baaba Maal e sukaaɓe gaacooɓe Daande Leñol. Uddi jamma oo ko konngol hooreejo teddungal golle ɗee hono Muktaar Lam. Muktaar Lam e Daande Leñol ɓooydii, ndewdii e nokkuuji keewɗi, taƴtidii jolɗe keewɗe gila cukaaku haa nde mawngu joli. O haali haala mbelka, peewka, mbayniika hoore hisnde e fittaandu seniindu (maa en ngartu e makko e tonngooɗe men garooje). Baaba jokki sabu yiɗaa seertude e yimɓe ɓee, yimɓe ɓee ne ena ndonki yahde sabu kaastaani Baaba Maal.

Ñalɗi Tulde Dubaango e Hartallo mbaɗii faayiida, keewii jamaanu. Ko jiidaa e ɓesngu Tulde Dubaango nootitiingu e ñalɗi ɗii, gure Halayɓe ɗee rewo e worgo alaa heddiingo, Ganki Baaba Duunde haa Njorol, Wusalaŋ haa Daara Halayɓe fayde Saasel Taalɓe. Hirnaange Laaw haa Ceelaaw, alaa ŋakkungo. Gaagaa jaaynooɓe rajooji e teleeji wayɓe no Mbooc Abuu Maariyata, Alasan Wuddu Saar e Sammba Paam, Aysata Jallo, Bamalas Bah e Aamadu Saane aranɓe AIDES TV, yimɓe teskoraaɓe pinal nootitiima e wolde Tulde Dubaango e Hartallo. Ena e ɓeen Aamadu Sammba Demmbele gummoriiɗo to Sehilbaabi, Daarorgal Ngenndi ganndiraaɗo Abdarahmaani Aamadu Bah, Kayyaa Sammba Joop mo Mbaañ, Aljumaa Njaay mo Ɓoggee Dow e Gelongal Fuuta mo Jiinge, gummoriiɗo Nuwaasot. Almuɓɓe Ngay nantuɓe inɗe mumen ne kadi ngarii nootitaade e ñalɗi ɗii. En teskiima heen Doolinnge Joop mo Joomanndu, Dañi-ɓama Jah askitintooɗo to Jammboo Jaawɓe, jooɗiiɗo to Soorinngo, Kokkaa Kolaa Aan jeyaaɗo to Siñcaan Jamaa Alla-waali e Dara Ɓokki Joop mo Silɓe e Silamaaji.

Gelongal Fuuta, lollirɗo Njaay Saydu Aamadu

Woppu jaabawol

Winndu yowre maa
Winndu ɗoo innde maa