Hesniiɓe

Ñalngu ngootu, juuldeeji ɗiɗi

28 noowammburu 2021, juulde maanditaare leydi Moritani keɓgol  jeeytaare mum e tiimaandi koloñaal leydi Farayse e hitaande 1960. E ko aadoraa, hitaande nde Alla addi kala, heewi yuɓɓineede ko seppo semmbeeji konuyaŋkooji,...
Loppito laamu Burkinaa

Loppito laamu to Burkina-faso : Hooreejo  ɗekkii maa ɗekkinaama ?

Ko adii nde M.R.C. Kaboore siifata ngal ɓatakal, tawi koninkooɓe njaltinii nder tele Burkina bayyinaango holliroowo ɓe loppitii laamu he juuɗe Rock Kaboore. Ɗum naatni Burkina nder iiñturu hesuru caggal njanguuji seɓɓitiiɓe....
Maawiyya wul taaya

Mbele Maawiya maa ñaawoye ?

E maayirɗe lewru bowte (desammbar) 2021, innde gonnooɗo hooreejo leydi ceddeejo wonti ko soccirtee, ko yardatee kafe subaka nder Muritani. Kaa haala reɓii nih haa tacci keeri leydi ndii, ine wiyee Maawyaa...
Wagner to Mali

Sete Wagner yettiima Mali ?

He wiyde AFP, Yuɓɓo Jaayɗe Farayse, koninkooɓe Wagner (wagneer) yettiima Bamako haa fuɗɗiima saraade nder leydi hee. Haali ɗum ko leyɗe Orop jeyaaɗe he ɗe koninkooɓe mum en ngoni nder leydi Mali. Ina...
Abdullaay Siree Bah neɗɗo ganndo

18 desaambar 2021, ñalawma jurminiiɗo wonande ngenndiyankooɓe, Abdullaay Siree Bah nattii

18 desaambar 2021 ko ñalawma sunaare ngenndiyankooɓe, sibu sankaare Abdullaay Siree Bah (ACB), ngenndiyanke kuɓɓuɗo, jaaynoowo ŋanaa mo kuɗol kaŋŋe. Abdullaay Siree jeyaa kadi ko jagge cosɗe Fedde Ɓamtaare...
Lappol CGLTE 2021 ngam leyɗe, ndiyam, ndema

Lappol 2021 Pottital kuuɓtidinngal kareeli ngam  leydi e ndiyam- Afrik hirnaange : Dartaade loppitooɓe...

 Ndeeɗoo Maalde sosaa ko e hitaande 2015 to Ñelenii to leydi Maali, tawi ɗum fuɗɗii yeewteede ko to dental gootal baɗnongal to Ndakaaru leydi Senegaal e hitaande 2014, rewti heen ko jooɗnde...
Kaalden Goonga

Kaalden Goonga, ko maayɗo tan booraa

Pulaar ene wiya « ko maayɗo tan booraa ». Ko haalaa fof noon, walla ko waɗaa, won ko saabii ɗum, so en njejjitaani. Sikke alaa, tawde bojji ngartirtaa, ɓinngu moƴƴaagu artirtaa, yooɗde, yonteede e...
4 desaambar ñalawma juulde oogooɓe

Suwoyraat, 4 desaambar, Juulde oogooɓe Muritani

Ngenndi Muritani ina jogii oogirɗe keewɗe, tawi kadi ko mawɗe, golleteeɗe gila 1963. E kala hitaande, sosiyetee SNIM ina mawnina nguun ñalngu. Hikka noon senngo toppitiingo coftal kam e pinal udditii damal  Kawgel...
Lappol DAART ngam haytinde haayre weeyo

Kaytingol haayre weeyo, Lappol NASA diwii

Oɗon ciftora haala haayre wiyeteende Apofis (Apophis), e winndannde njaltinno-ɗen oon sahaa e Fooyre, e hitaande 2010 (duuɓi 11 jooni), hulanananoonde buɓɓondirde e leydi men. E oon oon sahaa, annduɓe miijinooma peeje...
Lappi mililaaji berlal pattamhito

Siin hoolkisimma misil pattamhito

Daawal kesal he daɗndu nder wolde koode E wiyde jaayɗe leydi Amerik, leydi Siin hoolkisiima misil pattamhito baawɗo roondaade werlere. So ɗuum laatiima, firti ko Siin marii karallaagal ngal Amerik e Riisi...
Muhammadu Faalil Sih to duɗal mum Beelinaaɓe - noowammbar 2021-

Ñalɗi diisnondiral paatuɗi e mbayliigu tippudi nehdi e jaŋde

Caggal diisnondire diiwanuuji paatuɗe e Tippudi Nehdi e Jaŋde (TNJ) ɗo yimɓe men pamɗunoo keeweendi, en mbiyiino miijo men jaɓraama e paamondiral, winndaa e ciimti 2/3 gollorɗi ɗii. Ine laaɓi en mbaawii jaɓnude keeweendi tawaaɓe ɓee dalillaaji men tiiɗɗi ɗii.
Brouille Maroc Algérie

Alaseri e Maruk : bone dee piltat !

Ñalnde goo noowammburu 2021 « konu Maruk bommbii otooji tati mawɗi jolnunooɗi marsandiis ina ngummorii Alaseri, wuro Wargalaa, feewde Nuwaasoot ». E wiyde hoohooɓe Alaseri, yimɓe tato maayii heen, doknatnooɓe otooji ɗii. Otooji ummotooɗi...