Makki  Sal e Tabital Pulaagu

Makki Sal, hooreejo leydi Senegaal jaɓɓiima lappol Tabital Pulaagu hakkunde leyɗeele ñalnde 10 lewru oktoobar (kawle) 2017 heedde 18w30h to galle laamorɗo leydi ndii e ballal e tawtoreede Mohammadu Ngom lollirɗo Farba Ngom, sarɗiyanke...

Muritani : Ciimtol SHERPA 2017

“ Goomuyel laamiiɓe ɓee inan tan ɓeydoo alɗude, yimɓe leydi heddiiɓe ɓee inan tan ɓeydoo waasde” Fedde nde wonaa laamuyeere haɓotoonde warhooreeji bonande jawdi wiyeteende Sherpa, joopiima kadi buuñgol cabbinngol e Muritani, no huunde ɓeydoore iiñcuru...

Ɓe moƴƴere Buamatu yettii, ɓe inɗe mum en kaaletaake

Jaaynde Al Akhbar yaltinii  ñalnde alkamiisa 14 settaambar ndee, winndannde ɗo huunde e jagge toowɗe laamu nguu limtaa, wiyaaɓe wonde moƴƴere  Buamatu (haɗaande hankadi) yettiima ɗum en. Ene jeyaa e ɓeen limtaaɓe, hooreejo leydi...

Ƴellitaare aadee : Muritani heedi kadi ko les !

Dental faggudu winndere (forum économique mondial) saaktii doggol maaɗe ƴellitaare aadee e nder winndere ndee. Ndeen maande ɓetata ko kattanɗe leydi kala to bannge waawde ƴellitde kattanɗe ɓesngu mum. Nde ɓuri joopaade ko fannuuji...

Guubiliiji (cyclones)

Lewru settaambar 2017, weeyo finnii. Jofnde talaata 5 settaambar diiwaan Mboon waaldii e kulol, findii e sunu. Asamaan finnii finnere hulɓiniinde. Hay gooto anndaa ko woni, sibu ko henndu bonndu, toɓo, majje, digaali jokkondirɗi....

Konuuji Afrik ɓurɗi doolnude : Muritani woni ko les !

Lowre enternet Global Power Index 2017, lowre haralleere ko faati e konuuji, yaltinii ñalnde 13 settaambar 2017 ndee, ciimtol mum ɗo hiisotoo doole kunuuji winndere ndee. Oon hiisa fawii ko e geɗe 50 (keeweendi kaɓirɗe,...

Caɗeele ine mbeeya e dowri men

Huunde e partiiji luulndo njeertinii laamu Muritani musiiba ketɗo aynaaɓe e remooɓe, sibu ŋakkeende toɓo e ndunngu hikka teskaande e leydi hee no diidorinoo. Ine e ɗiin partiiji, UFP e maalde luulndo anndiraande FNDU...
Kaalden Goonga

KAALDEN GOONGA : “Ɓerɗe kuccondira ɓuri damuɗe galleeji kuccondira”

Alaa e men mo meeɗaani  waasde nande ngol konngol ngol haaliyankooɓe e yimiyankooɓe keewi huutoraade ngam siftinde en wonde kala ko dental gasnaani, teelal enndataa. Dental noon haa jooni, wonaa dental ɓalli tan ɗo...

Laamu Oyoo en, leñol Yorubaa en

Laamu Oyoo jeyaa ko e laamuuji goodnooɗi e hirnaange Afrik, ngu leñol biyeteengol Yurubaa en sompunoo e teeminannde sappo e joyaɓiire (teem XVɓiire) e nder nokku gonɗo e leydi Niiseriyaa hannde ndii. Heednoo nguu...

Alluwel Babilon nayewel, ñiklowel annduɓe hiisiwal

Ko ɓuri heewde e nokku biyeteeɗo Babilon oo wonnoo ko e leydi Irak hannde ndii. Pinal Babilon jeyaa ko e pine ɓurɗe yahrude yeeso e winndere ndee. En ndañii kadi huunde hesere seedtotoonde ɗuum,...

Hiirde Sifaa to Suwoyraat

En njettii geno nde o newnani en, o rokki en semmbe e hakkilantaagal waawde tawtoreede e wonde seede ndee hiirde pinal fattamlamiire, nde fedde Tijjaani Aan Ɓamti leñol yuɓɓidini e fedde sifaa hanki pinal...

Laamɗo Baktansar e yonta annabu Armiya

Baktansar, ko persenaajo. O noddirtee noon ko Bakta. Ɗumɗoo ko ngam siftinde hakkunde makko e Annabi gooto ina wiyee Armiyaa, (JKM). Winndiyanke Wahaab Bun Manmbahi wiyi : laatimma Armiyaa ummii ko e suudu ɓesngu Annabi Yaaguuba...