Nikolaa Sarkosi jibinaa ko 1955. Baaba makko, hono Pál Sárközy de Nagybocsa ko Hongiri jibinaa (to wuro wiyeengo Bidaapest) e hitaande 1928. Nde konu leydi Riisi (Konu mboɗeewu – Armée rouge) naati Hongiri e hitaande 1944, o uuji, alaa ɗo o heddi e leyɗe Otriis e Almaañ, haa o fotti e neɗɗo gooto, walli mo haa o angisii e « konu tumarankooɓe » leydi Farayse (Légion étrangère). Nii woni o nawaa Alaseri to Siidi Bel Abbees, kono tawaa cellal makko rokkaani mo yahde Indosiin, o ɓooraa ɗo Marsey ɗoo. E hitaande 1949 o fotti e debbo gooto, iwdi yahuud en, woni yummum Nikolaa.
Nikolaa heɓi bakkaa mum ko e hitaande 1973, o janngoyi Iniwersitee Pari 10. O heɓi ɗoon seedantaagal ko fayti e sariya e gannde politik. O woppaani haa o woni awokaa e hitaande 1981. O fuɗɗii waɗde politik ko e hitaande 1974 e nder parti biyeteeɗo UDR. E hitaande 1993 o waɗaa depitee, caggal ɗum Baladiir waɗi mo jaagorɗo Ɓeto Kaalis (Ministre du Budget). Innde makko fuɗɗii lollude tigi rigi, banngeeji fof noon, ko ummaade 2002. O woni jaagorɗo Geɗe nderndere 2002-2004, o wonii Jaagorɗo Faggudu e kaalis e mbaylaandi e hitaande 2004. Ko o Jaagorɗo geɗe nderndere gila 2005. Hannde oo Nikolaa Sarkosi ina yiɗi ardaade leydi Farayse. Oo Sarkosii ɓuri maantoreede fof ko ƴaggere, haa teeŋti noon fayde e uujooɓe (teeŋti noon kadi e Afiriknaaɓe). So goonga, miijooji makko ko fayti e ɗuum ina kulɓinii : kanko fuɗɗi ko anndiraa « uujo suɓtaango » (immigration choisie) ; firti ko naatata Farayse tan ko ceedtanaaɗo won ko waawi naftude leydi maɓɓe.
O fooɗondirta laamu hannde ko debbo ina wiyee Segoleen Ruwayaal.
Segoleen Royaal jibinaa ko 22 settammbar 1953 to Ndakaaru, leydi Senegaal. Baaba makko ko kolonel konu Farayse wonnoo. Oon ne baaba mum ko seneraal Florian Royal (1891-1975). Omo jogodii e François Hollande (gooto e hoohooɓe politik leydi Farayse) ɓiɓɓe nayo. O jeyaa ko e parti Sosiyaalist. O meeɗii wonde jaagorɗo, ko o depitee hannde. O toɗɗaa yo o won kanndidaa e woote gardagol leydi Farayse payɗe ko ñalnde 16 noowammbar 2006. Ko o ganndo ko fayti e faggudu e politik. Ko o aamwokaa. O naati parti sosiyaalist (politik) ko 1978. Tuggi 1982 haa 1988 ko o kalfinaaɗo golle (chargée de mission) to kuuɓal kuftodinngal laamorgo dowla ko fayti e cellal e sato e cukaagu. Nii woni ko o seede kewkewe maantinɗe nannduɗe e Ceernobil … Omo maantoraa yiɗde daranaade leefɓe, ko wayi no sukaaɓe e ronkitɓe e geɗe nafoore renndo.
