Caggal nde delegaasiyoŋ o joofni njillu mum, karallo njahdunooɗo e maɓɓe o hollitii ɓeto lappol ngol.
Teskuya gadano: ko ɓuri heewde e Muritaninaaɓe kootii. Heddiiɓe ɓe, e fawaade e ɓeto HCR, limoore mum en ko 20000 neɗɗo mooliiɓe to Senegaal e to Mali. Ina feeñi wonde e ɗiiɗoo duuɓi 18 limoore nde wayliima, tee, e nder ɓeeɗoo 20000, heewɓe heen ngonaa artooɓe.
Teskuya ɗiɗmo : 1989 ina battini no feewi e hakkillaaji sukaaɓe yahrooɓe duuɓi 15 haa 20. Ɓurɓe famɗude ɓe njejjitii fof, yahratnooɓe e duuɓi 35 fayi dow ko yeewnuɓe leydi mum en; ɓeeɗoo wattindiiɓe nduwii tan ko maayoyde cuuɗi mum en.
Teskuya tataɓo : e nder tuddule jillaaɗe ɗee fof, ina famɗi ɓiyɗo alaa hootaani. E nder batuuji juɓɓinaaɗi ɗi, woodii naamndiiɓe ñaawoore waɗnooɓe bonanndeeji ɗi, kono tan, e nder bayyinaango ngo yonaaɓe mooliiɓe ciifi ngo, anndiraango «bayyinaango Wuro Soogi», alaa fof ɗo haala wiɗto walla ñaawoore saytoraa. Ɓe mbaɗii wasiyaaji, kono alaa sarɗi mo ɓe ngardini.
Teskuya nayaɓo : Idan, ko yonaaɓe mooliiɓe ɓe tan njoginoo konngol, kono e nder njillu ngu ko belaaɗo kala haalata; yimɓe politik nattii keeroraade konngol, ngol ɓoccitiima ɓe.
Teskuya joyaɓo : pelle kalfinaaɗe huufde mooliiɓe ɓe ngalaa kattanɗe waɗde golle mum en no moƴƴirta nii. Ko ɓuri heewde e ardiiɓe ɓe koɗi ko Ndakaaru. Pelle ɗe ina katojini e ballal. Ɗo noon alaa e sago yimɓe mbaawaa seerndude hakkunde gartugol e naattugol e renndo (réinsertion) : gartugol toɗɗii tan ko yimɓe heddiiɓe haa hannde e tuddule ɗe, tawi noon naattugol ngol ina toɗɗii yimɓe ɓe kala, artuɓe e ɓe ngartaani kala. Hay «musaffiriin» en ɓe ina njeyaa e fotɓe walliteede naattude e renndo ngo.
Caggal ɗum, kanko karallo o, o tonngii haala kaalanooka e pottital Ndakaaru. O wiyi wonde “lappol ngol fuɗɗorii ko Ndakaaru tee caɗeele idii hawrude ko toɗɗagol nokku ɗo pelle jooɗaniiɗe mooliiɓe ɗe poti batdeede.” Caggal ɗum heddii waɗde feere mbele yimɓe fof ina mbellitoo, mbaawaa haaldude e teylaare e koolondiral. Leelaani nii yimɓe ɓe njiytondiri. Nii woni laɓɓinaa wonde ko ummonaa ko maa disnondire no moƴƴi e denndaangal ɓe ɗum toɗɗi ɓe, mooliiɓe, yimɓe parlemaa (depiteeji e senaateeruuji), pelle politik, renndo ngo, laamu Senegaal kam e HCR. Ɗum ko daawal gadanal.
E nder daawal ɗiɗmal ngal, maa delegaasiyoŋ laamu ngu maa yillo diiwaan daande maayo ngo ngam tintinde yimɓe ɓe ko yehetee ko mbele ina mbaawa jaɓɓaade koreeji mum en taccinanooɗi to Senegaal e Mali. So ɗumɗoo joofii, yimɓe kuccana ñalɗi diisnondiral ngenndiyankooji potɗi yuɓɓineede e lewru ut 2007, ɗo yimɓe fof tawtortee. E nder ɗiin ñalɗi maa tuugnorgal no gartugol ngol yuɓɓinirtee lelne, tawa ko nanondirangal. Ko caggal ɗum njuɓɓudi potndi siynude golle ɗe toɗɗetee. Ɗum fof waɗetee ko e ballondiral e HCR wonande kaɓirɗe ɗe, kam e laamuuji Senegaal e Mali. Sabu geɗe ɗe saɗtude alaa e sago fof eɓɓee, no foti yahrude anndee. HCR kañum hiisiima ngalu foti waɗde heen; wonande laamu Muritani ko maa nanondiral kaalangal ngal waɗa nde anndee hol ko fotata hatojineede to bannge ngalu ngam gartugol ngol, koɗnugol ngol e lomtingol hakkeeji ngol.
Geɗe keewɗe noon ina poti teskeede ɗo ko wayi no mbayliigaaji baɗɗi to bannge koɗki caggal duuɓi 18 daayo waawnaango. Ɗum jiidaa e mbayliigaaji to bannge aadaaji koɗdigal. O rokki yeru e wuro wonnoongo e Muritani, tawi yimɓe mum ko aynaaɓe ngonnoo, tawa hannde ngontii julankooɓe, ngoowii kuuraa e tele : eɗen njenanaa ɓeen njaɓataa rutaade ɗo koɗnoo ɗo, sibu ɓe mbaawataa waɗde toon golle maɓɓe njulaagu tee ɓe nattii waawde wonde e nokku ɗo kuuraa alaa.
Bookara Aamadu Bah
