– Mbiimtam ndiyam (so a fasnii ndiyam, aɗa yiya cuurki ina wiimtoo, ko ndiyam wonti ɗoon cuurki). Gaasuuji gaddoojii seer ɗii kala so ndenndinaama, mbiitam ndiyam wonata heen ko 70%. Kono, nde tawnoo ɗam ɓooyataa e weeyo (balɗe 10 so heewii), batte majjam e ɓeydagol nguleeki ina pamɗi (ɗam wontata ko duule walla lay). Yanti heen, wonaa golle aadee ngaddata ɗam, sibu ɗum jeyaa ko e baylagol diƴƴe gaadorangol. – Gaas karbonik (CO2) e gaas biyeteeɗo metaan, walla won ɗiin gasuuji ummotooɗi e “ filtoks “, walla ɓuuɓnooji (gaasuuji filsideer ekn …) walla kadi ko wiyetee Oson (O3 ) koo, ko gaasuuji gaddooji « seer »ɓooyooji no feewi e nder weeyo (hakkunde duuɓi 20 e duuɓi 50 000), tawi yoga heen ko aadee saabii ɗum en. Gaas karbonik ina waawi wonnde 100 hitaande e nder weeyo. Omo jogii iwdiiji ɗiɗi :
– kuɓɓugol geɗe ummiiɗe e ɓarakke nguurn- dam (petroŋ, ƴulɓe, ekn …) walla ustagol leɗɗe (maaygol dunli, walla cumu ladde …).Ko neɗɗo woni sabaabu ko ɓuri heewde e makko.
– Gaas biyeteeɗo metaan oo ne ina waawi wonde e weeyo fotde duuɓi 14. Omo waawi ummoraade e sato (alaa ko neɗɗo woni heen) e nokkuuji leppuɗi e ñolgol puɗi … walla o ummoroo e ndema (gese ilneteeɗe) ekn… – Gaas biyeteeɗo porotoksid asot (N2O) heewi ummoraade ko e ndema (engere) walla kuɓɓugol batte nguurndam, walla e golle mbaylaandi (isinaaji). – Gaasuuji kuutorteeɗi e « filitoks» walla e « filsideeruuji » maa kilimatiseeruuji ekn … ko neɗɗo woni sabaabu mum en. Eɗi mboni e weeyo no feewi. – Gaas biyeteeɗo oson oo, maa rennda e on ɗiin gaasuuji goɗɗi nde jogoo batte ɗe moƴƴaani e weeyo. Bonannde makko kadi fawii ko e nokku ɗo o tawetee ɗoo: won e nokkuuji (tooweeki hakkunde 12 e 50 kiloomeeteer) o ɓuuɓtintu weeyo (ɗoo, omo moƴƴi e men).
Bookara Aamadu Bah
