Min podaniino jokkude winndannde “Ko Pulaagu naatni en e Duunde Orop”, hono njillu Saydu Aamadu Njaay to Orop. En kuuɓnii aadi, jokkere ndee nani.
Ñalawma Koolol Wicensa
Heedde kikiiɗe kiirɗo, yaaɓanaa ko dokkirgol seedanteeje wonande sukaaɓe janngatnooɓe Pulaar. Oon kikiiɗe teddungal hooti ko to wuro Keremona e suka debbo biyeteeɗo Kajjaa Lih, ɓiyi Maamuudu Abdullaay Lih e Jeynaba Bookar Tene Sih to Jowol Sahre wuro ngo wajjuɓe ndeeni. Waɗaa yo rokku suka oo seedantaagal ko hooreejo teddungal Fedde Fulɓe Itali, ena wiyee Demmba Siidi Gise. Caggal ɗuum, seedanteeje goɗɗe ndokkiraa wonande almuɓɓe janngatnooɓe e duɗal Skype. Ena e ɓeen Juumo Lih to Jowol, Ummu Taal mo Ɗañcaaɗi, Hammadi Soñaan lollirɗo Mawɗo Soñaan, Ummu Ñaŋ, Ayse Ñaŋ e Sheriif Ñaŋ jeyaaɓe to Aañam Coɗay. Jannginatnoo ngaal duɗal ko Taan Diine ganndiraaɗo Aamadu Bookar Sih.
Njokken
To bannge pelle walla gure, adii jokkondirde e men ko fedde Sileymaani Baal to wuro Bergamo e gardagol Usmaan Caam. Ndeen addani en teddungal ko e nder kewu nguu. Ndewi e mayre ko sukaaɓe juudenaaɓe e gardol Saydu Njaayel. Ɓeen ɗaɓɓiri en, so ngantu teppaani, ko yo en njettoyo nokku mumen. Oon sahaa noon, alaa ko mbaaw-ɗen jaɓde walla salaade sabu en cuwaano tawo yeewtidde e njaatigi men Alhajji Demmba Wan.
Ñalawma oo artiri udumere mum, haɗndii ko caggal hiraande fattamlamre nde FFI teddiniri jamaanu nguu. Yimɓe ɓee nduwondiri, ceerti, peewnitoyii, peewnitanoyii hiirde Baaba Maal e Daande Leñol to leegal Duyewiil. Hiirde ndee welii, waɗii faayiida. Teskaama to hiirde too wonde hay Wicensanaaɓe yuɓɓinɓe koolol ngol, ko Bergamonaaɓe ɓuri heewde. Caggal keewal ngal kadi, eɓe ngaddani Baaba Maal sormaat jooɗɗo e yahdiiɓe mum. Duungelnaaɓe wonɓe e Itali ne ko noon kadi mbaɗani Mamma Abuu Gay, koɗoowo ŋanaa, koɗonoowo Baaba Maal e Daande Leñol. Hiirde ndee fusoyi ko weenndoogo caggal nde Fulɓe Itali e hoɗɓe mumen mbeltii, ngami, njuuri ceede keewɗe.
Ñalnde aaɓnde, 14 lewru korse hitaande 2015, njeewtid-ɗen e njaatigi men ko fayti e no ngardu-ɗen e tawtoreede Mammadu Ngayde Aamadu Sammba Duggel. Njettu-ɗen fedde ndee sabu suɓaade en e bismaade en e ngol koolol. Kono en nduuɗaani kadi caɗeele dañanooɗe heen gila to bannge wiisaa, jolol haa e laawol ngol.
Ñalnde heen jamma (jamma 14 korse), nulaaɓe Fedde Fulɓe Itali ngari yettinde en nulal fedde ndee to galle Alhajji Demmba Wan. Ngari ko Sileymaani Lih, hooreejo fedde ndee e kuuɓal e Goori Jool, mo nganndu-ɗaa ko kañum woni kalfinaaɗo pinal fedde ndee e kuuɓal. Ɓe calmini en, ɓe njetti en e innde fedde ndee sabu en arde nootaade e noddaandu nduu e yaafnoraade kadi denndaangal caɗeele dañanooɗe heen, gila e fuɗɗoode haa e woortorde.
Ñalnde 15, kikiiɗe, Mammadu Ngayde nawi en e werlaa ngam juuroyaade galleeji jowolnaaɓe wonɓe e wuro Wicensa. E ndeen jokkere enɗam, en ndañii yilloyaade galle Demmba Siidi Gise, Mammadu Muusaa Bahyel lollirɗo Mammadu Jejja, Abdul Muuleena Jaak, Kajjaa Woojeere Soh e galle Daawda Jah (oon ko Mbottonaajo).
Ñalnde 16 korse 2015, njaatigi men Alhajji Demmba Wan waɗani en hiraande mbayniigu. Sukaaɓe Jowolnaaɓe wonɓe e Wicensa fof nootii hay so tawii ñalawma oo e sahaa oo kawranaani dawooɓe joom golle en: Demmba Siidi Gise e joom-suudu mum Jinnde Sanngoot, Abdul Muuleena Jaak, Daawda Jaañel Gise, Abuu Jaañel Gise e joom-suudu mum Sala Demmba Siidi Gise, Aamadu Jaakel, Maamuudu Lih, Mammadu Jejja Bah, Aamadu Abdullaay Muusa Bah, Jeynaba Bookar Tene Sih, Taan Diine Sih, Abuu Wele Nusu Sih, Saydu Aamadu Jeewo Wan e Kajjaa Woojeere Soh. Njaatigeeɓe men walando kadi ndañii tawtoreede hiraande ndee. Ɓeen ngoni Maamuudu Abdul Waar mo Feeralla, Umaar Jeŋ e Sammba Sal, jeyaaɓe to Ligisayba Gorgol e Haamiidu Lih mo Saasel Taalɓe.
Ñalnde 18 korse 2015, mbayni-ɗen Wicensa e gese mum makkaaji, ndawan-ɗen Werona (Verona). Bismii en toon ko Sammba Barahiimi Ruwoy, gorko Taaga. Ko kanko kadi arani en e werlaa makko haa Wicensa, o nawi en Werona. Ñalnde heen omo fotnoo dawde golle kono o faɓɓiti dawol makko sabu garal men, yiɗde addoyde en e teddinde en. Hakkunde Wicensa e Werona ko 50 km, diwngo foondu. Njetti-ɗen, Sammba joofi werlaa e les huɓeere iil-iilnoore, eewnii sukaaɓe mum, yo ngar, ŋabbina kaake. Hajjaa Umaar Aameyti dogi, jaɓɓii en. Oon ko joom-suudu Sammba Ruwoy, jannjalde yiɗa koɗo garɗo, mo yiɗaa baynotooɗo. O waɗi en e nokku jaajɗo, laaɓɗo, beertaaɗo o holli en keblorɗe to keedti. Sammba hollondiri en e Basiiru Umaar Kan to Bagodin. Calmondir-ɗen e Jibi Njaay e Joom-suudu mum ena wiyee Binta Faal, ena njeyaa to Edi. Ɓooytaani, Saar Aamadu Kaaliidu, cubballo Aali Wuurinaajo ari, ena ardi e koɗungu mum haa galle Sammba Ruwoy. Ɓeeɗoo limtaaɓe fof ngari juuraade en ko to galle njaatigi men e Werona. Saydu Mbac mo Hoore Foonde (yo Alla yaafo mo, kanko e maayɓe juulɓe) ena wondi e konngol. O wiyi:” bisimilla ena faya, ena fooƴa. So bismilla fayii wonaa duuso fooƴnata ɗum. So bisimilla fooƴii kadi wonaa duuso faytinta ɗum”.
Bismilla men e Sammba Ruwoy e wuro Werona, ko bismilla payɗo, keewɗo ɓellere. Ñalnde 19 lewru korse 2015, o nawi en e werlaa makko to nder sahre Werona ngam holloyde en geɗe ganni, gila e mahateeje ɓooyɗe haa e geɗe peewnaaɗe kollirooje hanki. Ko ɗuum nawi en to Piyasiya Bara (Peazia Bra). O holli en Arenaa (Arena). Arenaa ko mahdi ɓooyndi saɗne. Ɓooygol mayri tolnoyiima e duuɓi 2000. Etee haa ndi hawri, alaa e mayri fof ɗo mahraa njamndi. Ko ɗoon njiy-ɗen geɗe Firaawuuna en gila e binndi nate, kuutortenooɗi duuɓi 2500 ko adii peeñgol Annebi Iisaa haa e goobu ɓalli ɓeeɗoo kaanankooɓe ɓooyɓe, seernaaɓe winndere ndee.
Ko adii ɗum tawo, tawi Sammba nawiino en to ɓalal Miiro Masistaraale (Muro Magistrale). Ngaal ko ɓalal ɓooyngal, toowngal, taaringal nehaande wuro ganni ngoo. O nawii en e nokkuuji keewɗi banngorɗi, ɗi yimɓe ɗannantoo leydi e leydi.
Ñalnde heen, tawi lewru koorka nduu dañii balɗe, kumtodi-ɗen to galle ko e Abuu Jiidi Ñaŋ mo Hoore Foonde, cile Bummuy Njaay e Saalif Lih e galle mum Saajo Jallo e ɓiyiiɓe debbo ena wiyee Mayram Lih to Dumga Rinnjaw.
Ñalnde 20 lewru korse, mbayni-ɗen Werona, mbayni-ɗen Sammba Ruwoy e ɓesngu mum, mbayni-ɗen Hajjaa Umaar Aameyti, Sammba nawi en kadi e werlaa mum Bergamo. Abda Deh mo Dabbe e Ŋore maaje jaɓɓii en e naatirde wuro Bergamo, bismii en, bismorii en yeeso e mooso. Ko ɗoon Sammba ruttorii, fayti dule mum. Kanko Abda Deh, o nawi en galle makko, galle jaajɗo, mahaaɗo e dow haayre toownde, tiimtunde e kuɓeeje e soorooji leegal. Galle oo, ko kanko soodi ɗum, wonaa kasaaɗo. O hoɗdi ɗoon ko e dabbenaajo goɗɗo ena wiyee Ibraahiima Buuye Kebe.
E oon kikiiɗe, mbaɗ-ɗen yeewtere e ɗaɓɓital jiilirɗe pelle gonɗe e wuro Bermago: Fedde Fulɓe, Sileymaani Baal, Sayku Umaar e Jaayre Pulaar.
Ko ndeen yeewtere kadi woni afre men walla mbiyen adannde men ko naat-ɗen e leydi Itali ndii koo. Ñalnde heen kiirtoy-ɗen ko galle Abuu Sal, batirde Jaataarnaaɓe.
Ñalnde dewo, 21 lewru Korse 2015, pelle gonɗe e Bergamo ndenndi, mbaɗani en koɗungu to galle njaatigi men Abda Ɗeyyibu Deh, hooreejo Fedde Jaayre Pulaar. Ena tawaa ngaal teddungal Muusaa Bah e joom-suudu mum Jeynaba Sih (kuɗungu ñebbe), Huseyni Soh e joom-suudu mum Hapsatu Sih (dottuɗo kuɗungu ñebbe nguu), Basiiru Caam, gorko Jammel Widim, Basiiru Sih, Paate Bah e Mayram Sih(joom ataaye).
Abda Deh ko keblunooɗo, kebaninooɗo garal men e Bergamo no feewi. Fotde balɗe joy, ko o lelnuɗo golle ngam wondude e men walla jojjitde muuyaaji men. Ñalnde 24 korse, o waɗi en e werlaa makko, o holloyi en wuro ngoo. O yillinoyi en Citta Alta (Wuro Toowngo). Njiy-ɗen geɗe ganniyankooje keewɗe, gila e kaɓirɗe hare haa e geɗe pinal ɓooyɗe.
Ñalawma deftuɗo heen, ñalnde 25 korse, o waɗti en kadi e werlaa, o yiilnoyi en nder wuro, o nawi en haa Jehre Oriyoo (Orio). Ñalnde heen, waɗani en hiraande ko Muusaa Bah e joom-suudu mum Jeynaba Sih. Teddungal no fotiratnoo fof ooɗoo galle hollii en e oon jamma. Ko ɗoon kadi Huseyni Soh, gorko Niimaa, addi seedanteeje ɗiɗi:
– Seedantaagal gadanal waɗaa ko innde Fedde Fulɓe Itali e kuuɓal. Ngal fayi ko e Hinndu Mintu Ayniina, Jaagorɗo Ñeeñal e Fitiram-gollaagu sabu darnde mum laaɓtunde e wallude en, gila e jaɓde gaddanaade en muulngo deftere men wiyeteende “Leƴƴannde e yimiyankaagal Fulɓe Fuuta Tooro”, winndaande e Pulaar laaɓɗo cer haa e golle maantiniiɗe ɗe o waɗi haa mbaaw-ɗen dañde wiisaa e tawtoroyeede koolol Wicensa Itali.
Tesko-ɗen ko ngolɗoo laawol woni gadanol ko jaagorgal ena waɗta hakkille mum haa tabita e ɗemɗe ngenndiije saka e muulde deftere winndaande e Pulaar.
Fulɓe Itali ne, ngam hollude mo, kanko Hinndu Mintu Ayniina, weltaare mumen ɗo tolnii e ɗee golle pattamlame ɗe o waɗani Leñol Fulɓe e kuuɓal e ruttude mo teddungal mbaɗani mo ngaal seedantaagal teddungal, totti en yo en nawan mo. Kala teddinɗo Fulɓe, Fulɓe ndutta e mum teddungal haa juura.
– Seedantaagal ɗimmal ngal fayi ko e men, enen Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu. Faandaare ndee ko yettude en wonande golle men jawtunooɗe e semmbinde en yo en njokku darnde e ko fayi arde.
Njaay Saydu Aamadu
