Ñalnde mawnde (aljumaa), 26 korse (suwee) 2015, mbayni-ɗen wuro Bergamo. Caggal juulal tiisubaar, gorko Dabbe nawi en to joofnde walla to kaggu-laaɗe-njoorndi ngam ɗaɓɓitde laawol feewde wuro Modena. Jiɗɗo yahde Modena e laana-njoorndi noon ko maa rewoya Milaŋ, nde fayta Modena. Abda Deh jaɓaani woppude en, enen tan njahen. O yahdi e men ko haa Milaŋ, o walli en haa ndañ-ɗen laawol, nde o fuɗɗii hootde Bergamo.
Nde laana runnji, o tintini, kanko Abda Deh, njaatigeeɓe men to Modena hono Abda Haaruuna Wahaabu e Aamadu Haaruuna Wele miñi mum (joom kuddu). Ɓeeɗoo ɗiɗo kadi ko miñiraaɓe men, denɗiraaɓe men, ɓiɓɓe kaaw men. Taw-ɗen ɓe ko e joofnde hee, kamɓe ɗiɗo, eɓe ngardi e Sooyibu Jokollo Soh, jeyaaɗo to Gurel Saŋe Kayhayɗi e suka goɗɗo kayhayɗinaajo ena wiyee Hajji Ñaŋ. Oon sahaa ñalawma oo yahratnoo ko 17w30h. Abda Haaruuna waɗi kumtaari e hiraande teskinnde, fuutankooɓe wonnooɓe e wuro Modena fof nootii:
Ñalnde hoore-biir (aset), 27 korse 2015, mbaɗ-ɗen yeewtere Modena. Kumtaari ko toon waɗaa. Tawtoranooɓe ɓee e ɓesnguuji mumen fof ko ɗoon kumtii. Ko Fedde Fulɓe catal Modena yuɓɓini yeewtere ndee, waɗi kumtaari ndii, gila e ko ñaametee, ko yaretee haa e ko ƴakketee. Janngo e mum, hawri ko ñalnde dewo, 28 korse, Abda nawi en e werlaa ngam juuroyaade arnooɓe galle njaatigi men salminde en. Ñalnde heen, to bannge kumtaari, ko Abdul Wahaabu Kan, miñi mum Katante Leñol Kan mo Aañam Yeroyaaɓe bismii fulɓe Modena. Abdul Wahaabu ko jaayndiyanke Rajo Renndo, deeƴɗo hakkille, keewɗo nehdi. O udditi rajo, o jokkondiri en e heɗiyankooɓe, yeewtere feŋaa. E teskaade wonde gila nde ngummi-ɗen Muritani, naat-ɗen e leydi Itali, rajooji ndeƴƴaani gonaaɗe men hay leƴƴannde. Kala ɗo njahraten, aduna oo ena humpitii, kala ko ngollu-ɗen walla ko mbaɗda-ɗen jamaanu nguu ena anndi.
Ñalnde 29 korse, sukaaɓe Sumarankooɓe Jowol mbaɗi kumtaari. Ɓeen ngoni Demmba Sumaare, Maamuudu Usmaan Saajo Bah e Muusaa Usmaan miñi mum. Musiɗɗo Kaaliidu Buubu Manngaan, gorko Ƴaga Awgaale ena wondi e konngol: “so nofru nanii haayoo, heɓii mbaraangu mum. Ko waawi reftude heen fof hankadi ko ngeɗu joom mum”. Enen ne, e oon kikiiɗe, en nanii haayoo mo taƴondiraani, bismaango e teddungal. Abda Haaruuna Wele, Aamadu Haaruuna Wele, Yero Sih(Miikaayiilu Sih), Hajji Ñaŋ e Ndey Joop ko seedeeji ngonnoo e ooɗoo kikiiɗe.
Ñalnde 30 korse hawri ko e ñalawma biyeteeɗo talaata. Abda Joop lollirɗo Abda Cehel wiyi yo en nganndu wonde en ceertaani tawo e Jowol Sahre haade wolde mum ɓennaani. O noddi ɓiɓɓe fulɓe wonnooɓe e wuro Modena to galle makko ngam tawtoree teddungal makko e men. Banndiraaɓe nootii, nootitii e eeraango Joobel. Kala mo golle teppaano e oon kikiiɗe e nder Modena, haade kay ko ɓiyi Pullo, seediima golle Abda Joop, joom-suudu Kajjaa Joop e ɓesngu mumen. Muusaa Jallo e Haaruuna Jallo, worɓe Wuro Moolo, Abda Wele e joom-suudu mum Ndey Joop e miñi mum Aamadu Haaruuna Wahaabu, ɓe Jowol Sahre nde wajjuɓe ndeeni, Maysuur Jah e Sooyibu Jokollo Soh to Dimmbee-jooroo, Sammee-naayoo ko seedeeji laaɓɗi ko yeddotaako wonande oon kikiiɗe. Ko ɗoon kadi Fedde Fulɓe Catal Modena addani en koɗungu e juuɗe Arɗo Jallo jeyaaɗo to Wuro Moolo. Etee kadi wonaa ngolɗoo woni laawol gadanol ko Fulɓe Modena ena teddina hoɗɓe fulɓe e nder ooɗoo galle, hay so tawii noon ko o galle Joobɓe wuurɓe ñebbe. Makki Sal, hooreejo hannde leydi Senegaal teddinanooma ɗoon gila suwaa tawo jooɗaade e jappeere e woɗɓe heewɓe teskinɓe arnooɓe e Modena. Teddungal ngal fof e yooɗde e mawnude faayiida, yimɓe ɓee fof e weltaade, ko miijooji ɗiɗi jaltunooɗi ɗoon ɗii ɓuri ŋarɗude. Miijooji ɗii ko ngoƴa mawka wonande joɗnde ndee kono kadi ko ɗi sokla mawɗo wonande denndaangal nokkuuji ɗo ndewno-ɗen, teeŋti e toɓɓere adannde ndee:
- Hol no fulɓe mbaɗata haa ndenta?
- Hol peeje e laabi potɗi lelneede haa Daande Maayo Senegaal ɓamtoo, gila to bannge faggudu, pinal, renndo, nehdi haa to bannge dawrugol?
Ko e dow ɗuum duwaaw sakkitaa, yimɓe mbaynondiri, nde tawnoo won dawooɓe janngo mum.
Ñalnde 1lewru morso hitaande 2015, hawri ko e njeslaari. Ñalnde heen gorle teddungal ngarti ko e gorko Wuro Moolo biyeteeɗo Haaruuna Jallo e joom-suudu mum Haawa Jallo. Ko ɗoon Ɓiɓɓe Fulɓe Modena fof kumtii, kirtorii ñalnde heen. Teddinde mo anndaano walla jiidaani weeɓaani kono en ndañiino ɗum to Werona e to Bergamo, en ndañtii ɗum kadi ɗoon e Modena. Seto wondungo e men e kala sahaa, yahdoowo e men e kala nokku ko Abda Wele, Abda Joop, Ndey Joop, Muusaa Jallo, Aamadu Haaruuna Wele, Abdul Wahaabu Kan, Sooyibu Jokollo, Hajji Ñaŋ e Yero Sih lollirɗo Miikaayiilu Sih ( hade mum yahde Afrik). Njanti e seto ngoo ñalnde heen ko Haashim Wad e Maysuur Jah. Haaruuna Jallo e ɓesngu mum teddinii en teddungal ngal en njaawataa yejjitde e nder nguurndam men.
Ñalnde 2 lewru morso 2015, hawri ko e ñalawma naasaande walla alkamisa. Oon ñalawma njilloyi-ɗen nehaande aadanteere wuro Modena wondude e Abda Haaruuna e Haaruuna Abda Haaruuna Wele. Ko ñalnde heen woni kadi ñalawma mbayniigu men e ndeeɗoo sahre.
Kumtaari e mbayniigu hakkunde men e Catal Fedde Fulɓe Modena mbaɗi ko to galle njaatigi men Abda Haaruuna Wele. Ko ɗoon kadi mbaɗdu-ɗen e Abdul Wahaabu Kan yeewtere Rajo Renndo e tawtoreede Muusaa Jallo, Haaruuna Jallo, Hajji Ñaŋ, Abda Cehel Joop, Sooyibu Jokollo Soh e ɓesngu Abda Haaruuna e Aamadu Haaruuna Wele, miñi mum.
E teskaade ñalnde heen, Maamuudu Usmaan Saajo e Muusaa miñi mum ko ɗoon ñalli e galle Abda Wele ngam yeewtidde e men. Ko ɓe yimɓe horsinɓe en haa natti sikke. Ko ndeen kadi ɓe naamndori en coktirgal jime (clé USB).
Ñalnde 3 lewru morso 2015 ko ñalawma mawnde woni aljumaa. Heedde 17w41h mbayni-ɗen Modena. Abda Haaruuna, Aamadu Haaruuna e Hajji Ñaŋ nduusi en haa joofnde laaɗe. Ɓe padi haa njol-ɗen, laana runnji, ɓe mbaynondiri e men. Heedde 19w25h njetti-ɗen Milaano. Saydu Hammadi Gammbi Saalif jaɓɓii en to joofnde laaɗe-njoorndi, nawi en to galle mum. O soodi oon galle ko gila e hitaande 2008. Kumtodi-ɗen ñalnde heen ko Demmba Paate Sal mo Juude Daande Maayo e Abuu Joop jeyaaɗo to Aañam Coɗay.
Ñalnde 4 lewru morso 2015 ko hoore biir hawri walla mbiyen aset. Mbaɗoy-ɗen yeewtere to leegal Erba, nde tiitoonde: Ngenndi, leñol e darnde sagata e nder leñol
En teskiima, ñalnde heen, wonde worɓe wayɓe no Abda Ɗeyyibu Deh, Hammadi Yero Soh e Umaar Koyli Ñaŋ, ngummorii ko to nokkuuji goɗɗi goɗɗuɗi, ngari hawridde e yeewtere ndee. Nde nde joofi, kumtaari ndii waɗoyaa ko to galle Goori Jool. Goori mo Maalpensa, Goori mo Wicensa, Goori kadi hannde mo Erba. Ko ɗoon njiy-ɗen joom-suudu makko Hajjaa Gay, debbo keewɗo hakkille e muñal.
Njaay Saydu Aamadu
Ina jokki
