H ol ko ɓe kulnoo ɗum noon ? Ɓe kulnoo ko Dental Sowiyet, sibu ɓurnoo wonde ngoƴa maɓɓe e oon sahaa ko no ɓe mbaɗata haa ɓe njalta e wolde hee, tawa won ɓe kisni, wonaa kay yaltude e wolde. Yeru ko wayi no daɗde e ñaawoore sabu warhoore wolde, e waawde hisnude guwarnama leydi ndii e huunde e leyɗe ɗe ɓe keɓtunoo ko wayi no Koree, Wiyetnaam, Birmaani, huunde e Malesi e fuɗnaange Siin e duuɗe keewɗe nder geec Pasifik. Aɓe njoginoo feere yiɗde siifondirde e Riisi nanondiral… kono ndeen feere yahrii bannge, ittii jikke maɓɓe fof nde Riisi dikkii ɓe e wolde, naati Manchouri, heɓti duuɗe Sakkaliin, yaaɓanii heɓtude Japon … Yaakaare maɓɓe fof bonii. Ɗum noon, waɗi Amerik heñaade huutoraade bommbooje ɗee tan ko haa usta batte darnde Riisi e Estaalin, kono ɓe coklaano huutoraade mo…”
Kaa haala dey ittaani wonde ma a taw yimɓe fof ngoongɗini ko so wonaano bommbooje ɗee, Japon yaawataano jebbilaade. Kono ina moƴƴi kadi ngannden ngooɗoo miijo ina woodi…
140000maayɗo ñalnde 6 ut to Hiroshima, e 74 000 maayɗo ñalnde 9 ut to Nagasaki, to leydi Japon ! Ɗuum waɗnoo ko e hitaande 1945. Ko ɗuum woni sabaabu jiytiniiɗo gaddanɗo Japon jebbilaade foolaama e wolde adunankoore ɗiɗmere
Ñalnde alkamiisa 6 ut wonnoo, bommbarjee biyeteeɗo B-29 inniraaɗo Elona Gay, weeyi no colel, dow asamaan Hiroshima, lotti bommbo keewɗo doole. Nde o kaliti e hakkunde wuro hee, majal mawngal waɗi tay, ruulde mawnde, waande no fedannde fowru nii, ruuyi haa jaggi e asamaan. Kaanabbe nguleeki tolniiki e 4 000 °C ngutti e wuro hee (ndiyam fasrata ko 100°C fat). Henndu doolnundu wutti, kala ko darinoo e leydi yani, gila e mahateeje haa e leɗɗe, cumuuji ngummii baŋyoo-baŋ Alla e nguleeki kii… 80% e yimɓe wuro ngoo mboomii heen. Fotde 450 000 e daɗnooɓe heen ɓee nguurtii nguurndam muusɗam sabu batte cereeli bommbo oo e furo (radiation) mum. Ɓee heen koye mum en ngona e ɓoraade, ɓee heen ngaraa nguɗu (kaaseer) ekn. Hikka waɗi duuɓi 70 ko ɗum waɗnoo. Haa hannde batte majjum ina ndoga e yimɓe ɓee. So en kaalii 6 ut e 9 ut, alaa e sago kadi kaalen 8 ut, nde konuuji Dental Sowiyet njaaɓani naatde Japon. Ɗum noon, e daawal hakkunde ngal (hakkunde 6 e 9 ut 1945, kallitgol bommbooji ɗiɗi ɗii), kunu Dental Sowiyet (Armée rouge) urƴi, yaaɓani naatde Japon rewrude e keɓtugol huunde e leyɗe gonnooɗe e njiimaandi mum, ko wayi no “Manchourie” walla Koree (Corée). Ko jiidaa e ɗuum, laaɗe wolde Dental Sowiyet njaaɓani duuɗe Sakkaliin (ɗe Japon njiimnoo) ngam yettoyaade “duuɗe Kuriil”. Ñalnde 8 ut 1945 Dental Sowiyet habri Japon naatii wolde (leyɗe ɗiɗi ɗee ko ciifondirnooɗe deeƴre). E nder balɗe 8 konuuji Staalin (Staline) njurƴi fotde 400km nder leydi Japon. Ina sikkaa wonde ko ɗumɗoo, yantude e bommbooji ɗiɗi nikleyeer berlaaɗi e Hiroshima e Nagasaki ɗii, ngaddani Japon jebbilaade foolaama e ɗaɓɓude dartagol hare ko aldaa e sarɗi. Ko ñalnde 14 ut 1945 Japon jebbilinoo
Eɓɓaande Manhattan Peewnugol bommbo oo rewii daawe keewɗe e nder duuɓi keewɗi : ɗum woni ko anndiraa Eɓɓaande Manhattan (Projet Manhattan). Ɗum fuɗɗii ko e hitaande 1939, nde Albert Eistein (e ganndo goɗɗo) mbinndi persidaa Roosvelt ɓataake ngam habrude ɗum wonde Almaañ woni ko e waɗde wiɗtooji ngam feewnude kaɓirgal nikleyeer. O ɗaɓɓiri oon nde Amerik ummantoo kam ne feewnude bommbo mum. Roosvelt jaɓi miijo ngoo : ɗuum woni Eɓɓaande Manhattan. Ɓe ngoni heen haa ñalnde 16 sulyee 1945, ɓe njarribii kalito bommbo maɓɓe gadano. Ɓe ɓuuɓtinaani, ɓe ngoni e ƴeewde hol to ɓe idotoo huutoraade mo. Ɓe lelni doggol nokkuuji ɗo o waawi werleede. Ɓe cuɓii tan ko gure ɗe bommbo fof meeɗaa memde, mbele ɓe mbaawa ɓetde no moƴƴi bonannde bommbo oo so werlaama. Ine e doggol hee 18 wuro Japon (e oon sahaa noon, ko ina tolnoo e 66 wuro e nder Japon ko bonnaaɗe haa mboni). Persidaa Roosvelt sankii ñalnde 12 abriil, biyeteeɗo Harry S. Truman lomtii ɗum. Oon ne jaɓi sompude goomu toppitiingu bommbo oo. Ñalnde 1 suwee, nguun goomu wasiyii kuutoragol bommbo oo ko ɓuri yaawde. Eɗen nganndi ɗo ɗum yuumti. Angalteer e Kanadaa ina njeyanoo e eɓɓaande Manhattan, gollinnde ko ina wona 130 000 neɗɗo, ɗaɓɓunde ko ɓuri miliyaaruuji 2 dolaar (700 miliyaar ugiyya).
Bookara Aamadu
