Ndeen woni feccere welsindaare njuulu, ndee ɗoo haaldaani e ubbuɓe diine ɗum woni (heefereeɓe) ɓee, nde joopii tan ko juulooɓe, welsindiiɓe juulɗeele mum`en. Ɓeen ngoni so waktu njuulu yontii njokka won e fiyakuuji mum`en keeriiɗi e dow belaaɗe mum`en haa nde mbelaa fof njuula ko aldaa e ngantu laaɓtuɗo. e nder ɓee ɗoo eɗen njiya heen renndinooɓe waktuuji ɗiɗi walla tati, walla gaa juulɗeele joy ɗee kala e dow belaaɗe walla ngaameela ɓola. ɓeen ɗoon fof maa en ngaroy e ñaawoore maɓɓe nde Alla tagɗo ɓe oo fodani ɓe. e dow ɗee ɗoo sifaaji maandeeji tedduɗi ɗi Alla jippini jeertinooji ɓeen waɗooɓe ɗeen geɗe: ( Alla wi`i: bone woodanii ɓeen juulooɓe, ɓeen yeebiiɓe gaa juulɗeele mum`en.) (Simoore gennduɗe, maandeeji ɗiɗi: 4 e 5).
Iwde e ɗii ɗoo maandeeji Alla fodani ɓeen leeltinooɓe gaa njuuluuji mum`en e waktuuji potnooɗo juuleede e mudda mum. ina siftini ndeen ɗoon yebaare njuulu hono ceerno gooto ina ebiyee Sahabi yoo yurmeende Alla won e makko, o wi`i: oo ɗoo bone podanaaɗo welsindiiɓe juulɗeele mum`en, ko ɗum caanngol e nder kuɓɓawol (jahaanama) ko ina tolnoo e kaaƴe aduna kala njuuteendi. ko ɗum jayngol jaawngol taaynude ngam sattude nguleeki mum, ko ɗum wontata hoɗannde ɓeen yeebiiɓe juulɗeele mum`en.
Alla toowɗo o, wi`i: Alla tagi caggal maɓɓe taagoore woppooɓe njuulu ina dewi bellanteeje mum`en, ina waawi ɓe mberlee e nder kaayaa mbeeyaa.
e nder kumpital cuuɗiindi ŋabbugol nulaaɗo (mjk) tawa naniraa ɗum ko Ɗabraaniyu, kañum e Basaaru gaa koo howo Abii Horayrata yoo weluyaa Alla toowɗo o won gaa makko, arii e nder heen hono Annabi (mjk) ina waɗi leñol ina hoŋngee dow koye mum`en kaaƴe, kala noon nde hoŋngiti dow maɓɓe kaaƴe ɗuum yahat haa ɓooya seeɗa goɗɗe ngarta, ɗum ɗoo fof noon ko wonande ɓeen woppooɓe juulɗeele ɗe Alla yamiri yoo mbaɗe ɗe. caggal ɗuum Jibriil naamndaa—ma, ɗum kam ko woni? o wi`i: ɗum ɗoo ko teddiranooɓe ngam yeebaade walla woppooɓe njuuluuji mum`en baɗɗiiɗi.
FECCERE TATAƁIIRE NDE KO WOPPOOƁE NJUULU
Anndu aan juulɗo gorko e aan juulɗo debbo tigine woppude njuulu oon darato ko e ceɓɓital wulnge jaaw, yoo anndu kadi ina fiiltoo mo boomaare mawnde e banngeeji makko kala e nder kala leƴƴannde nguurndam makko. e ɗuum ɗoon fof wonaa tigine kaŋko ko o goofɗo Alla ceniiɗo toowɗo oo, o woofi kadi nulaaɗo Alla mo njuulu e kisal ngoni e mum, ngam woppude njuulu kadi o luunndii ko ko o tagiranoo. ngam konngol Alla toowɗo o: mi tagiraani Jinneeji e yimɓe ngam hay gooto so wonaa yoo ndew_am. (Simoore saariyaati) (maande: 56) (carkitgol) .
goppuɗo njuulu to bannge dewe Alla kimmuɗe o teppi hoore makko e ɗam ɗoon nguurndam muumon, heddii noon ina ñaama hono no ñaamrataa ena yara hono no njardataa, alaa ko woƴaa so wonaa ɗee ɗoo geɗe.
1 goppuɗo njuulu e teyaaɗe wondude e yamiroore makko tee o mo anndi tigi e ɗum woodi ko kaŋko tan ƴetti pellital joñde ɗum kono o mo qirlii ko ɗum huunde waɗɗinaande e dow makko, ñaawoore ooɗoo ina waɗi luural to bannge annduɓe yimɓe diine lislaam. woni heen ko o juulɗo kono tan ko o goofɗo kono o woppaani diine oo e dow belaaɗe makko e ngaameela makko kono tan o yamirte yoo juul, so o juulii ɗum ndeke o mo heddii heen so wonaa ɗuum o fadee seeɗa ko ina wona fotde darnde njuulu alaa sago mbaɗɗii ngu timmu_ngu ha o juula. so tawii o jattiniima o heddii tan ko ɗo o wonnoo ɗo o salii juulde, e kaan ngonka haŋkadi o wardee silaama mbelka o ubbee to genaale juulɓe. iwde e won e annduɓe kañum en mbiiy: tigine yimɓe wa`aɓe nih ko ɗum keefeeru e tuugnaade e humpitooji garooji ɗii:
hono Jaabira yoo weleede Alla won e makko, o wi`i: mi nanii nulaaɗo Alla ina wiya: tigine hakkunde neɗɗo e denndingol keefeeru ko goppugol njuulu. hono kadi Bariidatu yoo weleede Alla won e makko gaa Annabi (mjk) wi`i: fodoore woɗnde hakkunde men e maɓɓe ko njuulu, oo mo woppi ɗuum ubbii (heeforoɗinii).
(A) goppuɗo e teyaaɗe e calogol baɗɗagol e mum, laatiima o mo wiya: njuulu wonaa ko waɗɗinaa e nder jojjande mum, hay huunde laataaki e baɗɗogol e dow mum, walla goppuɗo yoga e juulɗeele e teyaaɗe kadi laatiima oon neɗɗo ina wiyannoo: njuuluuji ko waktuuji tati tan.
Ñaawoore oo ɗoo neɗɗo ko o keefeeru hay fartanŋe gooto o alaa e nder islaam. yoo ɗaɓɓu duttagol e naatde e diine lislaam tee yo o tottu heen kattanɗe makko e duttagol e lajal balɗe tati, so o ruttiima o arti e nder diine laatiima ko o ɗuum, so tawii noon o jaaɓaani o heddii tan ko to o wonnoo e keeferaagal makko o ruttaaki e diine o waree warngo keefeero o ubbee to genaale heefereeɓe.
ko goonga Alla toowɗo oo, humpitii en joom en kuɓɓowol (jahiima) hono ɓeen o ruttata ɗum en ko to jayngol, o naatna ɗum en e ko calii njuulu koo.
YIYANNDE:
jooni kam a anndi aan jannguɗo pecce tati welsindiiɓe njuulu e ko jogori heɓtaade ɗum en. jooni noon ko aan naamndotoo hoore ma, mbele aan aɗa jeyaa e nder ɗee ɗoo pecce tati jaŋtaaɗe? tigine so laatiima e jaabtowol maa eey. miɗo wasiya ma ko yaa rutto gila jooni fayde e Alla njaafnoɗaa mo, woto wiy ma mi rutto janngo ngam a anndaa so janngo ina tawmaa ɗoon walla alaa. rewti heen ko ƴettaa pellital wonde a woppataa hay juulde wootere iwde e juulɗeele ɗe Alla waɗɗini e dow maa ɗe kaaddi nguurndam ma. so tawii noon njaabtiɗaa ko alaa ko ɗum tan woni ko faanditano.
NDEENKA JUULƊEELE JOY ƊE
Alla toowɗo mo senaare woodani oo waɗɗinii mjuulu e dow juulɓe kala o reerɗini ɗum en waɗde ko moƴƴi e o hulɓini ɗum en waɗde e ɓeen welsindiiɓe, o wuurti ɗum en e toppitaade, ngam timminde laawɗinaaɗi mum e baɗɗiiɗi mum e sunnaaji mum e nehdi mum.
Alla toowɗo o wi`i: ndeenee njuuluuji e juulde hakkundeere daranoɗe ngam ɗooftaare, so on kulii worɓe ɓe on koolaaki. (Simmore Nagge, maande: 238—239)
E nder ɗii ɗoo maandeeji (Aayeeji) Alla toowɗo o yamiri en yo ndeen njuulɗeele kala e waktuuji mum`en dottaaɗi rewti heen Alla heertoɗini njuulu hakkundeewu e ciftorgol teddungal mum e kattanɗe mum. kono Alla ina suuɗi njuulu hakkundeewu no sifortoo. ko ɗum annduɓe kaali ko yowitii e ɗuum kono eɓe luurdi heen, ngam won heen mbi`i: ko ɗum waktu takkusaan, won heen mbiiy ko waktu subaka. kono Alla kam toɗɗaaki hay waktu gooto e waktuuji juulateeɗi ɗi o wi`i ko oo ɗoo waktu hakkundeejo. heddii noon wonande juulɓe, kala heen ko aldaa e yeebaare njuulu, juulde hakkundeewu ngu naatan heen tan, haadi kay o mo reeni ɗum no haaniri nii. so juuloowo ɗooftiima konngol ngol Alla ngol tan geɗe mum fof moƴƴii.
haaɗaani ɗoon tan yamiroore Alla toowɗo ceniiɗo o wonande juulɓe ngam reende juulɗeele mum`en tedduɗe e nder dumunaa nguurmdam ngaadora ɗam e dow ɗuum tawa ko ɗo ɓuri tiiɗde fiyakuuji ɓurɗi haaɓnaade muusɗi e dow mum, so wonaa tawa ko e nder fiyaaku hare ɗuum noon haŋkadi ko maa waɗanee ndeenka ngam reentaade won e njannguuji Añɓe e dow juulɓe e nder wolde aɗa yiya koye ina pilta, Alla ina wiya: so on kulii worɓe walla ko on waɗɗiiɓe, ɗoon kadi so waktu yonii njuulee e to ngonɗon ɗoo. yeru: so tawii ko e ɗanngal ngonɗaa kaa baɗɗiiɗo aɗa woni dow puccu walla mbabba ko ɗum waawi wonde fof so njuulu yontii juul e dow mum, haadi aɗa huli so a jippiima aɗa daña caɗeele. ko noon kadi laana ndiwoowa walla laana ndiyam, aɗa newnanaa juulde e nder heen. so tawii ko laana ndiyam so salligi bonii aɗa waawi ƴettude salligi e ɗam ɗoon ndiyam so ɗam maayo welngo e haaɗngo fof ko gootum, aɗa newnanaa yaa saligino heen. so tawii ko laana ndiwoowa ɓuri so aɗa ɗannoo heen ƴettu salligi ko adii nde njolataa so aɗa selli, so tawii a sellaani yooɓo haayre tokosere taamoɗaa heen so waktu njuulu yontii njuulaa.
Nulaaɗo Alla (mjkn) hokkii en yeru ɓurɗo laaɓtude ɗuum noon ndewen e pele makko ngam deengol njuuluuji men, ngam o joopaniima en so tawii neɗɗo sellaani o tinii ɗuum e hoore makko kadi o mo anndi o waawaa juulnude yimɓe yoo suɓo wonande gooto e yimɓe ɓe oon mo ina ardoo ɗum`en, ngam kanko tuma nde o sellaani o hattanaani juulnude nde, o wi`iy yimɓe ɓee, mbirtoɗee Abaabakiri yoo juulnu yimɓe ɓe. (naniraa ɗum ko Seykaani).
E iwdee ɗo ina feññinani en ngoƴa koohowo men nulaaɗo Alla (mjk) ko yowitii e njuulu e cuɓagol juulnoowo ɓurnaaɗo hono koohowo men Abaabakiri siddiiki, mo weleede Alla woni gaa mum mo ngannduɗen ko kañum adii gooŋɗi nulaaɗo Alla Mohammed ko addi o ruttii kadi o waɗi heen jawdi makko e dow laawol Alla, kala ko o joginoo o waɗi heen, ko kañum kadi adii yaltidde e nulaaɗo fayde to Madiina jalbinaango, ɓe cuuɗodii e nder wimmbo haayre.
e ɗum jokki e ngoƴaaji nulaaɗo to bannge njuulu haa ñalnde wattannde nguurndam mum. tigine oon ɗoon subaka mo o ruttii e joom makko nde o ndaari feewde e juulɓe ɓe ina njuula subaka tawa ina juulna ɗum`en koohowo tedduɗo oo, hono Abuu bakiri siddiki, kaŋko nulaaɗo o moosi ngam weltaare nde o yiiy doole yimɓe ɓe no keewiri e nguu_ɗoo njuulu.
KO MUSIƊƊO JIBRIL MUUSAA JOOB
