I. Nuwaadibu
Fedde Tulde Dubbaango e Hartallo to Nuwaadibu yuɓɓinii yeewtere diine e nafoore binndugol to Nuwaadibu.
Yeewti ko Abuu Hammadi Sih lollirɗo Atumaani Sih jeyaaɗo to Tulde Dubbaango e Hartallo, wiɗtiyanke, jaayndiyanke e winndiyanke. Yeewtere ndee fawii ko e pulgol deftere Quraana teddunde ndee. Fedde Tuldenaaɓe to Nuwaadibu teddinirii ɗum catal fedde Ɓamtaare Pulaar Nuwaadibu, tawtoraande golle ɗee gila jaɓɓungal haa yettii duuso jeewtoowo oo.
Sete Catal FƁPM ine jeyaa e jaɓɓoyiiɓe mo to naatirde Nuwaadibu, ñalnde 24 bowte 2022, waktu 13ɓo. Ko ɓeeɗoo ngari : Abuu Hammadi Sih, Hammee Lih, Abuu Gaye, Abuu Njaay Daakaa tv e sukaaɓe ngenndiyankooɓe e jaayndiyanke Senegaal e Muritani… Terɗe catal FƁPM tawtoraaɗe ko ɗeeɗoo : Bah Sammba Aamel, Najiiru Hammee Sih, Abdul Gey, Ismaa Iila Kebe e Abuu Sih.
Ko fayti e yeewtere ndee, ende feccii e doge ɗiɗi.
Yiili rogere addannde ndee ko Hammaat Muusaa Joob. Nde yowitii ko e ɗeeɗoo toɓɓe :
. Ngardiindi e bismaango denndaangal yimɓe nootitiiɓe e hoɓɓe tedduɓe noddaaɓe nootitii, Jaŋde al Quraana al Keriim e konngol hoyreejo fedde e innde fuutaŋkooɓe.
. Konngol Abuu Gay Lewlewal communication ngam ruttude calminaali e teddungal ɗi ɓe mbaɗanaa. O hollirii darnde Lewlewal communication ko heblude sukaaɓe jaayndiyankooɓe, muulde defte pulaar e yuɓɓinde ñalawma deftere pulaar.
. Konngol Abuu Njaay e innde Daakaa Tv e dow yamiroore ceerno Ahmadu Tikjaani Bah mo Madiina Gunaas e Abdullay Wallee.
. Konngol Fedde Ɓamtaare Pulaar e daande Muusaa Bah cukko hoyreejo catal Nuwaadibu : Caggal calminaali e bismaango, o anndinii renndo ngoo hol ko woni darnde fedde ɓamtaare pulaar : ko jannginde ɗemngal e ƴellitde pinal ngal. O teeŋtinii kadi golle Abuu Sih waɗi ɗee ko faayiida mawɗo.
2. Yiili rogere ɗimmere ndee ko Hammee Aamadu Lih. Ko adii fof ko haalannde makko yuumtunde ko fayti jotondiral hakkunde maɓɓe e o biyeteeɗo Abuu Sih. Ɓe mballondiri e makko haa o yaltini defte keewɗe (defte noogaas) ina jeyaa e majje firo deftere Quraana e pulaar ndee. Ɓe ceediima e makko wonde neɗɗo deeƴɗo, ganndo, gila e Al Quraana haa e Farayse e Engele sabu o winndii heen defte. O wonti tonngoowo jeewte e konngi. O teeŋtini wonde e hakkilantaagal makko, pulaar ɓolo yahataa tawi diine oo ina njoñaa. Ko alaa e sago pulaar e diine o njahda. Oo welemma mo ɓe keɓi he Muritani gila ɓe naati Rooso, Nuwaasot haa yettii ɗoo e Nuwaadibu : ko calminaali e bismaali e teddule. Yo
. Yeewtere diine nde Ceerno Saydu Bah yuɓɓini ko fayti e darnde lislaam e ngenndiyankaagal tawii ko e Arab laaɓɗo cer o haalata, o ruttoo o fira ɗum kadi e pulaar laaɓɗo cer. E njettoraaji makko teeŋtuɗi fayde e Tuldenaaɓe yuɓɓin ɓe nguu ɗoo ñalngu haa teeŋti kadi e musiɗɗo Abuu Sih e gollal maantinngal ngal o waɗi.
. Konngol Ceerno Abuu Sih : O hollitii weltaare makko e njettoraaji makko keeriiɗi fayde e banndiraaɓe makko Tuldenaaɓe e sehilaaɓe makko ɓe o ardi ɓee (Lew lewal communication). O hollirii wonde ko ɓesngu Tuldenaaɓe mbaɗani mo koo wonaa huunde weeɓnde, jibineede e nokku, mawna heen, anndude neɗɗo e jiknaaɓe mum, ruttoo heɓtina golle mum haa jarana ɗum en addude ɗum kam e wondiiɓe mum leydi e leydi. O jokki e daande makko welnde, laaɓtunde ndee.
Caggal ɗuum ko Naamnde e ɓeydi. Heen wonaa haa futuro e geeƴe fof njuulaa. Hiirde ndee fusi ko waktu 22ɓo eko fawi, caggal duwaawu Ceerno Bookara e Ceerno Saydu Bah. Yimɓe ɓee carii.
Abdul Gey, kalfinaaɗo jaŋde catal Nuwaadibu.
