Ɓeeynirka weeyo ko daabaa weeyo mo jolnaani hay gooto, berlaaɗo nder weeyo ngam wiɗtude kuule asamaan, ko wayi no Naange, tagopeeje, tagopeeje dooɓaaɗe, e ɓalli tokoosi, kam e jowitiiɗe mum en, kam e weeyo hakkunde tagopeeje walla hakkunde koode.
Ɓeeynirɗe weeyo ina ceerti e masiŋon weeyo kon koɗaaka ngoɗkon kon, taarotookon Leydi kon. Ɓeeynirɗe weeyo ina mbaawi jogaade mbaadiiji keewɗi ngam huuɓnude donngal kalfinaa ngal :
- taartaade kuulel weeyo foti ƴeewde ngel,
- juuraade e mum ngam wiɗtude ɗum,
- buɓɓaade ɗum ekn.
Ɓeeynirka ina heewi naworde kaɓirɗe kattanɗe koye mum en ngam ɓeydoraade (ko wayi no jowitiingel e mum, buɓɓirgel, deegowel, baloŋ). Ɓeeynirka waɗiraa ko taccude jolɗe mawɗe e gollaade to woɗɗi Leydi e Naange, ko ɗuum waɗi ka hatojinde e kaɓirɗe keeriiɗe.
Aka foti naworde semmbe jonɗo ngam gollaade e diiwanuuji ɗo caafal naange heewaani, jogaade hattan mawɗo gollinde hoore mum sibu makka woɗɗude nokku ɗo ɗowooɓe ka ngoni ɗoo, ɗum noon yimɓe gollotooɓe heen ɓee mbaawaa jaabtaade ɗoon e ɗoon ko kewata dow koo, walla safrude caɗeele jokkondiral jolooje sabu ngoɗɗeeki walla caafe e nguleeki mbonki e kaɓirɗe jolnaaɗe ɗee, walla e ɓeeynirka kaa e hoore mum. Ɓeeynirka ina huutoroo kadi peeje beforɗe, e dampirɗe ceeɓɗe : ballital ɓaaƴo (assistance gravitationnelle), dartingol…
Ɓeeynirɗe gadane :
E hitaande 1959 Dental Sowiyet (Riisi) werliima ɓeynirka Luna feewde Lewru. E hitaande 1959 kadi ɓe werlii ɓeynirka Venera feewde Venus. Gila 1988, Riisi deestii, Dental Amerik e ESA (Nokku Orop toppitiiɗo weeyo) e Japon lomi yolnde.
Ɓeeynirka Parker Solar Probe
Ɓeeynirka Parker Solar Probe ko ƴeewirde weeyo Naange. Feewni ka ko Nokku Amerik toppitiiɗo weeyo (NASA). Faandaare makka ko wiɗtude bannge meetelol naange keedɗo dow oo, mo tekkeendi mum tolnii e miliyoŋaaji miliyoŋaaji kiloomeeteer. Nguleeki meetelol ngol kam e hartaango henndu naange duppittoondu heen ngoo, ko geɗe ɗiɗi teskaaɗe gila e feccere teem 20siire, ɗe silsil mum en faamaaka haa hannde. Ngam ittude oon kumpa, Parker Solar maa wiɗtu diiwaan weeyo goɗɗuɗo Naange fotde 0,3 U.A. (U.A. ko go’owel ɓetirgal kuule asamaan). E ngalɗoo daawal doɓindagol keɓe hakkunde 2018 e 2025, ƴeewirde naange ndee duumotoo ko e jirlol nde lommet mum ɓadii Naange, e nde ceɓɓet mum tolnii jirlol Venus. Ɓaaƴo ndee tagofeere maa wallitore ngam ustirde seeɗa seeɗa lommet oo. Maa ƴeewirde ndee rew laabi 24 e nokku mo ngoɗɗeeki mum e Naange jaasi 0,17 UA, tawi heen laabi tati ngoɗɗeeki kii timmaani 0,045 UA (9,68 hakkundol naange).
Ñiso makka e leydi ko 685 kg. Reenata ka e nguleeki naange ɓurtuki kii ko warwarde tekkunde. Parker ina jolni dente 4 kaɓirɗe ganndal, ɗe ñiso mum tolnii e 50 kg. Ɗee kaɓirɗe maa ɓet ngesa yiiteewa e sulɗeewa, cifoo pecore semmbiije, mbiɗta bembeƴƴe rajo e ɗe ɓoljam, ɗe ƴetta kadi nate meetelol naange ngol.
UA (Unité astronomique : ɓetirgel kuule asamaan) ko hakindo ngoɗɗeeki hakkunde Leydi e Naange, ko 149 597 870 700 meeteer. Yo yolnde nde leer taccata e nder hojomaaji 8 e leƴƴanɗe 19s.
Kelmeendi
- meetelol naange : couronne solaire
- Pecorel : particule
- semmbe : énergie
- pattamsemmbe : haute énergie
- masse : ñiso
- yiite sulɗere : électromagnétisme
- Ɓeeynirka : sonde
- hito : son
- ɓurhito : supersonnique
- daawannde Selsus : degré Celsius
- warwarde : bouclier
- Hartaango : vitesse
- Iyon : ion
- Sirƴo : éjection
- Ñiso meeteleewo : masse coronale
- pecore dimnduɗe : particules chargées
- jowitiingel : satellite
- buɓɓirgel : impacteur
- deegowel : rover
- befagol : navigation
- beforgal : outil de navigation
- dampugol (dampo) : propulsion
- dampoowa : propulseur
- ballital ɓaaƴo : assistance gravitationnelle
- ɓaaƴo : gravitation
- dartingol : freinage
- jirlol : orbite
- Lommet : (périhélie e Farayse) : toɓɓere wonnde e bolol huunde taarotoonde naange, ɓurnde ɓallaade naange.
- Ceɓɓet : (aphélie e Farayse) : toɓɓere wonnde e bolol huunde taarotoonde naange, ɓurnde woɗɗude naange.
- ngesa yiiteewa : champ électrique
- ngesa sulɗeewa : champ magnétique
- pecore semmbiije : particules énergétiques
- bempeƴƴe : ondes
- ɓoljam : plasma
