Kawgel Adunanke Fuku, ɓuri kewuuji winndere ɗii fof lollude e horsineede : wonaa kewu dawrugol, wonaa kewu pinal, alaa fof mo o fotndetee. So o yontii jaayɗe ɗee fof, gila e rajooji haa e teleeji haa e jaayɗe binndaaɗe kam en fof alaa dille ndillinta so wonaa dille “Mondiale“, njimata ko jimɗi mondiale, miliyoŋaaji limtilimtinɗi yimɓe kay ne haajuuji mum en fof mbonii, sibu hakkillaaji mum en fof heen keedti. Oo kewu adii yuɓɓineede ko 1930 to Iiraaguwe, ndeen hitaande ko leyɗe Orop e Amerik tan tawtoraa mo. Gila ndeen, duuɓi 4 kala omo yuɓɓinee, so wonaa e duuɓi hare adunankoore ɗimmere. E hitaande 1934 o yuɓɓinaa ko Itaali, kippu Afrik gooto, hono Ejipt ina tawtoranoo, ko Itaali nawi raay. E hitaande 1950 ko Iiraaguwe nawi raay to Beresiil.
1958 Beresiil naati dingiral, nawi raay kawgel ngel : ko Suwed wonno. Ko ndeen hitaande Pelee naati daartol Fuku, ina yahra e duuɓi 17 e balɓe 239. To Shilii e hitaande 1962 Beresiil hisni tiitoonde mum.
E 1966 kawgel ngel yuɓɓinaa ko to Angalteer.
To Meksik 1970 tawi Pele heɓii kaa[tudi lolleende: artii ɗo wonnoo, alaa ɗo yahnoo. Beresiilnawi raay laawol mum tataɓol : nii woni ɓe ceedtanaama mbaawka e ooɗo fannu : ɓe njaɓanaama. Ndeen hitaande ɓe piyi Itaali piggal bonngal (4,1).
E hitaande 1974 to Almaañ, kippu Saƴƴiir tawtoraama, kono alaa ko maantoraa so wonaa leefre. ;immol ko Almaañ nawi raay.
E 1978 ngel yuɓɓinaa ko Argentin. E 1982 ngel yuɓɓinaa ko Espaañ (Espagne) : fooli ndeen hitaande ko Itaali.
1986 yimɓe kawritoyi ko Meksik, ko Argentiin fooli.
1990, Almaañ dañi ko sikkananoo, so nawde raay. Ɓe pooɗondirtunoo mo ko kippu Arsentiin kawnooɗo ɓe to Meksikoo. Ndeen hitaande, go’o ko kippu Afirik (Kamaruun) yahi haa daawal tataɓal (kaar de finaal).
1994, to Amerik, Beresiil woni kippu gadano nawde raay laabi nay: ɓe pooɗondirtunoo mo ko Itaali.
1998, go’o ko Farayse ina heɓa raay o : ko cuuɗi maɓɓe wonnoo. Go’o kadi ko afiriknaajo (Maruknaajo biyeteeɗo Belkola) wonata arbiitar finaal.
E hitaande 2002, ko Koree e Sappon njuɓɓidini kewu o. Ndeen hitaande kadi ko Beresiil hoonii laawol mum joyaɓol. Ndee hitaande kippu Senegaal ɗiɗmiti Beresiil, yahi haa daawal tataɓal.
Hikka, oɗon nganndi, ko Itaali nawi raay laawol mum nayaɓol. ɓonan’de AFRIK Adii tawtoreede kewu oo e innde Afrik ko Ejipt e hitaande 1934.
Caggal ɗum, e hitaande 1974 yahani Afrik ko Saƴƴiir hay so tawii ɓe teskoraaka toon ko tiiɗi, sibu ɓe piyaama toon piggal muusngal : Yugoslaafi fiyii ɓe (9-0), Beresiil (3-0) e Ekoos (2-0) : ittataa noon ko kamɓe ngoni kippu gadano Afrik worgo Saharaa tawtoreede ngel kawgel.
Ko e hitaande 1978 Afrik naati tigi-rigi, fu[ɗii faaynude leyɗe mawɗe ɗe, sibu ndeen hitaande,Tinisii waɗii toon golle joo[ɗe sibu ɓe poolii Meksik (3-0), ɓe ndonkondirii e Almaañ (0,0), ko Poloñ tan hawi ɓe, hay ɗuum ko (1,0). Tiiniisii feeri laawol sibu e kawgel dewngel heen e hitaande 1982 Kamerun hootii cuuɗi mum en hay gooto foolaani ɗum (hay so tawii kamɓe ne alaa mo ɓe pooli).
Ko gila ndeen ɓe kolliti ko ɓe barooɗe ɗe eeltotaako : ɓe ndonkondiri e Poloñ (0-0) e Peeru (0-0) e Iitali (1-1), Iitali nawɗo raay laabi tati.
Ko e 1982 kadi Alseri ittani Afrik won ndeen yawaare, dañi ko hay gooto sikkaano, so foolde Almaañ (2,0) poolgu njoo[ngu sibu Almaañ huninooma hoynude Alseri. Eɗen nganndi ɓe mba[tini ndeen ko maslondirde e Ostoraali ngam ha[de Alaseri ɓennude daawal ɗimmal.
Ummaade ndeen kippuuji Afrik kolliino doole mum en sabu golle joo[ɗe ɗe Alseri e Kamerun mbaɗi toon ɗe, inɗe won ɓeen fettooɓe bal ko wayi no Gennduus, Ferganii, e wo[ɓe e woɗɓe wonande Alaseri, Abega, mbida, Milaa, Bel e woɗɓe wonande Kameruun ko tesketeeɗe.
Nii woni e hitaande 1986 Maruk liɓi ɓalal palinoongal Afrik feewde daawal ɗi[mal ngal. Kamɓe ngoni kippu Afrik gadano yettaade ngalɗo daawal (1/8). Ndeen hitaande ɓe kawi Portugaal (3,1), ɓe ndonkondiri e Poloñ e Angalteer e naatirde kawgel ngel. Ɓe njerɓini Almaañ no feewi, kono nde tawnoo humpito ngo ina ŋakki ɓe pooldaa ko toɓɓel gootel.
1990 tengiti ngal dow : sibu kippu Afrik (Kameruun waawii yahde haa daawal 3ɓal). E udditgol kawgel ngel ɓe pooɓnii Arsaantiin ɓe pukki e leydi. Heewɓe mbiyi ko fartaŋŋe tan ɓe ndañi. Arsentiin ko ko wownii doole mum haa yeeso.
Kono ñalnde 14 suwee 1989 ɓe piyi kadi ŋuumani e Leydi : laaɓii ko mbaawka maɓɓe rokki ɓe hay so tawii Riisi foolii ɓe poolgu muusngu (4-1) haɗaani ɓe wonde hoyre goomu ngu, ɓe njahi daawal ɗimmal. Ndeen hitaande rogere ɗimmere kawgel ngel udditi ɗum ko KameruunKolombi : ɗoon ne ɓe tabitinii eɓe mbaawi bal, ɓe pooli Kolombi (2,0). Nii woni go’o kippu Afrik taYtii ndeeɗoo yolnde : sikke alaa ɓe naatnii Kameruun daartol fuku Afrik.
Nde ɓe njaggondiri e Angalteer ñalnde 1 sulyee yimɓe fof njaɓanii ɓe. ɓaktuuji ɗiɗi no ngoorunoo, bal ko e koyɗe maɓɓe tan woni, kono nde tawnoo humpitooji potaani, ɓe poolaa. Rewi e maɓɓe to bannge goɗɗoygol e kewu he ko Senegaal, e hitaande 2002. Hikka noon, so tawii ko goonga, Afiriknaaɓe mawninaano deede mum en, sibu ɓurɓe teskoreede waawde bal ɓe njahaani, so Kamaruun e Niiseriyaa, ɓe nganndu-ɗaa to bannge deggondiral FIFA wonande kippuuji ɓurɗi waawde bal, Niiseriyaa ko 10ɓo, Kamaruun 11ɓo.
Bookara Aamadu Bah
