Fannu jaŋde ina anniyii feeñninde e kelle Fooyre Ɓamtaare binndan- ɗe deggondirɗe : lowe cifotooɗe nafoore jaŋde mawɓe e mbaydiije mayre e ɗereeji ɗowgol binndanɗe ko wayi no fannuuji taro e binndol e hiisa e daartol ekn …
Kono puɗɗorto-ɗen jubbannde feew- tunde e geɗe kawraaɗe to jonnde «Persepolis» to Iraan e hitaande 1975. Ko e ndeen hitaande harallee?e jaŋde mawɓe ɓeti tuugnorgal jawde mawɓe nde UNESCO yuɓɓinnoo e nder leyɗe sappo e goo (11). Miijooji paayodinɗi peeñii toon, kono ngannden wonde himme gonɗo e jaŋde mawɓe teskanooma to UNESCO gila htaande 1946, hay sinno kuule laaɓtuɗe puɗɗaa fewjeede ko hitaande 1960 to Kanadaa.
Saabii tuugnorɗe jaŋde mawɓe ko teskaade wonde humambinnaagu ina yaaji e leyɗeele Tataɓal Aduna hono Afirik e Amerik worgo e Asi. Ko ɗuum addani UNESCO lelnude tuugnorɗe jarriborɗe e nder sappo e goo leydi. Heen jeegom (6) ngoni ko e Afrik (Alaseri e Ecoppi e Gine e Madagaskaar e Sudaan e Tansani). Tuugnorgal ngal siynaa ko hakkunde 196Ɓe 1973. Ngal anndiraa e Farayse ko “Programme Eƴpérimental Mondial d’Alphabétisation (PEMA)”, e Pulaar «Tuugnorgal ɓinndereyankeewal Jarribo Jaŋde Mawɓe».
Ngarten e huunde e geɗe kawraaɗe e jonnde he. ɓiyaama wonde jaŋde mawɓe fotaani haaɗde e momtude humambinnaagu ngati jaŋde jeyaa ko e jojjanɗe aadee, ɗum firti ko aadee fof ina jogii hakke janngude. So en ƴettii yeru e Muritani eɗen nganndi wonaa ɗum woodi. Teskaama kadi, hay sinno ɗum haanaani wonde hono jaŋde e nder renndo kala fawotoo ko e soklaaji e paandaale seteeji ɓurɗi alɗude. Kono noon haɗaani pellital pelle ɗe ngonaa laamuyankooje e teelɗuɓe daranaade jaŋde. Paamen wonde jaŋde no waawi siforaade kala, ɓeydat pinal. Kono renndo ina soomi geɗe faggudu e geɗe dawrugol e geɗe pinal.
E ɗee geɗe cifaaɗe fof heen geɗel kala ina jogoo jeese ɗiɗi to bannge jaŋde : heeñeeso ko ƴellitoowo, heeñeeso woɗngo ko telɓinoowo, ɗum firti ko e ngo etoo falaade baylagol geɗe e nder renndo. Sifaama e geɗe kawraaɗe geɗe ballitooje jaŋde mawɓe yahrude yeeso e yuɓɓooji dawrugol faggudu e pinal : e yuɓɓooji dawrugol kala janngoowo ina foti jogaade darnde e cuɓagol kuule cynirɗe e geɗe renndo e geɗe faggudu e geɗe pnal e geɗe dawrugol ɗe yuɓɓooji faggudu. Njentudi ngaluuji leydi ina timmondira e jogaade ngartam wonande ɓiɓɓe leydi.
Ɗum firti ko liɗɗi geec Muritani foti ko feewneede ɗo, tee ko ɓuri heen heewde ñaamee ɗo. Ko noon ne geɗe oogirɗe e geɗe ndemanteeri leydi foti yahrude. E yuɓɓooji renndo. E mbaydi kuutodinndi nafoore jaŋde fotaani haaɗ- de tan e yimɓe alɗuɓe tawa alaa ko semmbinta so wonaa kamɓe tee ina nuska ko heddii e renndo ngo tawi kañum en ngoni keewal.
