Koolol keewal pine ɗiɗmol, jubbinaama ɗoo e Nuwaasoot tuggi 7 haa 10 feebariyee 2013. Pelle pine ngenndiije mbaɗii heen kadi golle maantinde, ɗum woni Fedde Ɓamtaare ɗemngal Wolof e Fedde Ɓamtaare ɗemngal sooninke e Fedde Ɓamtaare Pulaar. Hikka noon, heen fedde kala suɓii ko kewuuji tati ɗi yuɓɓinta e heen jamma e jammaaji tati ɗii. Nii woni Fedde Ɓamtaare Pulaar holliti, jamma gadano oo ko “ pulaagu ”, jamma didaɓо оo “ hiirde wammbaaɓе ”, јаmmа tataɓo oo “ hiirde pekaan ”. Ɗum jiidaa e ndefu e wejo wadaangu e balɗe tati ɗee yowitiingo e “ maabaagu e cañu ”.
Ñalnde 06 lewru colte 2013, kikiiɗe mum, aduna fof hucci ko to dingiral fuku koyɗe leegal Liksaar, hakkunde darnooɓe cuuɗi e feŋooɓe tillisaaji. Wuro fulɓe, sooninkooɓe, jolfuɓe e teheende safalɓe ngoniri ko bannge rewo dingiral ngal. Tuggude e hakkunde dingiral ngal feewde bannge maggal worgo, ko tillisaaji yeeyooɓe geɗe neñaaɗe, joom goobu en e geɗe banngorde (tourisme). Gure keewɗe nootitiima. Tuggude ɗoo e Nuwaasot (leeɗe Tayaret e Liksaar), Attaar, Kiifa, Rooso, Kayhayɗi (sooninkooɓe goobooɓe), Waad Naaga, Butilimiit, Terambedara haa addan maa e Walaata ngarii kadi, ngaddorii geɗe keewɗe ɗe mbaadiiji ceertuɗi. Hay safaruuji ganni ngarii heen ummoraade to diiwaan Tararsaa. Ñalnde 07, ko ndeen koolol ngol udditaa hedde 20w15h. Kono tawi ko adii ɗum, geɗe wejo ɗee puɗɗiima gila subaka. Rewɓe maabuɓe mahooɓе, gila e Ayse Kase, Hawwaa Kiide, Tullaay Kume, Kanni Keneme, Tullaay Keneme, Ayse Aliiw Sanngoot haа anndan maa e Faama Cillo Ñaŋ mbaɗii golle tiiɗɗe sadne. Ɓe ngaddii kala edda meeɗnooɗo maheede ko fayti e loonde, ɓe nduudaani hay loongel jombaajo e cinkal mum. Ɓe kollirii fannuuji keewɗi pehe cuuraawi e lootorɗe, guttuuji, mbulkon haa e waataaji ñobbirɗi cawɗi.
Ɓe kollirii, haa hannde, wonde hade barmeeji jamɗe walla koymet jolɗe, ko maabuɓe mahatnoo payane e julɗe mum en. Ko noon ne kadí haa hannde, ɓe kolliri yimɓe arɓe yeeɓde wejo ngoo wonde yo nganndu ko fuɗɗii hollireede ɗoo koo e golle, ko golle rewɓe maabuɓe tan kono kay golle worɓe ɗee ena keddii, ngaraani tawo. Kо ɗoon worɓe sañooɓe hono Demmba Iñcee Bah e Daawda Daabo ngari ena ndadii haa tiiɗi, ngasi, peewni ñiɓal, naatirde mum e jaltirɗe, mbeerti dasnde, heddii koyɗe, ngal ena ŋabba, ngala ine telloo e jaabirɗe, juuɗe ena ndoga hakkunde ɗaldugal, niire, taggorgal e sukku, rewɓe ɓursooɓe, hartooɓe, mottooɓe falla e gaara ena njooɗii ena teefondira e horwittoоɓе. Hono hojom, ɓe kolliri leppi goro, giitalaa e ñagga, jamaanu ena ndaara. Kelle poɓɓi, eskey woodani golle ŋarɗuɗe.
Nde gorle ngarti e lawɓe, ko rewɓе ɓee hono Tullaay Aali Soh, Faati Gemmu Njum, Faatimata Soh e Huley Aali Soh ngadii tawo jirwinde haa aduna fof nootitii e suudu fulɓe. Worɓe lawɓe ɓee, Aliiw Boolo Soh, Gemmu Njum, Yero Buubu Wañ e Sammba Juulde ngoni e hollude safalɓe, sooninkooɓe, tuubakooɓe arnooɓe e jolfuɓe wonde lawɓe keedtaani caggal e nder renndo fulɓe. Ɓe kolliri ñeeñal tabitngal, ngal wonaa ekkoor mawngu, ngal wonaa jootaa ekkitii gila e lahe kinnare e lahe mime, kuunde e kolfe, ɓirduɗe haa e boɓi baɗɗi ŋabbirɗe hono ndu Faatimata Hawwaa Jeŋ mo Demɓe e wuro nayi sifotonoo nduu. Ɓe kollirii e nder ɗee ɗoon balɗe tati hay laaɗe subalɓe e awƴe mumen hay so tawii ɓe njejjitii.
Kiirɗe koolol
Nde jamma ari, hakkillaaji payti ko to dingiral koolol too. Ko lappol wammbaaɓe woni afo tuugorgal kiirɗeeli to bannge fulɓe. Gooto fof ena yiɗi anndude ko ɓe njogori hollude jamaanuu nguu haa teeŋti e sukaaɓе hannde wuurɓe e nder teeru, ɗawaaɓе ko heewi e geɗe ganni mumen. Caggal futuro, oto waɗaa yo addoy wammbaaɓe. Saydu Jubungel Bah e ɓesngu mum, rewɓe e worɓe ngari, ngardi e ñaantule mumen ganni e kuutorɗe mumen. Hiirde ndee fuɗɗorii ko no binngel bammbaaɗo nehretee e no ngel janngirtee hoddu. Ɗum ena seerti e nehdi ɓiy gawlo.Ɓuri teeŋtineede ɗoon ko jotondiral hakkunde bammbaaɗo e fulɓe haa teeŋti e fulɓe aynaaɓe (labbo dikko, pullo Sammba, bammbaaɗo Demmba, jalineere fuɗɗi nayi, fuɗɗi ngaynaaka…). Caggal nde suka bammbaaɗo heblaa e ballal Alla e ballal jinnaaɓe mum e sato mum haa heɓtinaa to bannge mbaawka hoɗdu e konngol, heewi ko waɗde lappol saanga nde kawle mbeewi, belle ndenndi, tamii e nder deedi jawdi, kocce moddi natti selbude walla salbitaade. Ko oon sahaa ɓe keewi abbaade fulɓe aynaaɓe nayi. Ko e aynaaɓe nayi. Ko nguun njonngu hakkunde bammbaaɗo e pullo tigi woni ko Saydu Jubungel e wondiiɓe mum ngari hollirde e oo ɗoo jamma gunndabi gadano.
Jamma dimmo oo ko hiirde aynaаɓе. Gayi ɗuumaali kolliri ko nguurndam jaalo e piilungal Arɗo. E teskaade wonaa gaynaako fof waawi fiileede ardo. Fiiletee ardo ko mo jikkuuji mum njuɓɓidi e kaaraysiraagal tabitngal, joƴre laaɓtunde e jaambaraagal ceedtingal. So ardo fiilaama, ɓesngu mum ena waɗa balle tiiɗɗe. Namakala en, ñaagotooɓe e naalankooɓe, hay gooto dawetaake ñalnde heen hinnde mum.
Jamma tataɓo oo hawri ko e ñalnde 09 lewru feebariyee 2013. Ko pekaan waɗaa kodda tuugnorgal kiirɗeeli wonande fulɓe. Sammba Duungel Saar, Mbooc Abuu Maariyeta Mammadu, Ibraa Njoorel, Aamadu Jibeeri Sih, Ibaa Joop e Jibi Muusaa Joop njirwinii jamma oo. Daande pekaan e maabaali sappotooɓe, safalɓe kaawaa haa mbaɗti naamndaade, so tawii ko goonga ɗum ena waawi nanngude nooroo. » hag, haaye gid hakem timsaah? » Hiirnde ndee jokkii kono ko golle fulɓe kam ko ɗoon kaaɗi e hiirde pekaan ndee wonande dingiral koolol ngol. Caggal fulɓe, ɓuri teskinɗe ko garal e koolol ngol sanɗaaji sooninkooɓe wiyeteeɓe « taalibuu walla taaliboo ». Won ɓe meeɗaani nande ɓe saka noon meeɗde yiyde ɓе. Ko ɓе sukaaɓe yimooɓe welɓe daaɗe, hoyɓe e leydi, amooɓe, waɗooɓe ŋaayelaaji e cowtiiji caggal. Ɓe ngummorii ko diiwaan Gidimaka ko to wiyetee Joguntoroo. Ɓe njogii ko allaadu kooba gaalaandu, ena waɗi gudde. Ko nduun ɓe ngonata e wuttude, aɓe nawda heen njimri, kelle e ngamri. Joo e joo fof, wooda e maɓɓe baɗɗo ŋaayel walla kamɓe fof ɓe njahda laawol gootol. So ɓe ɓaarii jangde, ɓе coorotoo ko gure, eɓe mbaɗa kiirɗeeli. Wonaa hono noon fulɓe walla won e leƴƴi nganndirnoo nguurndam sanɗaaji. Geɗel ɗimmel ngel ko puccu jolfuɓe piyanteengu sabareeji ena ama ; ena diccoo, ena yahra koppi walla ena sujja. Ko e oo ɗoo jamma, ñalnde 09 lewru colte (février) hitaande 2013, golle koolol ngol kaaɗi to bannge wejo e kiirɗeeli. Ko e jamma hee kadi koolol ngol uddaa e mbaydi laawɗundi kono tan njeeygu njeeyetenoongu nguu jokkaama haa ñalnde 10 ndee ɗoon e dingiral Liksaar ngal. Koolol ngol fof e heewde faayiida e waɗeede e nokku potɗo nooteede (Liksaar), ngol yettaaki ngol rawane ngol to bannge faayiida. Ngool ɓurnoo woɗɗude kono kadi ɓurnoo heewde yimɓe (gila e hilifaaɓe haa e yeeyooɓe е уееɓооɓe) e famɗude caɗeele.
Gelongal Fuuta lollirɗo Njaay Saydu Aamadu
