Caggal koolol pinal pattamlamol baɗnongol e nder sahre Nuwaasot, hakkillaaji kuccani ko dowla Mali e wuro wiyeteende Tummbuktu. Waɗnoo toon ko koolol pinal leñol Taamaashek-en walla mbiyen Tuwaareg-en, tuggude 12 haa 14 saawiyee 2012.
Kabaaru Koolol Tummbuktu
Rokki en kabaaru koolol ngol ko banndiraaɗo debbo gooto ameriknaajo ena wiyee Mirannda Dod. O woniino e diiwaan Ɓoggee e diiwaan Jowol. O wattindii ko e diiwaan Jiinge ɗo wiyetee Maraysa. E dii ɗoon diiwanuuji noon, o anndiranoo heen ko innde Aminata Jara. Nde wonnoo ko o neɗɗo jaribaaɗo e ɗemngal pulaar e pinal fulɓe, jokkondiral men e makko taƴondiraani hay ko o wattindoyii to Tummbuktu too koo. Ko ɗuum waɗi o humpinaani en geɗe keewɗe ɗe o waɗata walla kewooje toon. Ko e ngaal jokkondiral e gostondiral miijooji, o haalani en haala kooli baɗnooɗi toon e kitaale ɓennuɗe ɗee e haala ngol ɗoo koolol payngol waɗde tuggude ñalnde 12 haa ñalnde 14 nduu ɗoo lewru siilo ndu ngon-ɗen. Ko kanko huñtani en nafooje e ɓure gonɗe heen, suusni en haa pellital yahdu nduu jaalɗii e nder fittaandu men, nde tawnoo omo humpitii wonde geɗe pinal, daartol e yimiyankaagal ko e nguurndam men njeyaa. O fodani en, caggal nde o diisnondiri e joom-galle makko Shinnduuk Mohammed Lemiin (oon ko toon jeyaa), wonde hay so tawii ardiiɓe koolol ngol njaɓoyaani waɗande en bismaango laawɗinaango, kanko e joom galle makko maa ɓe ndoondo en e koye maɓɓe, hay so diwtii balɗe koolol ngol. O wiyi :”ɗum ɗoon ko seeɗa e ko mbaaw-mi waɗande gooto e wonnooɓe njatigeeɓе am fotde duuɓі пау. Ко ndonku-mi fof, mi ronkantaa oon kay ko ñaami, ko yari e ɗo lelii haa aadi oo huuɓa. Kono ittataa noon maa joom-galle am jokkondir e arɗorde koolol ngol ngam heɓde heen ko ɓuri laawɗude.
Miranndaa e joom-galle mum Shinnduuk kaaɗaani tan e bismaango ngoo kono kadi njokkondirii haa e sermittooɓе njoldudi ngam anndande en jolɗe ɗee e njoldudi mum en e otooji ɓurɗi moƴƴude, lallitaade e yaawde. Ɗuum fof, o waɗani en ko e binndol, o neldi en ko adii nde njaheten.
Kebungal Koolol Tummbuktu
Caggal nde muuya yahdu nduu mawni e men haа mbadtu-ɗen, so en leliima jamma, hoyɗude no laawol ngol aaɓnortoo, kollit-ɗen miijo ngoo hoyreejo Fedde Ɓamtaare Pulaar Muritani hono Aamadu Umaar Jah. Aamadu weltii heen, semmbini yahdu nduu no doole mum potirnoo. О еɓɓiinо nii yo Ɓataake winnde fayde e jaagorgal kalfinangal Pinal ngam hollitde ɗum e daɓɓirde ɗum ballal. E oon sahaa noon tawi ko lajal ngal ñoosiima, ko ɗuum addani ɓataake oo haaytude waɗeede. Ko e cakkital makko, kanko hoyreejo Fedde ndee kadi, batakuuji mbinndaa feewde e won e yimɓe ngam daɓɓitde balle ngam, nde wonnoo eɗen njahri to bannge wiɗto daartol, coñce kadi eɗen cippira e yimiyankaagal, ngon-ɗen e kebungal mawngal. Jahoowo wolde haani tan ko feewnitaade. Kono kadi en majjaani ko en jogorɓe tawoyde toon geɗe pinal ko wayi no naalankaagal e ñeeñal fitiram-gollaagu. Hawri kadi, e sahaa hannde mo ngon-ɗen oo, ko enen ngoni Keedo Fooyre Ngenndi (Manager de Fooyre Ngenndi). Hay so en mbaawaani nawde naalankooɓe heewɓe e fitiram-golle-en yonɓe maa en eto nawde tato e diɗɗal Fooyre Ngenndi, njanta e men : jimoowo diɗɗal ngal hono Ndey Kummba Jah e hoɗooge ɗiɗo.
Caggal nde ɓatakuuji balle ɗii ngarti, tawtu-ɗen kadi wonde nayo ɓee fof mbaawataа yahdude. Ngalu ndañaangu nguu waawi roondaaɗe tan ko yimɓe ɗiɗo. Ko ɗuum addani en yahdude e Ndey Kummba Jah tan.
Koolol Tummbuktu Daartol
Koolol jeereende fuɗɗii waɗeede ko e lewru siilo hitaande 2001. Ɗum firti ko hikka waɗti ngol duuɓi sappo e ɗiɗi. Miijo ngoo ardunoo ko e pottital hakkunde Tuwaareg-en, jeyaaɓe e leydi Mali e naalankooɓе ummorinooɓe to duunde Orop. Hitaande adannde ndee, koolol ngol waɗi ko ɗo wiyetee Esakaan (yolnde ndee ko fotde waktuuji ɗiɗi oto so aɗa ummorii Tummbuktu). E hitaande maggol ɗiɗaɓere, hitaande 2002, ngol lulii ko ɗo wiyetee Tesalit e nder diiwaan Kidaal. Oon nokku woniri ko bannge fuɗnaange-rewo leydi Mali ndii. Koolol ngol jokkii ko e juuIɗeeli ɗiɗi ɗi Tuwaareg -en, aynaaɓe hoɗɓe bannge worgo jeereende sahara, ngaadorii waɗde hitaande kala, so dunngu siltii, ko wayi no juulde takubelte wadeteende to Kidaal e juulde Temakannit to diiwaan Tummbuktu. Ɗiin juuIɗeeli ko mawɗi e nder leƴƴi Tuwaareg-en. Takubelte e temakannit ko juulɗeeli weytaare e dakmitaare wonande Tuwaareg-en kono kadi ko ɗi juulɗeeli ɗi ɓe kawritta ngam safrude luure hakkunde maɓɓe walla wostondirde miijooji paytuɗi e geɗe badnooɗe e sahaa ɓennuɗo walla gonaaɗo e ɗaddande ɗe peeje. Fotde balɗe tati, eɓe njima, eɓe ngama, eɓe ndogna gelooɗi, eɓe kollira geɗe finaa-tawaa mаɓɓе.
E ɗumunnaaji battindiiɗi ɗii, koolol ngol waylii ngaddiin. Ngol natti tan wonde koolol keertaningol Tuwaareg en, ngol waɗti bismaade naalankooɓe woɗɓe ummoriiɓe gila e nder leydi Mali ndii, to Afrik haa e jeyaaɓe to Orop. E ngoon weeyo, sabu keewal yimɓe e ngoƴaaji kisal yimɓe aroоɓе ɓее, кoolol ngol waɗti waɗeede e Tummbuktu.
E anndinde banndiraaɓе, fotde 30 diɗɗal naalankooɓe ena ngara e koolol ngol. Fotde kadi 60 leydi ummoraade e jookli ɗii kala ena tawtoree hitaande kala, kisal ngal fof e hoyfiɗde e oon toon bannge. Hay siinuwaaji (chinois) meeɗaani hatteede e nder dente ɗee.
Geɗe keewɗe kadi ena kolliree heen, gila e ñeenal cañu e tafngo haa e ɗatngo. Kala ko neɗɗo miijotonoo ena fota yeeyeede walla yeeɓeede, alaa ko arataa e koolol ngol. Ɗum waɗee e nder tillisaaji, ɗuma weertanee e les caaleeje, ɗuma too, jula balabon en njiilna e nder tuddule.
Pijirlooji keewɗi, ɗi leƴƴi toon ɗii ngaadorii, ena mbaɗee ngam waasde majjirde yontaaji garooji ɗii. Hay daɗndu gelooɗi ena waɗee, waɗanee kadi hay njeenaari. To bannge njuɓɓudi, yuɓɓinta koolol ngol ko pelle tati : AITMA, EFES e Essakane Production. Woni jiiloowo koolol ngol noon ko biyeteeɗo Manni Ansaar (Manñ Ansar). Oon ko ɗoon jeyaa e wuro Tummbuktu hee.
Nafoore Njillu men e Tummbuktu
Koolol ngol ko e nder balɗe tati waɗi, tuggude ñalnde 12 haa ñalnde 14 lewru siilo, ñalɗi e jammaaji mum en. Hay so waɗii tampere, ɓure keewɗe ndañaama heen. En mbaɗii ɗanngal juutngal, muusngal kono tan en nimsaani. Wonande wiɗtiyanke binndoowo walla yimiyanke, yillaaɗe ɗum e ndee sahre ko ɓural mawngal. Hay so nde yettaaki martabuuji Makka e Madiina Murawwara, won ko Alla rokki nde ko weeɓaani. Fotde 333 waliiyu Alla nana ɗoon lelii. Juuraade ɓe tan ena ɓeyda daraja. En kollaama jumaa Jiingereybeer mo Mansa Muusa mahnoo gila e kitaale 1325 1328. En njiyii jumaa Sankoore mahaaɗo gila e teeminannde sappo e joyaɓere tawi ena wondunoo e duɗal jaaɓi-haaɗtirde nawowal fotde 25 000 almuudo. Hannde oo, woni ɗoon ko deftordu e duɗal jangde toownde e wiɗto diine Lislaam. Nokku oo innitiraa ko duɗal Ahmed Baaba.
En kawritii e yimɓe mawɓe saɗne (gila e ardiiɓe koolol ngol haa e yimɓe woɗɓe teeIduɗe), ɓe nganndu-ɗaa ko nanalla tan e jaayɗe walla e kunude won e yimɓe, wonnoo hakkunde men e mum en. Alla waɗanii en wirnitaawo, rokkii en fartaŋŋe mawɗo, so jooɗodaade e mum en e fiɓondirde e mum en aadiiji tiiɗdi. Ena e nder ɓeen, naalaŋke mawɗo e nder Mali, dowrowo e nder Tummbuktu hono biyeteeɗo Kayra Arbi (Khaira Arby). Caggal darnde Mirannda e joom-galle mum e San Haydara ko gollal Kayra Arbi Ɓuri maantinaade.
Kayra Arbi, naalaŋke mawɗo e nder Mali, dowrowo e nder Tummbuktu
Kayra ardii e diɗɗal mum haa jooɗii e les tilliisa men ngam juuraade en. Ko kanko uddi kadi koolol ngol, ñalnde 14 ndee, to bannge naalankaagal e « yeeso jaagorgal gadanal leydi Mali e tawtoreede telewisiyon ngenndiijo. Caggal nde o yimi tufɗe ɗiɗi, o eerii Ndey Kummba Jah yo ar, tawa mo dow, ɓe njimda. E yeeso hoohooɓe tawanooɓe ɓee fof, o holliri wonde Ndey Kummba Jah ko naalaŋke Pullo gummoriiɗo to leydi Muritani. Ndey, nde toƴƴi daande, heewɓe kollirii mbelemma mumen kadi njaɓii wonde, kanko Ndey, omo jari addude e koolol bayngol nii. Ɗuum tan ko huunde mawnde e men saɗne. Ko adii ɗum seeɗa, tawi naalankooɓe ɗiɗo Muritaninaaɓe hono Nuura mintu Seymaali e Sedduum mbaɗii ɗoon, ñalnde jamma 13 ndee, golle teskinɗe, martobinɗe.Ɓe njimii fotde 1w15 hojom, ɓe роɓɓапаа, ɓe mbeltanaa.
Gartal e Muritani
Golle koolol ngol ngasi ko ñalnde jamma 14, hedde 2w00h. Mbayniigu mawngu waali hakkunde lulinooɓе, ɓe goowondiral walla cehilaagal fuɗɗinoo hakkunde mumen. Ko ɗoon e tuddunde koolol ndee waalaa haa weeti. Nde waktu jeetaɓo subaka yonata tawi ko tuddunde ndee fuɗɗiima wontude wiiɗnde. Ɗoon kadi, miijo hooti e Aamadu Koli Mammadu Jaaltaaɓe, ɗo wiyata : « ɗo Sukki fof maa serwu. Ɗo yeewti fof ma yeew « .
NJaay Saydu Aamadou
