Fulɓe mbiyi : « ko yetti guurɗo, woyata maayɗo, yeewnata ɗanniiɗo ». Yettata guurɗo ko golle mum, woyata maayɗo ko golle mum, yeewnata ɗanniiɗo kadi ko golle mum, golle moƴƴe ɗe leñol sokli ngam suɗirde daartol mum. Ko leñol jibinta koo ena heewi kono ko yuumtata heen haa wona walla wiyee ko keele, heewaani, weeɓaani. Ko ɗuum waɗi kala nde leñol ngol yahraa jaalal mawngal, jooɗoto duuɓi e kitaale ena sunii, ena woya. Kala kadi nde ñalngu nguu arti, maayde ndee wontata barmannde hesere, laawoore pittaali keewɗi, siimtinoore gonɗi.
E oo ɗoo ñalawma ñalluɗo 12 lewru men koorka teddundu 2020, miijooji men ne ngarti hannde ko e Abdullaahi Alhajji Mahmuud Bah, jahɗo nde tijjaaka, jooɗtoraaka, taƴɗo goddi, jahduɗo e njoortooji e ɗamawuuji keewɗi.
Oo weenndoogo 12 lewru koorka 1434, mo min njejjittaa, nde maayde taƴi giɗli, seerndi en, yeccitaaki ɓesngu alyatimeewu e cuddiiɗo cuniiɗo, teelɗo kam e enɗam, yiɗɓe e gollodiiɓe, naw maa, hawrunoo ko ñalnde 21 lewru morso (juillet) hitaande 2013. Hikka waɗti duuɓi jeeɗiɗi ko min ngoni e denngo yeeweende maa. Hikka waɗti duuɓi jeeɗiɗi ko min mbirnitii e heɗɗaawo korsa maa. Hikka waɗti duuɓi jeeɗiɗi ko min kokkitaa e enndu soñtundu ɓesnoore maa, ɓesnoore nde taƴondiraani e amen so wonaa ñalnde maayde jooli.
Ñalnde jofnde 12 ndee, ndeke ngonno-ɗaa ko e mbayniigu, Geno ena humpin-maa. To Ayaawo-habrirde Muritani mbaɗ-ɗaa ɗerewol maa kumpital cakkitol e ɗemngal arab degingal, jerwangal haa ƴoƴi.
Seydi Bah, a seernaano e dillinde ɓerɗe miliyoŋaaji banii-aadama-en, gila e muritaninaaɓe haa e ɓe ngonaa muritaninaaɓe e nder winndere ndee. Aduna fof ena weltiino e maa, ena heppanatnoo sahaa nde ngaratno-ɗaa. Hay aarabeeɓe muynuɓe arab ena kaawanoo no kattanɗe maa e ngal ɗemngal, ngal jinnaaɓe maa tawraano jinnaaɓe mumen, mbayi mawnude e yuumtude haa heewɓe sikkitii wonde ma suudaannaajo walla hardaane ɗigginɗo ɗemngal arab.
E oon jamma, yeeɓnooɓe ayaawo fof mbeltii, lelodoyii e jaaroore maa sabu waɗde ma ko ngoowno-ɗaa waɗde. Ɗuum noon bettata ko mo anndaa, kono kala gannduɗo ɗo njaltu-ɗaa, gannduɗo iwdi maa walla cawaaje maa jaŋde, so a waawrii ɗemngal arab ngal yeengo bettataa ɗum.
Kono ndeysaan, ndeke tan aadi maa e leñol, ko e oon jamma haaɗnoo. Jeyɗo, guurnunooɗo, cellinnooɗo, loownooɗo e maa ganndal e martaba, ko kañum artan-maa, naw maa tawi waynaaki hay gooto!
Hol gonnooɗo Abdallaahi Alhajji Mahmuud Bah?
Ɓiyi Alhajji Mahmuud Umaar Daali Bah e Hajjaa Aysata Hammadi Kadi Ñaŋ, Abdallaahi Alhajji Mahmuud Bah jibinaa ko e hitaande 1954 e wuro Jowol Sahre. O mawni ko e hakkunde jinnaaɓe makko ɗiɗo ɓee. O nehii e nehdi sunna, o mawnidi e hakkilantaagal teddinde aadee kala ko woni e kala no fotiri e reende hurumaaji mum e jojjanɗe mum.
O janngi jaŋde makko lesre ko hakkunde 1964 e 1968 e Nuwaasot tawi omo nawdi heen quraana teɗɗuɗo oo. O waɗi jaŋde hakkundeere kadi ko e Nuwaasot, laamorgo leydi Muritani hakkunde kitaale 1969-1970. Caggal ɗum banndiraaɓe, o ummii e Muritani, o yahi to leydi Libaa(Liban) fotde duuɓi ɗiɗi haa tati, tuggude e hitaande 1971 haa e darorɗe 1973. O yawti e duɗe Kuwoyti e hitaande 1973 ndee. Ko toon e heɓi bak makko e hitaande 1975. Ko ɗoon e Kuwoyti haa hannde, o waɗi jaŋde makko toownde, tuggude e 1976 haa e 1980. Ko e jaaɓi-haaɗtirde Kuwoyti, o heɓi lisaas(licence) makko. Caggal ɗum, o arti e Muritani, o fayti to leydi Maruk hakkunde kitaale 1981 e 1982 ngam luggiɗinaade e fannuuji gannde dawrugol (sciences politiques). Ko e Maruk, o heɓi DEA makko e oon fannu. Nde o arti e nder leydi Muritani, o golliima e nokkuuji keewɗi. E hitaande 1986, o wonii jayndeyaŋke jogiiɗo ɗerewol kumpital e ɗemngal arab to Ayaawo-habrirde Muritani. Hitaande, caggal mum, ɗum woni e hitaande 1987, o toɗɗaa cukko jiiloowo kuuɓal Rajo Muritani, tuugnaade e njeñtuɗi golle makko pattamlame e neɗɗaagal makko timmungal, tutingal ɗaɗi mum e nder nehaande humpitooji golle laaɓtuɗi. E hitaande 1990, o noddaa to gollorde mawɗo leydi Muritani to catal heedo e yuɓɓo( service protocole), tawi kadi haa hannde ko piindi hakkille juumtuɗo mo o mari. O golliima kadi to gollorde jaagorɗo gadano. O ardiima catal firo e ɗemɗe arab-farayse-arab sabu huɓindaade ɗemɗe ɗiɗi ɗee haa natti sikke.
O naati hoɗannde ko e lewru korse 1985. O hawri ko e biyeteeɗo Najaat Bah. Ɓe ndañdi ɓiɗɗo debbo ñalnde 02 lewru jolal 1986, wiyaa Aysata Bah, caggal mum ɓe ceerti.
Ñalnde 04 siilo 1996, o resti goɗɗo ena wiyee Faatimata Jah ɓurɗo anndireede Kummba Mboor Jah, ɓe ndañdi ɓiɓɓe tato rewɓe:
- Raamata Bah, jibinaaɗo ñalnde 07 lewru siilto 1997
- Mariyem Bah, jibinaaɗo ñalnde 07 colte 1999
- Faatu Maama Bah, jibinaaɗo ñalnde 07 colte 2002
Seydi Bah, so won mo maayde woyi, aan, maayde woyaani ma, maayde mantaani ma. Ngoy-maa tigi e jaati ko jokkere maa enɗam, teylaare maa e nehdi maa e neɗɗaagal maa e kala fannu. Ko a lesɗikiniiɗo, mo fooɗtaani koongu cuɗoriingu jibinannde walla ganndal.
A wonii baaba jurum-deero, mbaabuur, tiiɗɗo ƴiyal keeci, tiiɗɗo mbootu, baabnooɗo ko heewi, mo waabaa janɗo. A wonii joom-galle ñamminnooɗo, jarnunooɗo, cuurnooɗo, joom suturaaji mo alaa e yeengo. A wonii ɓiyi-yumma pantuɗo korsa, tabitɗo giɗgol, ɓiɗɗo leydi, jiɗɗo ngenndi mum haa natti sikke.
Moƴƴere maa nde alaa ko yerondirtee. Timmal maa e nuunɗal ko loowdi ndi loowi e nder ɓernde maa, kuuɓtidinii denndaangal ɓesngu maa, yiɗɓe haa e gollodiiɓe ɓe ngonduno-ɗaa. Yo Alla yurme, yaafo maa Seydi Bah!
Min kesɗitinii duwaaw feewde e ɓesngu Al falaah, ƴiiƴam e almudaagu e gardagol Umaar Alhajji Mahmuud Bah no min neldirta duwawuuji teeŋtuɗi feewde e cuddiiɗo maa e sukaaɓe maa, ɓiɓɓe yummiraaɓe maa e denndaangal yiɗɓe, yahdiiɓe e gollodiiɓe.
Min toriima ɗo Alla, mo alaa ko saɗti ɗum oo:
- – Nde o yurmoto maa, o yaafoo maa, o waɗta barke maa e ɓesngu maa, o lomtonoo ɓe yolnde maa
- – Nde o hoɗnat- maa e sara Nulaaɗo mum Bajjo Aminata e Abdullaah, Mohammadu (S.A.S) e yahdiiɓe mum.
- – Nde leydi Jowol Sahre, wuro maa jaɓɓoto maa e sara baabooy maa Alhajji Mahmuud Bah(Y.A.M)
Gelongal Fuuta lollirɗo, Njaay Saydu Aamadu
