Noogaas e tato (23) janngu- ɓe toowbe (intellectuels) Afriknaabe, jeyaabe e leyɗe Alaseri, Konngo Barasawil, Konngo Kinsaasa, Gine, Madagaskaar, Senegaal, Kamaruun, Muritani, Burkinaa, Caad ekn…yantude e Hayitinaabe, ndenndinii kudi mum en ngam jaabtaade diskuurNikolaa Śarkosi, hooreejo leydi Farayse, wadnoo ñalnde 26 sulyee to Iniwersitee Sheek Anta Jooр (UCAD) to Ndakaaru, Senegaal.
Dikkoore Ndakaaru mumtatee ko to Pari. « Afrik ina jaabtoo Sarkosi. Habtaade diskuur Ndakaaru » (L’Afrique répond à Sarkozy. Contre le discours ɗe Dakar), ɗum woni tiitoonde deftere ɓe mballifii. E nder ndeedoo deftere ɓe njaajniima e darnde ardiiɓe men e ngonka Afrik hannde ka. Gaa gaa
Jaabawol Sarkosi, ɓee ɗoo anndube, yoobiibe gannde keewɗe, njoopiima geɗe keewɗe, haa arti noon e ngonka Afrik hannde e hol darnde foti daraade. Ko nde kelle 480. Tiitooɗe keewɗe njirgitaama ma eehayre, mayre, sibu nde renndini ko daartiyankoobe, filosof en, winndiyankoobe, faggoyankoobe, anndube sariya ekn….. Miijo nao ummorii ko e biveteedo Maklili Gasama. Ɗum arani mo koko caggal nde o hedii diskuur o. Idan ɗo o miijinoo ko jaabtaade kanko tan. Nde yahnooo haa booyi, miijo makko addani mo jokkondirde e ann- dube wodbe, burbe heptineede e jabaneede en nder Afrik. Nde tawnoo, ko o neɗɗo pinal, omo anndi heewɓe, waawbe wallinoreede e golle he. Lewru no woorunoo omo miijoo no ɗum gasirta. O jokkondirii e nder duume Buubakara Boris Joop, winndiyanke Senegaalnaajo kam ne, ceedtanaadoo ngenn diyankaagal. Golle ɗe puddaa ko e lewru ut 2007. Denndaangal anndube jokkondiranoobe, hay gomm- bal pawaani heen. Gooto fofdabbiraa yo wood ko winndi heen, no yidiri fof, e tiitoonde welaa fof. So welaama jaabtoo jookdu wooturu walla diskuur oo fof. Nii woni, kanko Gasama, o woni jubbinoowo, jokkondiroowo golle ɗe. Ma a taw ñalawma kala, omo jokkondira e maɓɓe kamɓe fof. Kamɓe foffayndaare maɓɓe wootere ko wallitde labbinde ngonka men enen Afriknaabe, e hollitde wonde ko neɗɗo baleejo woni heeñere daartol winndere nde. Daartol ngol o ooyaa ngam jiimde mo.
Jacque Chirac, ina heewnoo. wiyde, caggal pottital AfrikFarayse battinngal ngal to Cannes (Wuro e leydi Farayse wiyatee noon) « Afrik woni mbootu winndere e neɗɗo ». Wallifiibe deftere nde kollitii hebaare mawnde, kamɓe ngoni ɓee ɗoo: (Zohra Bouchentouf- Siagh, Demmba Muusaa Demmbele, Mamuse Jaañ, Suleymaan B. Jaañ, Boris Joop, Babaaar Joop Buubaa, Jaalo Joop, Makhili Gasama, Koulsy Lamko, Gurmo Abdul Loh, Louise-Marie M. Joop, Ketty Mars, Mwatha Musanji Ngalasso, Patrice Nganang, Jibriil Tamsir Ñaan, Théophile Obenga, Raharimanana, Bammba Sakho, E.H.Ibraahiima Sal, Mahamadou Siribie, Aadama Soh Jeey, Odile Tobner, Lye M. Yoka). Kamɓe fof ɓe kawri rokkude njeeygu deftere nde defterdu UCAD (Iniwersitee Seek Anta Joop). E ɓe kawri wonde diskuur Sarkosi o, no winndiraa nii feewaani hay dara, ko Farayse ñawɗo, tee sañaaki hay dara, ko tiifondiral miijooji tan, Buraani dannga waandu. Ɗum addani Gasama wiyde « so mi nanii Afriknaabe ina mballita hooreejo Farayse, haa arti noon e Senegaalnaabe, mido hersa heen, edum waɗa mi gacce no feewi ». « Sibu, mi waawaa jabde wonde ɓe paamaani diskuur Sarkosi o, huccinaaka e ardiiɓe Afrik, laambe Afrik seddube, Bolbe Afrik ngalu mum, boori ɗum neddankaagal mum, e dow ballal ko wiyetee Françafrinue, kono o huccinaa ko e remooɓe, ko e neddanke Afriknaajo, ko e « neddanke baleejo » yonta hannde, teeminannde XXIbiire.
Ɓe pobbanii o sikkude wonde Sarkoşi ari ko haalande en goonga. Holi oon goonga? Toddiido ho ɗuum ?Holimo o haalanta oon ?Sarkosi huccinaani haala mum e ardiiɓe politik, saabiibe denndaangal cadeele e koyeera Afrik hannde. Ɗum addani Gasama e Bubakara Boris Joop wiyde<< en nder ndeedoo teeminannde XXIbiire, ko e nder Afrik worgo Saharaa tan, tuubaako suusi wiyde ina majjinira warhooreeji taaniraaɓe mum, sadakeeji e balle, yimɓe nduttoo pobbana ɗum».
Sudonline
Fulo : Bookara Aamadu Вah
