Gaa gaa Riisi e Iraan, winndere ndee kala yettii Barak Oboma. Gooto fof noon e fawaade e ngoƴa mum. Nikolaa Sarkoosi, hooreejo leydi Farayse jeyaa ko e idiiɓe « E e sahaa mo potɗen enen kala huccitande caɗeele mawɗe, toɗɗegol ma jibinii yaakaare mawnde e nder leydi Farayse e nder Orop e nder winndere ndee kala yakaare mawnde. Yakaare Amerik udditiiɗo, nanngondirɗo, doolnuɗo, peroowo kam e gollodiiɓe mum, laawol kesol, tawa noon ko fawaade e golle ceedtinɗe e goongɗingol won ɗeen piɓle ». Denndaangal yimɓe politik Farayse ko hono ɗum kaali. Kalifu arme Faryse wiyi : « duuɓi capanɗe ay caggal warngo Martin Luther King, ɓesngu Amerik hokkii winndere nde yaakaare mawnde sanne ». Parti Kominist teeŋtinii kimmugol oo kewu wonannde daartol : « ko kewi ko ko huunde mawnde e nder daartol Amerik, huunde hirjinoore denndaangal haɓotooɓe, ɗo ɓe mbaawi wonde fof, añamnguraagu e paltoor ».
Orop no diidorinoo hollii weltaare mum. Gardiiɗo Goomu Orop wiyi ina « waɗi yaakaare mawnde » e Obomo ngam yaltinde winndere nde e iiñcuru faggudu won indu. Angela Merkel, hooreejo leydi Almaañ huniima wallude Amerik no doole mum potirnoo. To London, Gordon Brown weltiima e « ɓure ɓamtaare e jiyle moƴƴe ɗe Oboma jogii ɗe ». Gardiiɗo leydi Japon, hono Taro Aso wiyi ina ɗaminii « duumagol gollondiral hakkunde Japon e Amerik » sibu ko ɗum « waawi gaddaade deewƴre e nder nokki Asi-Pasifik ». Leydi Siin ne ko hono ɗuum holliti, so yiɗde jokkondirde e Amerik : « e nder ngalɗoo daawal daartol kesal, jokkondire hakkunde leyɗe men ɗe ina poti yettaade tolno keso ». Kgalema Motlanthe, hooreejo Afrik Worgo hollitii « ɗamaawu wonde maa laamu Amerik kesu ngu waɗtu hakkille no moƴƴi e baasal e leefre duunde Afrik nde ».
Ardiiɓe leyɗe fuɗnaange noon wonaa iiñcuru faggudu ndu ɓuri wonde ngoƴa mum en, sibu gardiiɗo Afganistaan wiyi «foɓɓanii ɓesngu Amerik sibu ngol cuɓagol demokaraasi teeŋtungol », ngol teskaaki « iwdi leñol », o siftini wonde ina jeyaa e geɗe teeŋtuɗe padɗe Oboma « deeƴre to Afganistaan ». Ko ɗum woni ngoƴa mo horeejo Pakistaan Asif Aali Sardari kam e Gardiiɗo Palestiin, hono Mahmuud Abbaas, kolliti kam enne, so jam e deeƴre e nder diiwaan o. Wonande e Riisi e Iraan noon, maa mbiyaa ko dikkondiral e Amerik ɓuri teeŋtude : Riisi duwanaaki Oboma. Iraan noon hollitii wonde so Oboma tabitinii ko huninoo ko, jokkondiral hakkunde leyɗe ɗiɗi ɗe maa moƴƴit.
Bookara Aamadu Bah
