Duumaade e ƴettugol aspiriin ñalnde kala, ina usta ñawgol nguɗu walla ina haɗa ɗum ɓeydaaɗe layde. Habri ɗum ko jaaynde mawnde wiyeteende Lancet (Angalteer). Haali ɗum ko wiɗtooɓe duɗal jaaɓi haaɗtirde Oxford : so neɗɗo reggondirii duuɓi tati ina ƴetta ñalnde kala aspiriin, ɗuum ina faddanoo ɗum nguɗu fotde nayaɓal so yeewdaama e mo yettataa ɗum oo.
Ɗum ɗoo udditii damal kuutoragol aspiriin ngam haɓaade nguɗu, hay so tawii noon ƴettugol mum ɓurtungol, duumingol, ina waɗi tanaaji (tuƴƴam tekteki, aksidaa ɗaɗngaanndi). Annduɓe ɓee mbiyi, ɓure aspiriin ɗee, mbappitii ɗiin tanaaji.
Oo kabaaru ina yahdi e kabaaru goɗɗo ummoriiɗo e annduɓe » City College mo New York « , kabaaru jowitiiɗo e moƴƴere wonde e kuutoragol safaara keso biyeteeɗo “ NOŠH-aspirine ” (aspiriin baɗɗaaɗo e goɗɗum), jaakoraaɗo ina usta nguɗu kam ne. Oo “ aspiriin keso ” ɓuri ɓooyɗo oo semmbe fotde laabi 100 000, tee o alaa kadi tanaaji teskaaɗi e ɓооуɗо оо.
Yoogirde : Slate.fr
