Wad e Afrik Wonande Ablaay Wad, semmbe Ummah lislaam o tuugotoo ko e fedde wuurnde, jogiinde kattanɗe to bannge njuɓɓudi e sariya, kam e yimɓe yonɓe, waawɓe kam e ngalu njonngu, mbaawngu huuɓnude soklaaji e difaade payndaale ɗe fedde nde dottani hoore mum. Wonande tiitoonde «Ummah Lislaam e nder teeminannde 21ɓiire» o hollitii heen fannuuji ɗiɗi : fannu gadano o ko «gollondiral to bannge faggudu e pinal»; fannu ɗiɗmo o ko «denndugol ganndal». O wiyi wonde kaawis mawɗo nani ɗo : «donaaɗi ɗi no mbayi alɗude nii, keɓe mawɗe no feewi to bannge yimɓe, gila e keeweendi haa e hattanɗe, e mbaawka, (ko ina ɓura joyaɓal yimɓe winndere nde), ɗum jiidaa e ngaluuji keewɗi, ɗum fof e wayde noon, haɗaani leyɗe juulɓe ɗe, kam en fof e heewde ngalu, wonde leyɗe ɗo baasal ɓuri tuddinde, tawi noon, piɓle diine ina mbasiyii ballondiral e potal e peccitagol walla denndungol. Ko ɗum addani Wad wiyde maa darano, e ko ɓuri teeŋtude, geɗe ɗiɗi e nder manndaa mum he :
– geɗal gadanal ngal ko gollondiral to bannge faggudu e renndo e pinal. Ɗum noon o wasiyiima yimɓe ɓe, gaa gaa denndugol fiɓnde diine nde, nde ndenndata kadi, ngootiɗa to bannge faggudu e dañal e renndo e pinal. Ɗum ɗoon noon ko mbele Ummah o, ina waawa daraade darnde maantinnde e nder winndere nde. O wiyi kadi “eɗen poti ɓeydaade anndondirde mbele mbaawen ɓetde ko mbaaw-ɗen gollodaade e wallondirde to bannge faggudu e njulaagu e nder leyɗe Ummah o”. Ko e ngoon yeeso o waggini nde kaalis heɓetee ngam haɓde e baasal : “eɗen njiɗi aarabeeɓe jom en jawdi en ngolloo e nder Afrik, sibu ko kam woni duunde yaakoraande sibu, ko ina ɓura miliyaar e 700 miliyoŋ neɗɗo maa nguur e mayre e hitaande 2050…” So dañaama nii yo ɓur ɗoon, sibu Ablaay Wad ɗaɓɓi ko mumtugol ñamaale leyɗe Afrik jeyaaɗe e Fedde nde (OCI). Feere makko heen : renndiinde pawnaari ndi kaalisaaji leyɗe juulɓe jogiiɗe petroŋ jibinta e nder bankeeji leyɗe hirnaange, pawnaari ndi sariya lislaam jaɓaani, tolniindi e 500 miliyaar dolaar, ngam haɓde e baasal.
– geɗal ɗiɗmal ngal, hono denndugol ganndal, Laay Wad hollitii wonde Lislaam ina semmbini ɗaɓɓugol ganndal, kam e miijo e hakilantaagal. Ko ɗum tagi, e miijo makko, Lislaam fotaani wallitde ɓurteende e niɓɓe majjere. E nder ɗuum, o noddi juulɓe ɓe nde nduttotoo e daartol ngam saaktude ballal mawngal ngal Ummah o addani winndere nde. Palesttin Ablaay Wad hollitii, gaa gaa ɗeeɗoo geɗe, wonde ɓurata wonde ngoƴa mum e ooɗoo manndaa ko Palestiin kam e compugol dowla mo aduna oo kala heptini, yantude e gartirgol jam hakkunde Palestiinnaaɓe e Israaiilnaaɓe : «hare Palestiin haannde nde, goonganteere nde, saabiinde goodaangal OCI, kam woni ngoƴa men dowrowo». Ko ɗum tagi mo noddude Palestiinnaaɓe yo ndentu, ngona neɗɗo gooto, ngoppa ko kaɓata e koye mum en ko. O ɗaɓɓiri ɓe nde ɓe cosata ardorde wootere, renndinnde denndaangal pelle maɓɓe, ngam waawde yettaade fayndaare maɓɓe renndaande, so cosgol Dowla dimo.
Ngam yettaade ndeeɗoo fayndaare o wiyi wonde pelle maɓɓe ɗee kala ina poti yuɓɓinde mooWondiral ngootaagu, mooWondiral ɓesngu Palestiin, tuggude Gasa haa Sisjordaani. O wiyi Senegaal ina heɓii ngaal mooWondiral yuɓɓinee e leydi mum, so ɗaɓɓiraama ɗuum. Wad ñaagiima Israaiil nde yaltata leyɗeele janane, hakindoo e joftagol mum. Mahmuud Najad, hooreejo Ndenndaandi lislaamiyankeeri Iraan hollitii weltaare mum e jotondiral moƴƴal hakkunde Senegaal e leydi mum, yeru, isin denndingol (peewnugol) otooji to Cees. O ñiŋii Fedde ngenndiije dentuɗe, sibu, e wiyde makko, «juɓɓule gardiiɗe winndere nde hannde, mbaɗanaa ko foolnooɓe e wolde adunankoore ɗiɗmere». Ko leyɗe joy tan, e nder 170 leydi, lelnanta winndere ndee kala kuule, ɗum ɗoon wonaa laawol sibu “e nder duuɓi 50, miliyoŋaaji keewɗi yimɓe mbaraama, woɗɓe ko mooliiɓe ; yeru, to Palestiin. Kono hay dara Goomu kisal (Conseil de sécurité) waɗaani. Ellee aɓe mbelaa ɗum, sibu alaa ko ɓe kaali”. Njanngu 11 settammbar wonanii Amerik hujja ngam yande e Irak e Afganistaan. Ujunnaaje walla miliyoŋaaji keewɗi yimɓe mboomiima heen. ƴeru goɗɗo o ko Liban. To Palestiin, ko sukaaɓe e rewɓe mbaretee ñalnde kala. Laamɗo Maruk, Muhammed VI Laamɗo Maruk, hono Muhammed VI, gardiiɗo Goomu Al Kuds ɗaɓɓirii leyɗeele ɗe e Pelle ɗe, nde ɓeydata ballal mum en feewde e «Baytel Maal Al Kuds», booñ baɗiraaɗo hisnude nokku lislaam tataɓo, hono Al Kuds (Jerisaalem). «Baytel Maal Al Kuds» sosaa ko e hitaande 1997, e dow cakkitgol Hasan II. “Fayndaare makko ko hisnude wuro Al Kuds, wallitde ɓesngu Palestiin e hisnude jumaa Al Aksaa, yantude e nokkuuji diine goɗɗi, kam e geɗe pinal e diine e ñeeñal mahdi wuro ngo”. Hade fuɗnaange faytineede Makka, ko ngooɗoo wuro, haa arti noon e jumaa mum (Masjid El Aksaa) juulɓe kuccitatnoo so ina njuula.
Nulaaɗo Alla (Yo jam e kisal ngon e mum), njuulii e ooɗoo jumaa. Al Aksaa noon ko wuro ngo diineeji ƴahuud en, e Kerecee en e Juulɓe ndenndi, kormii. Ngo jeyaa ko e nokkuuji ɗi Unesco hiisii e «ngaluuji winndere» gila e hitaande 1982.
Alfaa Umar Konaare noon wasiyii ko kaaldigal hakkunde Palestiinnaaɓe e Israaiilnaaɓe. Alfaa ardii Goomu Ngootaagu Afrik (UA). Kaŋko Aamadu Tumaani Tuure lomtii e gardagol leydi Mali. «…enen kala, hakkillaaji men ina ngoni e Palestiin ». “Ngonka Palestiin, njimmaandi pawiindi e mum ndi, fenaande waawnaa nde, ko koyeera men enen kala, tawi alaa ko mbaaw-ɗen heen’’. O fooɗtii hakkillaaji ardiiɓe Ummah o e ngonka leyɗe Afrik keewɗe, gonɗe e kareeli, ko wayi no Darfuur (Sudaan) e Somaali e Caad.
Terɗe Fedde nde Gila 1969 : Afganistaan, Alaseri, Caad, Misrae, Gine, Inndonoosi, Iraan, Jordaani, Kuwoyt, Liban, Libi, Malesi, Mali, Muritani, Maruk, Niiseer, Pakistaan, Palestiin, ƴemen, Arabi Sauud, Senegaal, Sudaan, Somaali, Tunisi, Turki, Bahreyn (1970), Omaan (1970) Kataar, Siiri, Amiraaji Arab Dentuɗi (1970), Siyeraa Leoon (1972), Banngalades (1974), Gabon (1974), Gammbi, Gine Bisaawo, Uganndaa (74), Burkinaa (75), Kamaruun (75), Komoor (76), Irak (76), Maldiif (76), Jibuti (78) ; Benin (82) ; Buruney (84) ; Niiseriyaa (86) ; Aserbayjaan (91) ; Albaani (92) ; Kirjikistaan (92) ; Tadjikistaan (92) ; Turkemenistaan (92) ; Mosammbik (94) ; Kasastaan (95) ; Usbekistaan (95) ; Surinaam (96) ; Togo (97) ; Guyaan (98) ; Koddiwaar (2001). Terɗe keɗotooɗe : Siipre Rewo (79) ; Bosni Ersogofiin (94) ; Santarafrik (97) ; Taylande (98) ; Ruusi (2005). Pelle adunankooje : Fedde Aarabeeɓe (Ligue Arabe) (75), Fedde ngenndiije dentuɗe (76), Dillere ɓe ndewtaaki (Non alignés) (77); Fedde Ngootaagu Afrik (77) ; Fedde Faggudu e gollondiral (Organisation économique de coopération) (1995). Meeɗɓe ardaade Fedde Tunku Abdu rahmaan (Malesi 1971-1973) Hasan Tuhaami (Misra 1974-1975) Aamadu Karim Gaye (Senegaal 1975-1979) Habib Satti (Tunisi 1979-1984) Sharifuddiin Pirsada (Pakistaan 1985-1988) Hamiid Algabib (Niiseer 1989-1994) Asediin Laraki (Maruk 1997-2000) Abdul ɓaheb Belkesiis (Maruk 2001-2004) Ekmelediin Ihsanoglun (Turki gila 2004).
FEDDE MOOƁONDIRAL LISLAAM
Ko fedde hakkunde dowlaaji sosaande ñalnde 25 settammbar 1969 (12 Rajab 1389H), renndinnde 50 dowla. Ene jogii jooɗorde duumiinde to Ngenndiije dentuɗe (ONU). Fayndaare mayre ko ballondiral hakkunde terɗe mayre, kam e kisal nokkuuji diine lislaam. E nde wallita kadi Palestiinnaaɓe e nder hare mum en e Israaiil. Ko nii batu Jedda, njooɗinoongu e hitaande 1972 lelniri payndaale dental ngal :
- tiiɗtinde kaɓɓondiral hakkunde dowlaaji jeyaaɗi e dental ngal ;
- semmbinde gollondiral hakkunde Dowlaaji jeyaaɗi e fedde nde to bannge faggudu, renndo, pinal, siyaas kam e fannuuji goɗɗi guurwuuri ;
- teeŋtinde diisnondiral hakkunde leyɗe ɗe e nder pelle adunankooje.
- daranaade mumtugol paltoor leƴƴi kam e koloñaal e mbaydiiji mum fof ;
- ƴettude kuule juumtuɗe ngam tiiɗtinde, e tuugnaade e nuunɗal, deeƴre e nder winndere nde;
- Sosde weeyo wallitoowo gollondiral e paamondiral hakkunde dowlaaji fedde nde e leyɗe keddiiɗe ɗe.
Ndeke, so ƴeewaama, ina feeñi nde wonaa fedde diine tan, sibu payndaale mayre ko payndaale politik, faggudu e renndo e pinal. Tee, ina jeyaa e mayre leyɗe ɗe tuugaaki e diine, ko wayi no Siiri, Irak, Tunisi, Turki, tawi kadi won heen jooɗanii ɗum en e fedde nde ko kereciyee (chrétiens) en. Ina waɗi kaɗi kadi dowlaaji baɗɗii miliyoŋaaji limtilimtinɗi juulɓe tawi njeyaaka e mayre, walla tawa ko heɓtotooɓe tan (obserɓateurs), ko wayi no Inndo, Riisi, Siin … Ina jeyaa e mayre kadi leyɗe ɗe keeweendi mum en wonaa juulɓe, ko wayi no Guyaana, Uganndaa, Surinaam. Daartol : Ko caggal duppugol jumaa Al Aksaa to Serisaalem ñalnde 21 ut 1969 (Ostaraalinaajo gooto duppunoo mo), ardiiɓe leyɗe juulɓe heewɓe ndenti to Raba (Maruk) ñalnde 25 settammbar 1969. Mooɓondiral gadanal jooɗii ko e lewru marse 1970 to Jidda. Ngal renndinnoo ko jaagorɗe jokkondiral leyɗeele ɗe. Joɗnde nde sosi kuuɓal kalfinaangal jokkondiral hakkunde Dowlaaji jeyaaɗi heen ɗi, nde toɗɗii Jedda yo won joɗnde dental ngal, ɗum ko hade Jerusalem rimɗineede. Ñalnde 16 mars 1989, jaagorɗe jokkondiral 44 leyɗe fedde nde mbaɗi batu, ngam huɗde deftere anndiraande «les verset sataniques» (cimooje ibliis). Ɓe ndiwaani kuɗdi e ɗaɓɓude yo deftere haɗe sareede. Ɗum ɗoon noon ina wayi no ko heptinde wonde sariya lislaam fotaani siyneede e nder leyɗe ɗe ngonaa ɗe juulɓe. ɓinndunoo ndeen deftere ko biyeteeɗo Salmaan Rushdi, mo nganndu-ɗaa, gila ndeen wuuri ko e suuɗaare. Ñalnde 5 ut 1990, batu jaagorɗe ɗe renndi to Keer ngam laawɗinde bayyinaango huftodinngo jojjonɗe aadee e nder Lislaam.
Bookara Aamadu Bah (Ƴoogirde Wikipédia)
