Huunde e partiiji luulndo njeertinii laamu Muritani musiiba ketɗo aynaaɓe e remooɓe, sibu ŋakkeende toɓo e ndunngu hikka teskaande e leydi hee no diidorinoo. Ine e ɗiin partiiji, UFP e maalde luulndo anndiraande FNDU (bayyinaango ñalnde 15/9/2017). Maalnde ndee woytiima no feewi e ko « miliyaaruuji ugiyya mbonnaa e woote ɗe ndewaani laawol, ngalaa nafoore », nde takkii « laamu nguu waasde woƴeede caɗeele ɓesngu nguu » sibu hooreejo leydi oo alaa ko hiilnii « so wonaa ɗanle ñalnde kala, ɗe ngalaa hoore, ngalaa laaci », bayɗe no « turismayaagal » mawɗo leydi ndii kam e galle mum, ko jiidaa e kuutoragol doole e pewjugol doosiyeeji fenaande feewde e denndaangal ɓiɓɓe leydi e doole politik e renndo, luulndiiɗe yiɗde makko tiindinde leydi ndii to hay gooto anndaa ngam heddaade e laamu.
Bayyinaango ngoo jokki « e sahaa mo ɓesngu jiñii e caɗeele teeŋtuɗe, mawɗo leydi oo e koreeji mum ina lummboo e dañal ɓurtungal, ina njokki e ɗannaade ɗanle weytaare, tawi hay gooto teskaaki e maɓɓe woƴeede hay so seeɗa musiiba ketɗo leydi ndii ».
Konuuji Afrik ɓurɗi doolnude :
Muritani woni ko les !
Lowre enternet haralleere ko faati e konuuji, yaltinii ñalnde 13 settaambar 2017 ndee, ciimtol mum ɗo hiisotoo doole kunuuji winndere ndee. Oon hiisa fawii ko e geɗe 50 (keeweendi kaɓirɗe, ceertugol majje, doole majje ekn.) E nder 33 konu Afrik ƴeewtaaɗi ɗii, konu Muritani woni 32ɓu, ɗum noon, yeey heeda caggal !
E nder winndere ndee, e nder 133 konu, konu Muritani ari ko 130. Eywa, hol to piytagol becce ardiiɓe leydi ndii fawii ?
Wonande Afrik, ko ɗii konuuji 10 ngari dow to bannge doole: Misra, Alaseri, Ecoppi, Niiseriyaa, Afrik worgo, Anngolaa, Maruk, Sudaan, Libi, Konngo.
Nehdi e jaŋde :
Muritani heedi ko les !
To Bannge jaŋde, e nder 130 leydi, Muritani ari ko 129, waɗde yeey kadi wona caggal fof. Ko ɗuum woni ko ciimtol Kawtal faggudu winndere (Forum économique mondial) holliti. Ruwanndaa e Ganaa e Kamaruun e Duunde Moris ngoni leyɗeele worgo Saharaa ɓurɗe ƴellitaade to bannge nehdi e jaŋde.
Hol to Muritani ardii ? Muritani ardii to bannge heewde kuudetaaji e laamɓe koninkooɓe.
Ƴellitaare aadee :
Muritani heedi kadi ko les !
Dental faggudu winndere (forum économique mondial) saaktii doggol maaɗe ƴellitaare aadee e nder winndere ndee. Ndeen maande ɓetata ko kattanɗe leydi kala to bannge waawde ƴellitde kattanɗe ɓesngu mum. Nde ɓuri joopaade ko fannuuji nay ƴellitaare kattanɗe neɗɗo : mbaawka, e ɓamtaare, e darnde e ganndal. Muritani woni leydi 129 nder 130, ndi ardii tan ko Yemen. E nder Magreb arab, Alaseri ko 112, Tuunus 115, e Maruk ko 118. Ardii e nder winndere ndee fof ko Norwees, rewi heen Finlande, e Siwis, Dental Dowlaaji Amerik e Almaañ.
Koreeji hooreejo leydi pawii juuɗe mum en e oogaaɗe
E wiyde lowre enternet Taqadoumy galle hooreejo leydi oo fawii juuɗe mum en e dow nokkuuji baɗɗi maale jamɗe ɗe keewaani yiyeede. E fawaade e wiɗto ngo ministeer petroŋ e semmbe e oogirɗe waɗi, njaajeendi ɗeen leyɗe tolniima e 2 400 km2. Jaaynde ndee wiyi jamiroore ɗe tonngooɗe 2506, 2507, 2499, 2500 ndokkaama e ngoon yeeso e dow yamiroore Muhammed Abdel Asiis. Jamiroore goɗɗe nana mbaɗanee sosiyatee depitee Mohammed Limam wul Benne e gollodiiɗo mum Muhammed Fadel wul Seek Muhammed Fadel, gardiiɗo parti Hadara. Ɗaɓɓaaɗe ɗe julaaɓe muritaninaaɓe woɗɓe mbaɗnoo, njaɓaaka. Galle hooreejo leydi oo e banndiraaɓe mum kam en tan keɓata jamirooje tee njaɓataa gollodaade so wonaa e koye mum en.
Ɓe moƴƴere Buamatu yettii, ɓe inɗe mum en kaaletaake
Jaaynde Al Akhbar yaltinii ñalnde alkamiisa 14 settaambar ndee, winndannde ɗo huunde e jagge toowɗe laamu nguu limtaa, wiyaaɓe wonde moƴƴere Buamatu (haɗaande hankadi) yettiima ɗum en. Ene jeyaa e ɓeen limtaaɓe, hooreejo leydi oo, hono Muhammed wul Abdel Asiis, mawɗo jaagorɗe Yahyaa wul Hademiin, jaagorgal ñaawoore Barahiim wul Daddaa, e meeɗnooɗo wonde jaagorgal faggudu e ɓamtaare hono Siidi Ahmed wul Rayse.
No nde wiyri « Yahyaa wul Hademiin, heɓii, nde woni jaagorgal njogitaari e jolngo ndee, ballal 30 miliyoŋ ugiyya ngam heblirde kampaañ kesɗitingol huunde e senaateeruuji to cuuɗi maɓɓe Jigenni, kono ɗeen woote ndirtinaama (woni kaalis oo firlitaaka kono arataani)». Ɓe mbiyi o heɓi oon kaalis ko e « nokku mo woɗɗaani ammbasaad Amerik, e juuɗe koolaaɗo Buamatu biyeteeɗo Muhammed wul Debbag, mo laamu Muritani werlanii yamiroore nanngal, kañum e patroŋ mum ». Ko noon kadi, ɓe mbiyi « e hitaande 2009, omdafeer oo rokkii galleeji ɗiɗi. Heen gooto, gonɗo sara otel Atlantic oo, o rokki ɗum ko Muhammed wul Abdel Asiis, gooɗo oo woni ko Tafrak Seyna, o rokki ɗum ko Siidi Ahmed wul Rayse, gardinooɗo kampaañ Abdel Asiis e oon sahaa. Ko ɗoon oon hoɗi haa hannde. »
Ko noon kadi winndiraa heen wonde « wul Buamatu difiima denndanngal fereeji jaŋde sukaaɓe Barahiim wul Daddaa gonnooɗo awokaa mum, gonɗo hannde jaagorgal ñaawoore, tee ko ɓuri heewde e jawdi mum ummorii ɗum ko e Buuamatu… Foksineeruuji goɗɗi keewɗi keɓii e Buamatu balle. Ine e ɓeen Sidaamin wul Shalla mo o rokki galle e oto caggal nde ittaa e posto mum ɓooyɗo oo. Ko Buamatu kadi rokki mo (Sidaamin) kadi galle ɗo Alliance française waɗi joɗnde mum ɗoo, caggal MauriCenter ».
Henndu bonndu
Ndeke wonaa gudroŋ tan woni ko moƴƴaani e golle baɗaaɗe e leydi ndii e duuɓi cakkityiiɗi ɗii. Henndu ɓennundu nduu yandinii ko ɓuri heewde e potooji kuuraa hakkunde Eeleega e Ɓoggee. So wiyaama henndu liɓii walla ɗoofii lekki, ɗuum haawnaaki, kono henndu liɓii potoo betoŋ, tawi noon kuɓeeje ɓakke ina ndarii, firti ko oon betoŋ moƴƴaani. So wonaano ko fotde miliyaarii nay ugiiyya ngalu buur njaltinanoo ngam feewnude ɗi, hay gooto haalataano. Sosiyatee kalfinanooɗo peewnugol ngol majji oo wiyetee ko GIPCO, usin oo aafaa ko ñalnde 18/05/2015 ɗo Eeleega ɗoo, tee aafi mo ko hooreejo leydi jooni oo, hono Muhammed wul Abdel Asiis.
Ndeke laamu Abdel Asiis ina jogii ko toppitii so tawii kay ko goonga e mum woni ko e haɓde e bonannde jawdi. Buamatu kam rokki ko jawdi mum, ɓe o rokki ɓee kadi, alaa ko peewnani mo. Ndeke haala buuñgol fuɗɗaaki tawo haaleede e leydi hee : « ñalnde darnga maa wood ko haalaa ko wonaa nguyka gertooɗe ».
Renndini ɗum ko
Bookara Aamadu Bah
