Ñalnde 11/11/2021 jokkorde pelle pinal yuɓɓinii, e ballal GIZ, rewrude e Fonadh, to Otel Mauricentre, e nder Nuwaasoot gollordu ngam faccirande tawaaɓe ɓee dallinannde faatunde e laawɗingol ɗemɗe ngenndiije pulaar, sooninke e wolof kam e naattingol mum en he nder Tippudi Nehdi e Jaŋde (TNJ) leydi ndii. Tawtoraa he gollordu hee ko pelle pine daraniiɗe ɓamtaare ɗemɗe ngenndiije ɗee kam e tawtoreede hoohooɓe Kawtal Pelle daraniiɗe yooltude hakkeeji aadee anndiraande FONADH, e nelaaɓe pelle daraniiɗe hakkeeji aadee, e Duɗal Keblorgal Yiiloo geɗe Laamu e jaaynditankaagal. Ciftinen, jonnde ndee waɗi ko e ballal senngo Almaañ, halfunaango jotondiral e kuutondiral hakkunde leydi Almaañ e Leydi Muritani.
Fayndaare jonnde ndee wonnoo ko saaktude winndannde dallinannde nde pelle pinal tati ɗee mbaɗnoo ngam laawɗingol ɗemɗe ngenndiije kanum e nattnude ɗumen e tippudi nehdi e jaŋde. Ene jeyaa e ko ɓuri teeŋtude heen, jokkude jokkondire dental pelle pine ɗee wonnoo e waɗde gila dallinannde ndee fuɗɗi daraneede.
Wasiyaaji keewɗi nafoore mbaɗaama he gollordu hee ngam ɓeydude sarde dallinannde ndee : yo jokkondire njokke fayde e kala dilloowo he leydi hee to bannge ɓamtaare e pinal mbele ine ngadda ballal mumen. Ene heen, pelle gure, pelle rewɓe, pelle ñaawooɓe, meeruuji, sarɗiyankooɓe, jaagorɗe, pelle ɗe ngonaa laamuyankooje jeyaaɗe e leydi hee e garɗe fof, haa yettii pelle ballooje, ekn…
Alla yettaama noon, won yitere fuɗɗaa yiyeede e njeñtudi ñalɗi diisnondiral baɗnooɗi ko ɓooyaani koo. Kono yo golle njokku tawa ene yahdi e hakkilantaagal e peeje jumtuɗe.
Ene moƴƴi noon mbasiyondiren. Eɗen nganndi, kala ko ummanaa, wasataa waɗa pergitte, walla caɗeele. Nde tawnoo neɗɗo ko kullel ngel hay gooto waawaa sifodaade geɗe mum. Gooto fof ko e miijo mum, yiɗde, peeje mum, anniyaaji e payndaale mum. Kono sikke alaa kam, ndee fayndaare ko renndaande. Woni laawɗingol ɗemɗe ɗee e naatnugol mumen e tippudi nehdi e jaŋde. Ene waɗɗii e men noon liggortooɓe hakkillaaji, naamnotooɓe sappo, ndokkee gootel njagga haa panndina, pooɗanoo goɗɗum. Kono kadi ene waɗii e men woɗɗitaade wiyooɓe tan yo totte fof walla leydi e asamaan ndenta. Ko ɓeen ngoni liggortooɓe ɓerɗe e ndool-ndoolaagu, ɓe kormaaki konngol haaliyanke oo haalnoo e yimre mum « ardinde miijo hade baɗal ». Yiɗde kosam noon, fotaani addande neɗɗo wiyde ngaari kaaw. Yiɗde yiyeede, haala mum haaleede, maneede e manteede fof noon, njalle maleede wune tan. Ciftoren tan, kala ko golloraaka hakkille yumtataa. Mboɗo siftina ɓeen, konngol Murtuɗo Joob biyngol, «Jiɗɗo e ŋaaŋaale nanngude lella, yahrata ko seese, tee teeya ». Mawɗo men Aysata Sammba Bah ɓeydi heen « bifet nawaani jawdi ciilal ».
Yoo Alla rokku poolgu tawa wutte seekaaki, mbele ɓeesoo maaya tawa tuuba gawoowo leppaani. So sababuuji ndillinaama, hakkillaaji kalfinaama terɗe, Joomiraaɗo hollitaama, alaa ko wonataa.
Malal Sammba GISE
