Abuubakry Muusaa Lam ko e almudɓe Seek Anta Joop jeyaa. Hannde, ko o Doktoor ko fayti e ganndal coñce, ko o porfeseer to Iniwersitee Seek Anta Joop (UCAD-Ndakaaru). Ko o fanniyanke ko fayti Ejipte, ko o biɗtoowo mawɗo, to tampataa, haaɓataa, ceedtanaaɗo karallaagal to bannge pinal, ɗemɗiyankaagal e daartol hakkunde Ejipt ɓoyɗo e Afrik ɓaleeɓe. Omo wallifii defte keewɗe, belɗe janngude, heen e Farayse, heen e Pulaar.
E ndee-ɗóó winndannde, njiɗmi ko ruttaade e ko faati e lelnde binndól ɗemngal pulaar. ɓaɗi noon ko won nan-nanti njettii mi ; ko ɓurmi teskitaade e majji ko ñiŋooje jówitiiɗe e no lelnirmi binndól e Sawru Ganndal. Ɗuum noon alaa-e-sago mi jaaboo, mi rokka dalillaaji gaddanɗi mi winndirde no mbinndirmi nii, gila e Paalel Njuumri.
Ko adii kóó fóf, mi siftina ko kaalnóómi e puɗɗórgel- golle Paalel Njuumri : » Njokkirten puɗɗórgel-golle men ko lelnde binndól. Eɗen nganndi won sarɗi darnaa ko faati e no pulaar fóti winndireede ; eɗen nganndi kadi won wiɗtooɓe men yaaruɓe ganndal ɗemɗe sakkitɓe peeje ko faati ɗuum. Enen noon to baŋnge men, mbindirɗen tan ko no hakkille men sikkiri ko noon fóti winndireede. Ɗuum alaa ko bonnata hay dara. Eɗen cikki hannde yimɓe póti ko acceede ndurna miijóóji mumen e no binndól ɗemngal mumen fóti leloraade ; aduna e juutde koyngal, maa won ɗo yimɓe kawri, tawa kadi hay gooto ɗawaaka to baŋnge peeje : so mesalal saamii, mawɗo ene hocca, cukalel ene hocca. E ngoon yeeso kadi, deftere men ndee ko jarriborde sabu won ɗo kóŋnguɗi góóti mbinndiraa e mayre e fannuuji ɗiɗi céérɗi, ɗuum fóf noon haa yimɓe mbaawa ƴeewande koye mumen hol heen binndól ɓurngól yuɓɓude. Ko ɓuri raɓɓiɗde e haala tan, anniya men ɗoo ne ko yomnaade mbele maa en njiitu laawól ɓurngól feewde. » Siftinde ɗii-ɗóó kóŋnguɗi ene haani sabu, e Sawru Ganndal, ko e jarribaade ngonɗen haa jóóni.
E Sawru Ganndal, en naannii kesum : wóni pesooɗe nane dów o e e. ɓiyaama ko ɗuum ɓuri laawde won heen, haa tééŋti e haralleeɓe wonɓe e salndu toppitiindu ɗemɗe genndiije e laamu Senegaal. E taawilaaji, wiyaama won e maɓɓe yaaɓe haa mbii deftere ndee fotaani jaŋngeede e duɗe ɗe laamu halfi. Won sehilaaɓe njééwtidmi Pari, e ɗanngal mbaɗnóómi toon e léwru settaamburu, ɓeen ne ko haala pesooɗe ɗee kaali. So tawii heɓii ɗoon, fótii haŋkadi mi jaaboo, mi hujjikinoo. E oon sahaa, kala jom hakkille maa waaw anndude so tawii ko e juumre ngónmi walla ko miin wóni gadiiɗo finde e ɗaanódinooɓe ! Gila jóóni, mbiyen kam no Sawru Ganndal winndiraa nii, ko goonga, won ɗo luulndii sarɗi laamu nguu ƴettunoo e 14 oktoobar, 1980 ; ndeen ko Seŋngoor laaminoo leydi ndii. Oon sarɗi wóni, e farayse , Décret 80-1049 relatif à l’orthographe et à la séparation des mots en pulaar, wóni e pulaar : « kuulal 80-1049 paatungal e binndól e céérndugól kóŋnguɗi e pulaar ».
Ciftinen ɗoo wonde kuule Seŋngoor ƴettunoo paatuɗe e binndugól ɗemɗe ngenndiije ngaddiino luure keewɗe e oon sahaa ; ɓurnoo heen teskeede ko cówgól alkuule. Ɗuum renndinii mo e Usmaan Semmbéén nde winndiri Ceddo deewuuji ɗiɗi ɗo kuulal binndól wolof ngal Seŋngoor lelnunoo yamiri d gooto. Ɗuum renndinii mo e Seek Anta Jóóp innirnooɗo jaaynde mum politik Siggi, haa oon waɗtini ko woppude Siggi, suɓii Taƴ aw sabu salaade winndude Sigi no kuulal ngal yamirirnoo nii. So en njuurniima kuulal paatungal e pulaar ngal, maa en taw won no ngal wiirunoo yoo winndire kono hannde wonaa miin tan salii heen rewde : Hannde ene saɗi binndoowo ŋgu puccu no kuulal ngal lelniri nii, heewi winndeede ko nguu puccu. Haa juóóni ko noon neɗɗo o, gawri ndi, suudu ndu… kééwi winndireede hannde ko neɗɗo oo, gawri ndii, suudu nduu… E ndaɓɓa, ɗo Seŋngoor raɓɓi- ɗinnoo fóf, hannde en njuutnat, sabu kala gannduɗo ɗemngal ngal tigi-rigi, feccaani sikke koko juuti. So juutnaaka, ene waawi addude caɗeele heen sahaaji : suudu ndu njiimi ndu so winndiraama suudu ndu njiimi nduu ɓurata feewde sabu ndu gadano oo e ndu baɗtindiiɗo oo ngonaa góóti. So juutnaaka, ndu relatif e ndu article, so en kaalii farayse, ceerataa. E kuulal Seŋngoor, ndu relatif ko jejjitaaɗo ! Ndee-ɗóó ñawannde, ɗemɗiyaŋkooɓe pulaar cafrii ɗum sabu ƴèro Sylla hóllirii e deftere mum wiyeteende Grammaire moderne du pulaar, Dakar, Les Nouɓelles Editions Africaines, 1982, hello 207, caatagól ɓe caatii kuulal Seŋngoor e oon fannu.
Ko noon ne kadi ngal yejjitiri ó, óó e é, éé. Ɗoo ene jari rippude seeɗa : mbele so tawii kuulal yejjitii, wona e amdaare wona e juumre, ko fotnoo moƴƴinde binndól ɗemngal, enen winndooɓe ɗemngal ngal eɗen póti yowaade e ɗuum walla potɗen waɗde ko no Semmbéén Usmaan e Seek Anta mba- ɗi nii ? Miin, oɗon nganndi jaabawólam : cuɓiimi ko waasde rewde kuulal ngal, mi timmitina ngal. So tawii ó, óó e é, éé njejjitaama e pulaar, ɗemɗiyaŋkooɓe winndooɓe e wolof kañum en njejjitaani ɗeen alkuule : saggitorde Arame Fal e saggitorde Souleymane Faye (ɗiɗi ɗee fóf ko e wolof) ene ciftóri ɗe. Ko goonga noon so ɓe mbaɗaano noon, wolof heewat jiɓuyaaji : weer (léwru) seerataano e wéér (ɓaarde, liirde).
Ko goonga kadi pulaar ɓuri famɗude caɗeele e oon fannu. Kono kadi tawdi pulaar ene ɓadii no feewi wolof, ko enen póti abbaade e maɓɓe, mbaasen joñde no won e ɗemɗiyaŋkooɓe men njoñiri nii. So goonga, kala ƴeewtindiiɗo maa taw wóóróó e wooroo ene cééri no fééwi : wóóróó so ene wooroo ɓuri sabu hay gooto yiɗaa haawteede. Ɗoo pesooɗe nane e dów oo céérndii en e guumu-gaamalde nde njogornoɗen dañde sinno en mbinndiriino nii, e ɗoftaade kuulal ɗowngal binndól pulaar, wooroo so ene wooroo ɓuri…
Hay sinno jaŋngoowo jaaynde walla deftere maa waɗtin faamde, caggal nde yuurnii yuurnitii, wallude ɗum faamde, tawaa fawii ko e mbinndiin, ɓuri fóóftinde. Guumu-gaamalde ɓurnde ndee-ɗóó mawnude kadi nani : 1. Nguru nguu fof 2. Nguru nguu fof fof 3. Nguru nguu fof fof Ɗoo ɗo pesooɗe nane ngalaa, maa won sikkuɓe 2 e 3 ko góótum. So pesooɗe ngaddaama, maa tawe wonaa 2 e 3 tan cééri, hay 1 won ko sóómi : 1. Nguru nguu fóf ( nguru nguu no diidórinoo). 2. Nguru nguu fof (nguru nguu koko ɓórtii) ; wolof e pulaar ndenndi kóŋngól ngól. 3. Nguru nguu fóf fof ( nguru nguu no diidórinoo koko ɓórtii) 4. Nguru nguu fóf fóf ( nguru nguu no diidórinoo ; e fannu teeŋtingól) Ɗoo soklaani ko mbeɗe juutnoo : jiɗ- ɗo binndól juɓɓungól, ngól addataa luural e nder faamaamuya, ene fóti huutoraade pesooɗe no mbaɗirmi e nder Sawru Ganndal nii. Ko noon ne kadi meere séértiri e mééri ; tééru séértiri e teerto. Mo anndaa ɗemngal pulaar, so wallitiraama pesooɗe nane, maa faam ko yaawi oo ee ko bellitiiɗo, oya ko teppiiɗo, walla oo ko ŋaaɓiiɗo oya ko dennduɗo !
Abuu Bakri Muusaa Lam
Panndo-ɗee tonngoode faande
