Ɓiyleydiyaagal GANNDAL HUJJIKINAADE ƴÓNTII (Jokkere winndannde fuɗɗanoonde e tonngoode 41)
Abuubakri Muusaa Lam ko jannginoowo (porfesoor) Daartol to Duɗal jaaɓi haaɗtirde Seek Anta Joob, to Ndakaaru, Senegaal. O ɓuri yahrude ko daartol ganni, haa arti e geɗe ganni Misrankooɓe, e rewrude e laawol ceerno makko hono Seek Anta Joob. O wallifiima defte keewɗe e farayse kam e pulaar, tawi feewti ko e daartol, e ndema, ekon : yeru «Paalel Njuumri», «Sawru Ganndal»…
Fooyre Ɓamtaare fuɗɗinooma yaltinde huunde e miijo makko e ko feewti e ngonka binndol pulaar hannde. Ko arata ɗo ko noon ko joofnirde miijo ngo. Tesko : miijooji peeñooji e ndeeɗoo winndannde toɗɗaaki Fooyre Ɓamtaare, ko miijo tan binnduɗo o holliti ɗo. E miijo Fooyre Ɓamtaare ɗum maa wallit yimɓe jokkude yeewtude e ɗee geɗe (e goɗɗe) haa mbaawa ɓeydaade luggiɗinɗe e sellinde miijo mum en ko fayti e ɗee geɗe.
So ɗuum yawtii, alaa ɗo fawii Ŋ wooda e alkuule pulaar Koŋkord ( waccoore Sammbayal Gay) winndiree Konkord, jannaŋke winndiree jannanke no e Lasli/Njëlbéen, toŋngoode (wonaa tonngoode !) 64, settaamburu 2006, hello 2 .
Senngo e senngo won ɗo mbaawi addude guumu-gaamalde : seŋngo tugaaje ene sééri e senngo (cengól) mbabba ! So mi fuɗɗóriima binndól : Bonko Bonko… maa waɗan jaŋngooɓe ngaanumma ; oon ngaanumma maa ustotono so mi fuɗɗórinooma : Bonko Boŋko (innde debbo) ; bonko Boŋko deftaama kadi ( haako bonko Boŋko…) Ko noon ne kadi oo-ɗoo, oo-ɗaa, e ko wayi noon, potaani renndineede. Ɗoo, ngonduɗen ko e kuulal Seŋngoor lelnunoo e 1980 ngal ; fóti ko seerndeede tawdi ko kóŋnguɗi ɗiɗi céérɗi ɗi góótól heen fóf jogii maanaa mum.
Kono kadi ngam hóllude ko geɗe ɗiɗi denndinaaɗe, alaa-e-sago ɗi ndañanee diideljókkirgel hakkunde majji : oo-ɗoo, oo-ɗaa. Ko ɗuum ɓuri deeƴde e hakkille sabu ko ɗuum hóllirta wonde kelme keso oo ummii ko e kelmééji ɗiɗi dénndinaaɗi. Ndee ñaawoore naworii inɗe denndinɗe kala (wóni les noms composés : laana-kahi, laana-njóórndi yiiterengaari, toŋko-bójél… póti ko waɗaneede diidel-jókkirgel ; ɗoon ne kadi eɗen ngóndi e kuulal Seŋngoor ngal. Caatagól ɗemɗiyaŋkooɓe MAPE, pawingól e maanaa kóŋnguɗi, ene tuli hakkille men seeɗa, sabu so wiyaama innde renndinnde, ene yóóɗi waɗa maande. Jom-suudu oo (teskoɗéé diidel-jókkirgel ngel) ene fóti seerndee e jom suudu nduu ; kóŋngól gadanól ngól ko innde renndinnde (jom-suudu makko), ɗiɗaɓól ngól ko e ngaddiin haala (jom suudu nduu alaano ɗoon). Ndeke noon so tawii ko innde renndinnde, ko innde adannde ndee fóti ɗowde ; so tawii ko ngaddiin haala, ko ɗiɗaɓere ndee fóti ɗowde. So noon , jom-galle ene waawi winndireede kadi jom galle, e fawaade e ko haalaa dów koo. Haa jóóni e toɓɓere diidel-jókkirgel, won winndirooɓe mbiimaami, njahanmaami, pijirmaami nii yenne : mbii-maami, njahan-maa-mi, pijir-maa-mi, e fawaade e caatagól MAPE. Mbiyen ene gasa kono ndeen kóŋnguɗi baaɗi nii fóf keewat taƴe tawa noon alaa ko ɗeen taƴe mbaylata e njaŋngiin e maanaa majji. Jaŋnginoowo e duɗal pulaar ene waawi, ngam almuɓɓe mum paama hol ko sóómii e kóŋnguɗi baaɗi noon, taƴde ɗi kono to baŋnge mbinndiin, caggal nde neɗɗo jaŋngi haa waawi, soklaani waɗde heen taƴe. Hono noon kadi, defte celluka ene mbaawi huutoraade taƴe haa jaŋngooɓe paama kono e binndól ñende fóf, taƴe ɗee so wonaa ene cilkita kóŋnguɗi, alaa ko ɗe nafata. Ko noon ne kadi njiimi, njiiɗaa, njiiɗen… potaani winndireede njii-mi, njiiɗaa, njii-ɗen. Ɗoo ne ko no mbiiɗen dów seeɗa nii tan : jaŋnginoowo celluka ene waawi taƴande almuɓɓe mum, kono so yawtii ɗuum, taƴgól soklaani. Ɗoo, en ngondaani e kuulal Seŋngoor ngal. Mi yii mo, a salminii mo, en kóófniima ɓe, ko nii póti winndireede , wóni ceera haa laaɓa e kóŋnguɗi gardiiɗi ɗumen ɗii. Ɗoon, enen e kuulal Seŋngoor ngal ngóndi. No mbiirunóómi dów seeɗa nii, keñe potaani addande en wiide eɗen nduña laana tawa won ko ka waawi nawde góɗɗum.
Kuulal so ƴettaama ne, haɗataa yimɓe jokkude durnude miijóóji. Ɗemɗiyaŋkooɓe pulaar ko ɗuum mbaɗi sabu ko kamɓe ngadii salaade kuulal Seŋngoor ngal (ƴèro Sylla, Grammaire moderne du pulaar, k. 206-208). Tawdi ɓeen won ɗo njantondirɗen kono kadi won ɗo luurduɗen, alaa-esago golle njokka.
Ɗemngal farayse adii pulaar suɓaneede doosɗe to wóɗɗi kono haɗaani mbinndiin mum e leydi Farayse e hoore mum, mi haalaani Belsik, Kanadaa e ko nanndi heen, koko waylotoo haa jóóni. Ko ɗuum waɗi mi wondaani e haɓeteeɓe yoo pulaar wóntu gooto e nder leyɗeele Afrik fóf ; ɗuum alaa fóf ɗemngal baangal noon wóódi, wonaa farayse wonaa engele ; kala ɗemɗe jaajɗe, alaa-e-sago njogoo mbaadiiji kééwɗi ; ɗoo ɗo yimɓe ene paamondira, alaa baasi. ɓiyooɓe sabu mi luulndiima kuulal jogangal hannde ngal tan woto deftam njaŋnge, paamaani faandaaram ; njiɗmi ko kuulal ngal ƴeewtee, ko tawaa moƴƴaani fóf ittee, ko fóti ɓeydeede ɓeydee, ɗemngal ngal yaara yeeso, nafa en enen fóf.
Joofii ɗo Abuubakri Muusaa Lam
