Ñamri moƴƴiri Cellal neɗɗo fawotoo ko e ñamri moƴƴiri. ɓonaa ñaamde haa reedu heewa woni ko terɗe neɗɗo cokli, alaa. Ɗe cokli ko moƴƴugol ko ñaamatee ko, ɗum firti ko waɗeede sewosewooji keewɗi eddaaji, nafooji e terɗe ɗe. Ñamri ñalawma kala a)
– ñaamde haa haara naange e hoyre (midi), jamma hirtoo seeɗa. Kala heen nde neɗɗo ñaami gasni, yahkindoo fotde hojomaaji joy (5 mn) so famɗii, sibu ɗum ina wallita kuuse ɗe e unde ko ñaamaa ko ; b)
– reentaade hirtaade hedde waktu 21 jamma; sibu kuuse ina hatojini e fooftere, hedde ɗiin waktuuji gollal mum ina saɗti sanne (ina boni e mum); ɓuri moƴƴude hirtaade ko hakkunde waktu 18ɓo e 19ɓo (hirtaade law). Tesko : ko fayti e deseer (ñaamde ɓiɓɓe leɗɗe) moƴƴi ko ñaamde ɗum hade maaɗa hirtaade walla wottaade. Kadi ina moƴƴi nde neɗɗo waasata renndidinde eddaaji keewɗi ceerɗi. Ñamri ndi moƴƴaani Ñamri ɓurtundi moƴƴaani. Ko ñawbuuli tan addata e aadee; ko ɗum tagi, Alla toowɗo o wiyi yimɓe : « ñaamee, njaree, kono hoto ɓurtinee ! » Ko ɓurti fof bonat, tee bonnat. Ɓurtugol ñaamdu ina addana masiŋ unoowo ñamri o wemjude, ñawna tergal (kuuse, tekteki ekn…).
Fotde 90% ñawbuuli men, saabotoo ɗum en ko ñamri ndi moƴƴaani. Teewu e tanaaji mum Ñaamde teewu bonaani, kono ɓurtinde e ñaamgol ina wemjina terɗe aadee haa saaboo e mum ñawbuuli (muuso ƴiye, seero, emoroyiid, saanuuji, haaɓre (wonde cekoowo) e muuso ɓooƴe) haa jibina nii ñawbuuli bonɗi.
Tesko : ndeento-ɗen renndinde teewu e liɗɗi e ñamri ngootiri ñaamen ɗum.
Poroteyiin e tanaaji mum: ɓon e renndooji, ngam hollirde jogogal mum en, ina ñaama poroteyinaaji keewɗi, soosuuji keewɗi poroteyinaaji ko wayi no teewu, skarab, liɗɗi e wujooji; kono ndeento-ɗen hono ɗum ina adda tanaaji (aksidaaji) keewɗi : tektekol fortoo loy, heeñere tampa. Teewu ndaneewu:ko teewu ngu tiiɗaani, kuuse ina waawi ɗum unde, alaa caɗeele : yeru ko wayno teewu gayel, gertogal, heeñere wojere …
Teewu payngu seeɗa, tiiɗngu, ko wayi no teewu kankaleejee ekn, ina foti reenteede Tanaaji suukara Suukara e eddaaji mum: a) suukaraaji mehi : ɓiɓɓe leɗɗe e njuumri b) suukaraaji naatnaatondiraaɗi : ko denndingol sukaraaji ɗiɗi mehi :yeru kosam e gawƴe suukara c) amidoŋ:ko denndingol suukaraaji gaweeje, faataata e ko abbii e mum; Ko suukaraaji mehi tan ɓalndu waawi huutoraade, kadi nafata ɗaɗi kam e golle mum en. Ɓalndu waylat suukaraaji haa gasna waawa huutoraade ɗum e ƴellito mum. Suukara ñiklat yuɓɓo cohirkon, haɗa ɗoyngol, bonna ñiiƴe, bonna heeñere; ñawna fof. Tesko :
- so oɗon mbaɗa kafe, ndeento-ɗee renndinde kosam mbaɗɗam suukara e suukara oo (Ina heewi tanaaji)
- ndeento-ɗee kadi yarde ndiyam galaas caggal nde ñaam-ɗon Banndiraaɓe ɗum woni seeɗa mo cuɓani-ɗen janngiyankooɓe Fooyre Ɓamtaare, eɗen ɗaɓɓi e maɓɓe nde ɓe mbinndata ngam anndinde en sokla maɓɓe e cellal mbele mbaawen abbitaade heen.
Mammadu Maamuudu Baal
