E sahaa jooni o, pelle keewɗe daraniiɗe hakkeeji rewɓe maa aadee, heewɓe daraniiɓe ko fayti e cellal, ko wayi no UNICEF, OMS, e juɓɓule goɗɗe keewɗe, e seernaaɓe heewɓe ngoni ko e gostondire miijooji e gannde ko fayti e kaddingol sukaaɓe rewɓe. Goonga nii luure keewɓe ina ngoodi hakkunde yimɓe ɓe, kono kam ko e wiɗtooji wonaa ngam dallinde rewam maa nafoore wonnde e kaddingol ngol. E ɗiin wiɗtooji battindiiɗi, kawral seernaaɓe, kam e renndoyankooɓe kam e annduɓe ko fayti e cellal, to Keer, leydi Misra, to Abujaa (hitaande), e to Kiifa leydi Muritani e hitaande 2007, kollitii wonnde to baɗte:
Cellal : wonnde kaddingol sukaaɓe rewɓe (hay so tawii ko mawɗo) ina waɗi ɗii ɗoo tanaaji :
- warde neɗɗo o,
- telɓina aadee, adda e mum si’i,
- adda si’i e hakkille neɗɗo o,
- addana beelol neɗɗo owde,
- ŋakkere senaare terɗe (ko wayi no ñawanɗe, coofcoofngel ngel dartotaako, walla ronkude jaggude kuudi)
- muuseeki so tawii joomum ina jotondiree (ina lelodee),
- rewam so joom mum ina jibina (rufo ƴiiƴam),
- jogaade caɗeele e taaragol
- muuso so joom mum ina elloo
- tetaanoos
- ndimaraagu.
E raɓɓiɗinaade ɗum ɓe kawrii heen. Won e doktoreeɓe heewɓe mbiyi kadi wonnde debbo so haddinaama ina addana ɗum waasde dakmitaade e lelnde, haa ko ɗum saabotoo won heen ina njaha ina ƴeewa to mbeltoyii (ko kaartoyii); (ɗo ɓe luurondirii e wiyooɓe wonnde so debbo haddinaama ina usta muuyo mum e ngoraagu ɓe). Ina teskaa kadi wonnde ñawu Sida ina waawi heɓde joom mum sabu teskaade wonnde naattinooɓe ɓe kumpitaaki ko fayti e ñawu ngu kadi ngalaa senaare cellal taƴgol.
To batte Lislaam : Dental to Keer ngal, to Abuujaa, e to Kiifa fof won ko Seernaaɓe kam e annduɓe to baɗte diine kaali heen:
- Ɓuraana alaa fof o haali e hafeere kaddingol rewɓe,
- wonnde hadisaaji keewɗi jangteteeɗi ngalaa ɓaarorgal laaɓtungal wonnde ko sunna, (janngooɓe arab ɓe ine mbaawi ruttaade e defte maa binndanɗe : Ibn El Hadji, Al Ghayali “jeertingol siyaas diine” walla deftere risaala nde seeruk winndi). Ɗo kadi annduɓe heewɓe kollitii wonnde sukaaɓe rewɓe nelaaɗo ɓe kaddinaaka.
E joofnirde
E raɓɓiɗinaade, kaddingol hono no seernaaɓe, e annduɓe heewɓe kaaliri wonaa sunna, wonaa farilla, ko aada tan ɓolo baɗateeɗo e nokkuuji keewɗi. Safrooɓe penñinii heen lorlaaji keewɗi baawɗi heɓde yimɓe waɗaaɓe ɗum, e muuseeki caɗtuki ngonki heen. Haɓantooɓe hakkeeji aadee kam en ne mbiyi ko lorlata e ko leptata aadee fof, maa ko haɗata ɗum yiɗde mum ko ɗawde ɗum hakke mum dowrowo. Ko ɗum saabii ɓee fof nani ndarii e jaaynude e haɗde ko feewti e ɗuum, mbasiyi ardiiɓe leyɗeele nde kirjinta yimɓe woppude ɗum e tafde kuule mbele eɗum haɗtee. Leyɗeele keewɗe kaɗtii, hay Muritani ko heen fayi. Ko ɓuri moƴƴude ko, ko ƴeewde ko addii fof, hol ko woni ɓural e neɗɗo o, ko woni ɓural fof rewee.
Mammadu Maamuudu Baal
