Naalankaagal diine Naalankaagal diine mawninta ko ɓure Nulaaɗo, Muhammadu (S.A.S) kam e jamirooje Alla, joom men. Heerorii ngal ko almuɓɓe Ngay, e almaddaaji. 7uri lollinde ngal ko Ceerno Alasan (Ceerno Boy), e Ñokkaan Jibi Selli. ƴeru : – » Mi woyii hoore am e ndee sahre ; ndee sahre ko halkaare mo anndaa kala ɗo fayi faade… » – » 9ettee mo, paanee mo to paaɗka, paliika naangeeji, e nduu niɓɓuru, heewndu jarabuuji…
Naalankaagal joljole Ko naalankaagal diɗɗe naalankooɓe. Ko Baaba Maal ɓuri dowlinde ngal hannde to bannge Fuuta Tooro. Alaa fof majjuɗo darnde e nafoore golle maɓɓe, kanko e naalankooɓe woɗɓe : ɓe njettinii pinal fulɓe ɗo henndu poofaali mum en waawaa heɓde. Tonngol E tonngol, eɗen mbaawi wiyde wonde ko coñce e ñeeñal ngoni peeñirɗe leñol. Ɗum wayi e leñol fof ko no jelde wayi e jawdi nii. So tawii leñol Fulɓe ina yiɗi heƴ de e aduna, e wiɗtooji ngonka leƴ ƴ i e adaaji mum en, alaa e sago ndarano ɗum wiɗtude e winndude, e reftaade mbaydiiji pinal men kala. Ɗee golle noon naamnii ko jaRde e binndol ɗemngal ngal e kala fannu ganndal newaniiɗo en. Karallaagal e kuutorɗe e gannde kinɗe ɗe, ina poti reeneede, mbele yontaaji garooji ɗi ina ndaña ko paarnorii e pinal ngal, e jikkuuji ɗi, tawa wonaa fooɗtude faayiida meho tan e wiyde « Miin…miin… ko mi kajaa… ».
Ñamri jimɗi e jime men yo yahdu e sahaa gonaaɗo o : ɗum woni haɓde e majjere e wallitde hiiɗaaɓe waasamndoolɓe en hono remooɓe e aynaaɓe e fitiram golleeɓe tammbiiɓe njeñu men ; e salaade kiiɗal leƴ ƴ i e ɗemɗe. Ñamri jime men ina foti noddude potal leƴ ƴ i leydi ndi e ngootaagu majji. Ngamri e jimɗi e jeysi e kettuki e kadduki e cacci e ñaantule men ina poti hollitde mbaydi pinal men ngaadanteeri, e ɓure leñol ngol, e oon fannu, etee eɗum foti holliteede e nder kewuuji men, hono inɗeeli e diftule e jaɓɓule e pottitte goɗɗe, nder e caggal leñol ngol. Naalankaagal joljole hannde noon, hono jabbaaji ɗi (« Rappeurs ») ina faayni renndo ngo. So Alla, loowdi ndi ina heewi maanaa, kono liiƴ aali ɗi, e kettuki ki, e mbaydi kam e kelol ɓalli sukaaɓe ɓe, ina faayni mawɓe ɓe. Mo ina « rappa », yo o naatnu gaaci e hiitooji men e golle mum, o huutoroo yoga e ñaantule men asliyankooje, o ñemmba cummbaali e duƴ ƴ e men, hay so tawii omo abbitoo e ngadduki aduna hannde o, e yiɗde yonta makko. Coñce men e kuuɓal potaani woorde podooje e paandaaje leñol ngol, eɗe poti jaɓde yiɗde ɓesngu men, ɗe njahda e miijooji men e kala sahaa, ɗe tuugnoo e diine Lislaam.
Banndiraaɓe, sehilaaɓe, mussiɓɓe tedduɓe, so leñol yiɗii heƴ de e heƴ nude pinal mum, so leñol yiɗii heɓtineede e nder leydi, e hakkunde leƴ ƴ i guurdaaɗi, ene foti daraade, dadoo, mbele hakke mum, maa hujjaaji mum walla geɗal mum ene yooltoo. So tawii ngonka hanki haɗtiino en ko heewi, kuccanɗe hannde ɗe ne ina kolli yeeso hoolaare, e moƴ ƴ ere nde en potaani welsindaade walla faalkisaade walla neemnaade to fannuuji kala : faggudu, e dawrugol, e jaRde, e pinal, e juɓɓule haɓtaare baasal e ñabbuuli, toɗɗiiɗe rewɓe e sukaaɓe.
Banndiraaɓe, hol to njejjiten hay sahaa gooto wonde e nder oo aduna kesamhesaagu, oo aduna jiirooji, kala leelɗo jolnude junngo mum, famɗat ko tawi e lahal.
On njaaraama. (joofii ɗo)
