Njuɓɓudi jaŋde leydi men waylaama laabi keewɗi. Kono peeñninten ɗo tan ko mbayliiguuji ɓurɗi teeŋtude ɗi . ;iin ngoni baɗaaɗi e ɗeeɗoo kitaale : 1959, 1967, 1973, 1979, 1985,1999.
Mbayliigu jaŋde 1959 : So en njiɗii mbaasen wiyde mbayliigu 1959, kono mbiyen memtagol njuɓɓudi jaŋde hitaande 1959. E oon sahaa woodnoo ko njuɓɓudi jaŋde Koloñaal kuutortenoondi e nder leyɗeele hirnaange Afrik gonnooɗo e njiimaandi leydi Farayse. Kono hade men naatande memtagol 1959, hol ko wonnoo payndaale njuɓɓudi jaŋde koloñaal? E nder ko feeñi, e konngol » Sarwiis federaal » e hitaande 1944, payndaale kuuɓtodinɗe njuɓɓudi jaŋde nde ko ɗeeɗo : heblude jagge tammbotooɗe gollorɗe laamu to bannge cellal e ɓamtaare faggudu, daranaade ƴellitaare leƴƴi dowriyankooji, sarde ɗemngal Farayse e yiɗnude ɗum ndiin leydi.
Hol ko ɓuri teskinde e memtagol njuɓɓudi jaŋde 1959 ?
Ko e ngolɗo memtagol ɗemngal Arab soɗaa e nder njuɓɓudi jaŋde nde. Ɗum woni janngooɓe e duɗe leslese ɗe mbaɗti janngineede Arab fotde waktuuji tati (3w) e nder yontere kala ; janngooɓe e duɗe hakkundeeje ɗe ne kañum en mbaɗti janngineede Arab waktuuji ɗiɗi (2w) e nder yontere kala. Mbayliigu jaŋde 1967 : Nguuɗoo mbayliigu jaŋde fewjaa ko e batu pattamlamu » Parti Leñol Muritani » hono PPM, mbaɗnoongu tuggude 24 haa 26 suwee 1966 to Ayyuun. Ko e nguuɗo batu pattamlamu « ɗemɗeɗiɗiyaagal » gaddanoowal ɗemngal Arab e ɗemnal Farayse tolnondiroyde fewjaa.
Hol ko addi mbayliigu jaŋde 1967 ?
Sababuuji jaŋtaaɗi ɗi ko ɗiiɗo :
- Jaŋde woodnoonde nde, yahdaani e ngonka e soklaaji leydi ndi ;
- Njuɓɓudi ngoodnoondi ndi ronaa ko e koloñaal tawi kadi wonnoo fayndaare mayri, e ko ɓuri teeŋtude, ko heblude jagge leslese ;
- Yimɓe heblanooɓe e ndiin njuɓɓudi e ko ɓuri heewde e mumen, njogii ko hakkillaaji e neesu koloñaal ; -ƴimɓe seeɗa jogiiɓe tolnooji toowɗi to bannge jaŋde ina taYondiri e renndooji mumen ;
- Njeñtudi jaŋde ndi ɓuri famɗude e kaalis baɗateeɗo heen o.
Ngam dallinde ɗum, almuudo gooto duɗe ɗe e nder leydi men ina deppisee e nder jaŋde mum ujunnaaje jeegom kaalis » seefaa » (30.000 FCFA) hitaande kala ; tawi noon to Senegaal ko ujunnaaje ɗiɗi e teemedde nay kaalis » Seefa » (12 000 FCFA) ; to Mali ko ujunere e teemedde jeegom kaalis » seefaa » (8 000FCFA) wonannde almuudo kala.
Hol ko ɓuri teskinde e mbayliigu 1967?
- Dumunna jaŋde lesre nde wonnoo ko duuɓi jeegom, waɗtaa duuɓi jeeɗiɗi.
- Hitaande adannde jaŋde lesre nde, fof janngintee ko e Arab.
- Hitaande ɗimmere e tataɓere, tataɓal waktuuji ɗi janngintee ko e Farayse e tataɓe ɗiɗi waktuuji ɗi njanngintee ko e Arab.
- Hitaande nayaɓere e joyaɓere, waktuuji jannginteeɗi Farayse e Arab poti rip.
- Hitaande jeegoɓere e jeeɗiɓere, tataɓe ɗiɗi (2/3) waktuuji ɗiɗi njanngintee ko e Farayse e tataɓal (1/3) waktuuji ɗi janngintee ko e Arab.
Mbayliigu jaŋde 1973 : hol ko addi mbayliigu jaŋde 1973 ? E ko ɓuri teskinde, mbayliigu jaŋde 1967 rokkaani njeñtudi ɗaminanoondi to bannge faggudu. Ko jiydaa e ɗuum, mbayliigu jaŋde 1967 ɓeydii deppaasuuji jaŋde lesre nde; nde wonnoo dumunna jaŋde lesre nde waɗtanooma duuɓi jeeɗiɗi, tawi adan ko duuɓi jeegom tan wonnoo. Mbayliigu jaŋde 1967 addanii jannginooɓe heewɓe waasde huutoreede no fotiri. Hay sinno mbayliigu jaŋde nde waɗi ko e hitaande 1973, miijo ngo ɓuli ko e batu pattamlamu keñoraangu parti leñol Moritani baɗngu e sulyee 1971. Ko e nguun batu fayndaare jogaande e mbayliigu ngu feeñninaa e nder ndiiɗoo mbaydi :
« Njuɓɓudi jaŋde nde ina foti tippondirde e ngonka men keeriika e jeytaare men to bannge pinal tawi ko rewrude e ɓamtugol ɗemngal Arab e pinal lislaamiyankeewal ». Hol ko ɓuri teskinde e mbayliigu jaŋde 1973? Dumunna jaŋde lesre nde e hakkundeere nde waɗtaa duuɓi jeegom (tolno kala) Jaŋde hakkundeere nde waɗanaa cate jeegom.
- Catal Karallaagal
- Catal Faggudu
- Catal Hiisa
- Catal gannde guurɗe
- Catal coñce ganni. Mbayliigu Jaŋde 1979 : so en njiɗii mbiyen won’de hitaande 1979 ko hitaande maantinnde e nder daartol jaŋde leydi ndi. Geɗe ɗiɗi teskinɗe ngoodii e ndeen hitaande :
- Cosgol njuɓɓudi jaŋde inniraandi « njuɓɓudi fatarayankoori »
- Eɓɓugol kuccam njuɓɓudi jaŋde leydi ndi e hitaande 1985. Hol ko addi mbayliigu jaŋde 1979?
Mbayliigu jaŋde hitaande 1979 waɗaa ko caggal dillere mawnde waɗnoonde e nder duɗe hakkundeeje leydi ndi e sahaa mo almuuɓe ɓaleeɓe teskii wonde won e fannuuji jannginteeɗi e ɗemngal Arab martaba mumen ina ɓeydoo to bannge toɓɓe. Ɓeydugol toɓɓe ɗiinɗoon fannuuji jibini mettere e jiiɓru e nder ko ɓuri heewde e duɗe hakkundeeje leydi ndi haa teeŋti noon e nokkuuji ɗo sukaaɓe ɓaleeɓe ɓuri heewde. Ngam safrude nduun jiiɓru, Fedde konuyankooɓe daraniinde Kisal leydi ndi e nder jonnde mum tuggude 8 haa 18 oktoobar 1979, yamiri laamu ngu (hono dental jaagorɗe) nde sosata njuɓɓudi jaŋde mahiindi e jeytaare leydi ndi to bannge pinal e cemmbinoori ngootaagu leñolmuritani tawi ɗemngal Arab ina wona ɗemngal jokkondiroowal denndaangal muritaninaaɓe. Kono tesko ɗen wonde ɗamɗo cukkam toɗɗii ko mbayliigu jaŋde podaangu e hitaande 1985.
Hol ko ɓuri teskinde e mbayliigu jaŋnde 1979 ? No mbiyno ɗen e ko ɓenni ko, ɗo feeñinaa kuule fatarayankooje hade mbayliigu jaŋde 1985 gasde hebleede.
– ɗemngal Arab farlinaa (wonti karhan) e dow kala ɓiy muritaninaajo mo Arabe woni ɗemngal mum neeniwal.
– Wonannde ɓiɓɓe muritaninaaɓe ɓe Arab wonaani ɗemɗe mumen neeniije, ina ndokkaa ndimaagu suɓaade hakkunde Arab e Farayse no ɗemngal gadanal. Kala cuɓiiɗo Farayse no ɗemngal mum gadanal, ko ɗemngal Arab wonata ɗemngal mum ɗimmal.
E yiyannde maa mbiyen e yamiroore laamu ko nii jaŋde nde foti leloraade tuggude e hitaande 1979 haa hitaande 1985 sahaa mo njuɓɓundi kesiri ndi feenñinta lelngo heso njuɓɓundi jaŋde leydi ndi. En mbiyii wonde laamu ngu rokkaama yamiroore yo heblu njuɓɓudi jaŋde wonande hitaande 1985.
Kono hol ɗo ndiin njuɓɓudi foti mahaade!
- Tabitingol ɗemɗe men ngenndiije ɗe kala.
- Binndugol ɗemɗe men ngenndiije ɗe kala.
- Cosgol duɗal ɗemɗe ngenndiije.
- Janngingol ɗemɗe men ngenndiije tawi eɗe ndokka fartaŋŋe mo Arab waawi
- rokkude neɗɗo. Hol ko foti anndeede ɗo ! Goomu kalfinaangu yo heblu ndiiɗo njuɓɓudi waɗii golle mum haa timmi, etee artiraani laamu golle ɗe. Kono haa e ñalawma hannde o, ɗeen golle mbayyinaaka, ɗe kuutoraaka. Ɗuum noon eɗen mbaawi teskaade wonde mbayliigu jaŋde 1985 meeɗaa siyneede.
Aamadu Seydi Jiggo
