Eɗen ciftina wonde alaa fof wuro e Fuuta Tooro mo yimɓe mum njahdaano e Sayko Umar Taal, walla nootitanooki e noddaandu ɓiyiiko, hono Aamadu Sayko ɓurɗo anndireede Laamiiɗo Juulɓe.
Eɗen ciftina kadi wonde liɓi laamateeri Sayko Umaar Taal e ɓiyum Aamadu Sayko ko tuubakooɓe Farayse, haa teeŋti e Liyetenaa Kolonel Arshinaar keɓtuɗo wuro Segu e hitaande 1890, e wuro Ñooro e hitaande 1891, e wuro Bannjagara e hitaande 1893.
Nii woni caggal Pusgu Ñooro, Fuutankooɓe yahdunooɓe e Sayko Umaar, kam e nootinooɓe e noddaango Laamiiɗo Juulɓe, njamiraa yo peewtu nokkuji mum en to umminoo. Hayso wonii won e Fuutankooɓe heddiiɓe Sudaan (Mali), ene anndaa wonde fotde ujunnaaji ujunnaaji yimɓe ummitiima toon feewde Fuuta Tooro. Ene jeyaa e ɓeen ɓiɓɓe e taaniraaɓe Sayko Umaar Taal, haa arti e ɓeeɗoo arooɓe, wonɓe sabaabu Siyaara Ɓoggee o : Usmaan Bun Usmaan : woni gartirɗo ɓe ɗo oo. Ko o luuti. Baaba makko (hono Usmaan Saydu) e Sayko Umaar njiidi baaba. Usmaan Bun Usmaan ɓuri lollirde ɗo ko e innde Kaaliidu Matel ; ko kanko jibini Ibraahiima Taal ganndiraaɗo « Muusee Taal ».
Saydu Nuuru Taal (jogorɗo anndireede Al Hajji Saydu Nuuru Taal), Aamadu Muntaga Taal (jibinaaɗo 1871 to Sudaan, sankii to Ɓoggee e hitaande 1934) baaba mum Ceerno Muntaga Taal (gonɗo hannde oo Kaliifu Galle Sayko Umar Taal e nder winndere he), e Ceerno Umar Taal (cankiiɗo Pari – Farayse- ñalnde 28/01/1999, wirnaa ñalnde 04/02/1999 to saalaŋeeje Ɓoggee sara baaba makko), e wo[ɓe, jibinaaɓe e Ɓoggee; Lamin Basiiru ; Jooɗo Muntaga ; Kajjata Muniiru …
Ɗee geɗe garooje ene njeyaa e daliilaaji gartir[i walla dentin[i huunde e ɓesngu Sayko Umaar Taal e nder diiwaan halayɓe (hitaande 1905 to Demet e 1906 to Ɓoggee…) :
1.Ɗuhaade ɓe sara Ceerno Aamadu Moktaar Saako (CAMS), gonnooɗo Qaadi wuro Ɓoggee, tuggi 1906 haa 1934 (nde o sankii nde). Ceerno Aamadu Moktaar Saako ene hormanoo, ene teddinanoo, ene anndanoo baŋyoo-baŋ, to Ɓaleeɓe, to Safalɓe, e to Tuubakooɓe, sabu humpito makko, e ganndal makko, e nuun[al makko ;
2. Jokkude e joofnude jaŋde maɓɓe e nder Du[al Galle Saakooɓe, hono Du[al Ceerno Aamadu Moktaar Saako. E oon sahaa, CAMS jeyanoo ko e seernaaɓe ɓurnooɓe lollude e nder Fuuta Tooro, etee du[al makko ngal ene nootanoo sanne, gila e Fuuta haa e Leyɗeele hirnaange Afrik.
3. Jiidigal (en[am) hakkunde maɓɓe e Ceerno Aamadu Moktaar Saako : CAMS. ko taanum Ceerno Basmoor Lamin Saako, desnooɗo Faatimata Saydu Taal (afo Saayko Umaar Taal en).
Ko Ceerno Basmoor Lamin Saako janngini Sayko Umaar Taal e hoore mum, e cukaagu mum, e nder diwaan halayɓe (to Ndormbos). Lelii ɗo ɓiɓɓe e taaniraaɓe Sayko Umaar Taal e nder saalaŋeeje Ɓoggee, to Siyaara oo joofnirta golle mum, e kala sahaa mo o yuɓɓinaa, ko Kaaliidu Matel, e Aamadu Muntaga, e Lamin Basiiru, e Jooɗo Muntaga, e Kajjata Muniiru, e Ceerno Umaar Taal…
E joofnirde, Siyaara hikka o woni siyaara tataɓo juɓɓinaaɗo e wuro Ɓoggee e innde Aamadu Muntaga Taal (gadano o ko e hitaande 1994). Eɗen ñaagoo huufooɓe golle ɗe yo ndewindo no haanirta nii wasiyaaji Siyaara 2006 oo, haa teeŋti e geɗe peewtuɗe e pinal, e jaŋde, e wi[to, e wallifo, tawa kadi ina yahda e jaŋde ɗemngal pulaar, mbele humambinnaagal ina yaawa fooleede e nder leñol he.
