Fergooji Fulɓe ceeraano waɗde haa e nder yonta laamu Firawnaa en, hakkunde Maayo Nil e jeereende Sahara, ekn. Kono noon annduɓe gannde kam e binndi Misra hanki kollitii wonde fergo Fulɓe maantiniingo waɗi ko caggal pusgu laamu Firawna (Misra), e rewrude e laabi ɗiɗi : laawol Sahara (kam woni laawol ɓurngol maantinde), e laawol Weendu Cad.
a) Fergo rewrungo e laawol Sahara : Caggal pusgu laamu Firawna (Misra), Fulɓe peri e gardagol arɗooji maɓɓe feewde nehaande Sahara. Ndeen noon Sahara wayaano no wayi hannde nii : ɗum wonnoo ko leydi maaje, e caalli, ɗo ndema, e awo, e ngaynaaka nguuretenoo. Ɓe ngonii e Sahara fotde teemedanɗe limtilimtinɗe. Ko yooro itti ɓe ɗoon. Ɓe peri gonngol, ɓe ngabbii e ndiyam e huɗo, kamɓe e jawdi maɓɓe fof. Ɓe telloyii to diiwaanuuji gonɗi hannde rewo Muritani e hakkunde leydi ndi (hono diiwaanuuji innirteeɗi hannde Tiris Semuur, Adraar, Insiri,Tagaanit, Asaaba, e Hod) : ko ɗoon tawetee Fuuta gadano, e Jeeri Fuuta, e Maasiina gadano. Ɗoon noon ko geɗe tati ngitti ɓe ɗoon :
1. ko adii fof ko yooro tellini ɓe ɗoon, ɓe ngabbii e ndiyam e huɗo ;
2. refti heen ko Berbeer en (Safalɓe) ummiiɓe gila worgo Maruk, ngari, nduñi ɓe feewde hirnaange, e worgo, e funnaange, feewde Maayo Mawngo (hono Maayo Senegaal), e Maayo Nijeer, e Fuuta Jaloo, e ɓeendu Cad; 3. sakkitii tellinde ɓe ɗoon ko kareeli hakkunde maɓɓe, teeŋti hakkunde Deeniyankooɓe e Arɗooji Laamu Termes, e nder darorɗe teemedannde sappo e jeegoɓiire (hedde hitaande 1500).
b) Fergo rewrungo e laawol Weendu Cad : Caggal pusgu laamu Firawna (Misra), woon Fulɓe peri worgo Misra feewde hirnaange, feewde Sudaan e ɓeendu Cad, e Kameruun, e Nijeer, e Nijeriyaa, ina njaha haa njettii e Fuuta Jaloo, ngari e Maayo Senegaal, e gardagol arɗooji maɓɓe. Wonande rewruɓe ɗiiɗoo laabi ɗiɗi fof, kala ɗo ɓe ngari, kala ɗo ɓe koɗi, ɓe njooɗiima ɗoon ko juuti fotde teemedanɗe kitaale.
Hol ngenndiiji Fulɓe?
Sabaabu caragol Fulɓe e nder Afrik, e nder denndaangal nokkuuji ɗi limtu-ɗen dow ɗi, hakkunde Maayo Nil e Geec Atlantik, ko yiilaade ɓe ko ɓe nguurdi, e ko ɓe nguurniri nayi maɓɓe, sabu ko e majji tan ɓe ndewi, eɓe ɗaɓɓa ndiyam e huɗo. Ko ɗum addani ɓe hoɗde ko juuti e nder ngenndiiji maantinɗi : hono Fuuta Tooro, e Maasina, e Fuuta Jaloo, e Liɓotaako (Liptaako), e Aadamaawal…
Ɗii nokkuuji fof ngoni ko e Afrik, tuggi Geec Atlantik (to bannge hirnaange) haa geec walla Maayo ɓoɗeewo (to bannge funnaange), walla mbiyen haa Misra, e Ecopi, e Somali. To bannge weeyo, nokkuuji ɗii fof kadi tolnondiri ; ko ɓuri heewde e nokkuuji ɗi ngoni ko e laral leydi biyeteengal Saahal, heen seeɗa ne woni ko e laral Sawaan : ɗum firti ɓe koɗi ko hakkunde diiwaan Sahara (ɗo toɓooli e kuɗooli ɓuri fof famɗude) e Sawaan (ɗo toɓooli, e pooɗe, e dunli, e kuɗooli, e ɓowɗi ɓuri heewde).
Nii woni tuggi hirnaange (Geec Atlantik), haa funnaange (Maayo ɓoɗeewo), ina hawraa wonde ngenndiiji Fulɓe ngoni ko e laral leydi ndi njuuteendi mum ɓetata fotde ujunnaanji nay kilomeeteer (4.000 km).
Hol golle Fulɓe maantinɗe e nder ngenndiiji maɓɓe ɗii ?
E nder ngenndiiji Fulɓe ɗii fof, kam e saraaji mum en, e dumunna gadano, Fulɓe tampinaama heen no feewi, sabu maɓɓe saraade, e waasde rentude. Ɓe lorlaama heen sanne, etee keeweendi maɓɓe aayiima sabu faggudu maɓɓe tuugii tan e ko ɓuri teeŋtude ko e aada ɓooyɗo, hono eggooru-hoɗooru, e faalkisaade wonande yogae maɓɓe mahde kuɓeeje e gure ñiiɓɗe. Kono, e nokku fof, e dumunna ɗimmo, nde ɓe lorlanoo, nde ɓe leɓtanoo haa ɓe tampi, ɓe naŋtii ko e diine maɓɓe, hono diine lislaam ; ɓe ndenti, ɓe ndañi doole : ko ndeen ɓe compi e nder Fuutaaji maɓɓe ɗii fof laamu lislaam, hono dowla tuugiiɗo e diine lislaam, ɗum woni ko wiyetee laamu almameeɓe, to Fuuta Tooro, to Fuuta Jaloo, to Aadamaawal, e to Maasina.
1) to Fuuta Tooro : Ko adii fof ko ɓolde (jihaadi) seernaaɓe senegammbi (tuggi diiwaan worgo Muritani feewi diiwaan Maayo Senegaal e Maayo Gammbi), e nder teemedannde 17 ɓiire, e dow gardagol Naseer Eddiin (ceerno Berbeer, e diiwaan Tararsa), hedde 1676 – 1680 : wolde ndee foolaa ko nde Tuubakooɓe wonnooɓe Ndar ɓe mballiti laaminooɓe FuutaTooro, e Jolof, e Waalo Barak, e Safalɓe Aarabeeɓe (Hasan en) haa liɓi seernaaɓe ɓe. Heewɓe e seernaaɓe ɓe mbaraa, woɗɓe mbaɗaa e juuɗe tuubakooɓe etee njeeyoyaa Amerik, woɗɓe kadi dañi mooloyaade nokkuji goɗɗi hono Ɓunndu (hono Alhajji Maalik Sih). Duuɓi teemedere caggal ɗum, wolde (jihaadi) seernaaɓe ɗimmere umminaa e nder Fuuta Tooro : ko oo jihaadi liɓi laamu deeniyankooɓe, e gardagol Ceerno Suleymaan Baal, e hitaande 1776. Laamu almameeɓe Fuuta Tooro wuurii gila 1776 haa 1890 nde Tuubakooɓe liɓi ɗum.
2) to Fuuta Jaloo : Nde ɓolde seernaaɓe (Naseer Eddiin) foolaa e nder Senegammbi, seernaaɓe heewɓe njaggaa, njeeyoyaa Amerik. Dañnooɓe sowde heen peri, compoyi laamu almameeɓe to nokkuuji goɗɗi, hono Ɓunndu (Al Hajji Maalik Sih), e Fuuta Jaloo (Jaloŋ). To Fuuta Jaloo, seernaaɓe ɓe puɗɗii jihaadi mum en ko e hitaande 1700, e gardagol Ceerno Ibraahiima Sori (1660-1770), oon woni almaami gadano Fuuta Jaloo (woni leydi Gine hannde).
3) to Aadamaawal : To Aadamaawal, dille seernaaɓe ɓe umminaama gila e hitaande 1797, kono jihaadi maɓɓe fuɗɗii tigi rigi ko e hitaande 1804, e gardagol Ceerno Usmaan Dem Fojjoo (1754-1817), kam woni almaami gadano e Aadamaawal (Niijeriyaa, e Niijeer, e Kameruun…).
4) to Maasina : To Maasina (leydi Mali), e hitaande 1815, nde laamu Segu tampini Fulɓe, ko Ceerno Aamadu Hammadi Buubu Bari ganndiraaɗo Aamadu Seeku felli jihaadi, fooli e ndeen hitaande, kono liɓi laamu Segu ko hitaande 1818. O sompi laamu almameeɓe, o waɗi wuro Hamdallaay laamorgo Maasina.
Tuggi hitaande 1820 o waɗti wiyeede Seeku Aamadu. Sikke alaa, en mbaawaa naatde e nder mbunndi mbunndi laamu heen fof, e sifaade ngonka mum e golle mum. Kono e tonngol, mbiyen wonde golle almameeɓe ɓe, e ko ɓuri teeŋtude ko ɗeeɗoo : rentinde Fulɓe e ɓe ngonaa ɗum (lohotooɓe); sarde diine lislaam, e jaŋde, e sarde ɗemngal Fulɓe (ngal anndiraa ko pulaar to hirnaange Afrik, e fulfulde to bannge funnaange) ; e haɓaade tuubakooɓe (koloñaal en) fuɗɗiiɓe naatde e Afrik (e yonta maɓɓe) ngam reende nokkuuji ɗii e hokkude mo woni kala hakkemum e ndimaagu mum, ekn.
Haa tonngoode aroore
