E tonngoode ɓennunde ndee, en ngardiino e daartol men haa ɗo mbiy-ɗen : “ Ɓalli koloñaal en ngulii, maayɓe keewii. Ɓe njuurnii, ɓe njuurnitii, ɓe tawi no ɓe kaɓirtee nii, wonaa noon : ngenndiyankooɓe ndartorii ɓe ko “ hare bettel ” (geriyaa), kamɓe ɓe keblanii ko hare kuccondiral, maa hare jawre, ɓe nguddii ko e postooji mаɓɓе, аɓе padi yimɓe ɓe nganndaa to ummortoo ɓe, hol nde njanata е mаɓɓе (bettoowo tintintaa), no ɓe njanirta e maɓɓe. Ngaanumma waɗii ! Ɓe pellitii kamɓe ne hаɓtoraade hare bettel. Jooni eɗen njokka
Guroo, gaño Afrik e Muritani
Guroo jeyaa ko e añɓe Afrik ɓurɓe bonɗe. Omo jeyaa e ardiiɓe poolgu Almaami Saamori Tuure, ngenndiyanke mawɗo, maantinɗo e nder Afrik. Doole Maa el Ayniin ɓeydiima. O neldi konu nder Adraar e gardagol ɓiyiiko biyeteeɗo Seek Hasan. Ɓuri wonde ngoƴa maɓɓe ko Agjuujt. Laabi e lappi keewɗi ina kawri ɗo Konngo, poosto ngo koloñaal en kippi na ndeenira (cirwira) ko ummortoo Tararsa, ŋabba Adraar, ummoo Adraar, telloo Tararsa. Ngoƴa maɓɓe ɗiɗmo ko halkude garde meeriis en, ɓe kapiteen Manngin woni hooreejo mum en. Nanalla yettii kapiteen Repuu (Repoux), wonde Emiir wul Ayda woni ko e parande heɓtude Agjuujt. Repu raaŋani Emiir wul Ayda e yimɓe mum, njani e maɓɓe to Yagrew. Ɓe mbari Repuu, ɓe mbarmini Schmitt (16 marse 1908). Konwaa koloñaal gumminooɗo Agjuujt, na fayi Nuwaasoot, jaayaa e nokku ina wiyee Daman ñalnde 8 abriil. Ñalnde 2 mee ngenndiyankooɓe ndahi gelooɗi garde meeriis en. Ñawu mbonngu yani e Agjuujt, Guroo felliti helde wuro ngoo, duppa ngo.
Ñalnde 14 suwee 1908 Seek Hasan e almudɓe Maa el Ayniin pelɓondiri e Kapiteen Manngin e konu mum. Ngenndiyankooɓe ɓee piyi ɓe ha ɓe ɗali tati, ɓe coƴƴi yi’al daande makko (kanko Mangin), woni ɓe ngaynii ñaawoore hakkunde Mangin e ɓiɗɓe Afrik. Faandaare taktik (feere) mo Seek Hasan haɓirtee oo ko, no doole makko potirnoo, yo o haɗ nguura yettoyaade postooji, yo o hon cogge gelooɗi wallitooɓe koloñaal en, mbele aɓe ndonka daabaaji ɗi ɓe ndimndi e ɗi ɓe mbaɗɗii. Koloñaal en poolaama ! Kanaali Seek Siidiya keewii, o wattindii ko wiyde wonde, “ hannde oo, wallitde faraysenaaɓe no kalkiri jom ruggooji en ñaayooɓe ngalu leydi ndii, na jeyaa e sardiiji Lislaam ”. Ummaade marse haa yettii noowammbar 1908, koloñaal en njanaama laabi 135, ɓe maayraama ofiseeji tati e sukkuɓe mum en njoyo e 134 soldaat ; ɗum jiidaa e jawɗeele maɓɓe baasaaee e njogitaari maɓɓе pertundi e jawdi maɓɓe nduggaandi… En njaaɓanii golwole battane ɓurɗe maantinde : Sifaa majje ko no annama jolɗe joy nii :
– Jaawo yaawngo e weendu Tamurt Ennaaj, takko Tagant, na rewi cewe Dibel, Tentaan e Akshaat. Naatirde haayre Adraar to Haasi el Motteh (17 desammbar 1908) muusii… Alaa no Emiir waɗaani mbele ina haɗa ɓe naatde Attaar. Balɗe tati aɓe ngaƴƴondira Hannduum, kono Emiir hattindi ko yahrude caggal, Guroo naati Attaar ñalnde 9 saawiyee 1909.
Yolnde ɗiɗmere ndee fuɗɗorii ko e gartugol almudɓe Maa el Ayniin. Ɓe mobbi kampamaa kapiteen Bablaar, ɓe mbari ɗoon Raseremt (27-28 abriil 1909). Caggal ɗuum kampamaa оo dañi ko ruñciniri ɓe.
Ngenndiyankooɓe njaaɓani fuɗnaange rewo, hedde Waadaan.
Yolnde nayaɓere ndee hawri ko e coñal tamarooje. Guroo е soldateeɓe mum kuurii e gese ɗee. O ɓenni fayde Attaar, omo wondi e Seek Siidiya (23 suwee). O anniyii ko sujjinirde ɓe heege. Ngenndiyankooɓe mbaari ceŋde ɗiɗi :
-Senngo sara Sebkaa mo Idjiil e gardagol Seek Hasan e El Waali, kam e Senngo wul Ayda ciiñtunooɗo Waadaan. Ñalnde 28 suwee El Waali sori e ngesa Ksaar Tershaan : ndaw conndi hakkunde maɓɓe e koloñaal en. Ñalnde heen ɓe mbari Lietnaa Wiolet.
Ñalnde 15 ut, koloñaal en njani e ngenndiyankooɓe to Tuurin, ɓe ndañi e mаɓɓе geɗal.
Hol to golwole Guroo ngufti? Ko adii fof ɗe ngoongɗinii konngol Koppolaani biynongol wonde “mo nanngi gese tamarooje Saharaa, nannga Safalbe eggiyankooɓe ». Kulol naati yoga e mawɓe tirbiiji, ɓe cujjani koloñaal en. Heddiiɓe ɓee eggani rewi goɗɗuɗo. Ndaw bonannde : rewɓe hesniiɓe, jawdi e ngalu ñaayaangu, konaangu, saraa, waraa, sabu golwole battamboniije Guroo. Sikke alaa ummitagol jibinannde Muritani leelat.
Nde Mullaay Haafed lomtii Abdul Ajiiju, wattindi ko sujjande koloñaal en. Ehel Maa el Ayniin en paaɗiraa e diiwaan Smaara ; nde Seek Hasan arti, ɓe ngeggani Tijniit (maayirɗe 1909). Maa el Ayniin renndini almudɓe mum raaŋani Faas (suwee, sulyee 1910). Seneraal Muaniyee (Moinier) betti mo Tadla, ɓe ngalyondiri haa punndi ruuyi… Maa el Ayniin tellitii worgo, o ƴettii Tijinit ñalnde 28 oktoobar 1910. Hade makko maayde, o yamiri yo ardo ko ɓiyiiko biyeteeɗo El Hibba. El Hibba ummanii wolde, o naati Tijniit, o naati Suus, o raaŋani koloñaal en to Marakesh, o saaynii wuro ngoo, o hijri ɗum. Ñalnde 6 settaambar 1912, to Siidi Buu Osmaan, Seneraal Manngin (mawnum kaріteen Manngin), riiwti konu el Hibba, ɓilti Marakesh. Lagdaaf, miñum el Hibba, ardii konu Regeybaat en e Wulaad Ɗeelim en, ngu 250 fetel. O kampi Jug, o sori hakkunde tule njaareendi haa o tolnii Adraar, o yani e Lietnaa Martini e soldeteebе mum nder jamma 10 saawiyee 1913 to falnde ɓulli El Boyraat-Ameyiin, hirnaange rewo Attaar. Ɓe mbari e maɓɓe tuubakooɓe nayo, soldaat gooto e garde meeriis e aynaaɓe jawdi mаɓɓе ; ɓе mbarmini 13 neɗɗo, ɓе ndahi 488 ngelooba, ɓe keɓti 50 fetel e 15 000 kural. Ko ɗum woni ko ɓuri tiiɗɗe e dartagol safalɓe kalifaandi Farayse.
Geɗe ɓurɗe maantinde caggal ɗum ko ɗee ɗoo :
– Ut 1918 : Abdarahmaan wul Bakkaar fiilaama Emiir. O wonaa dono ko o garɗo, o sujjani koloñaal en ha o muuɗi leydi.
– 12 saawiyee 1920 : kuule e sariya Farayse mbaɗti hiisaade Muritani ko kolonį Farayse.
– 27 noowammbar 1923 : ruggo Muhammad Tagiyullaah wul Eli Seek mo Seek Muhammad el Fadel, ɓurɗo anndireede Wajjaaha boomi kippu meeriis en, wari lietnaa Bedrinu. Koloñaal en njoɓii balɗe Wajjaaha ko e golwolel Buu Garne, ñalnde 5 mee 1924.
– Ñalnde 8 feebariyee 1932, koloñaal en pelliti nanngude Emiir wul Ayda. Emiir e ngenndiyankooɓe wonduɓe e mum coƴƴi ƴiyal daande Lietnaa Mussat, ɓe kalki kippu sersaa Negroni to Ghord Dermus, e dow ballal tiiɗngal Seek el Kowri. Kapiteen Le Kok e soldeteeɓe mum mbetti Emiir, mbari ɗum. Ahmed wul Hammonaadi e Aali wul Meyyaara keɓɓitii fetel wul Ayda.
-Ñalnde 5 ut 1932 ngenndiyankooɓе (ɓe wulaad Delim en ɓuri heewde e mum en) ngurñii koloñaal en, mbari e mum en ofisee gooto e sukkuɓe ofisee en njoyo e 49 soldaat.
