E hitaande maaynde ndee, jannginooɓe duɗe hakkundeeje ɗee mbaɗiino geddooji keewɗi ngam ɗaɓɓude ñawndugol hujjaaji mum en. Ina jeyanoo e ɗiin hujjaaji, bayyingol doosɗe kese jubbinooje golle jannginooɓe jangde hakkundeere, ɓeydugol njoɓɗeele e moƴƴitingol ngonka jangde ndee e sifaa kuubtodinɗo. Gila ndeen, jaagorɗo nehdi e jangde jaɓaani haaldude e maɓɓe, kono suɓii ko yowde njoɓɗeele maɓɓe ñalɗi ɗi ɓe njahi geddo ɗi.
Yimɓe fof cikkatnoo ko ɓayri jannginooɓe njahii geddo (huunde nde laawol sariya dagnani ɓe), jaagorɗo nehdi « tiirii » ɗum e njoɓɗeele maɓɓe, hay so tawii noon, e tuugnaade e fiɓnde « deftere janngirtee ko bannɗum », laamu nguu nuunɗaani e nder golle mum, sibu safrooɓe mbaɗiino geddo, kono « tiiraaka » e njoɓɗeele mum en, ɗum noon cikkatno-ɗen ko « yahdii.
Kono, jaagorɗo nehdi ejangde ndeke ina moofti wuufre guut. Ko ɗum addani mo fektude ko ina wona 108 porfesoor jangde hakkundeere, o itti ɗum en e nokkuuji mum en ɗo ngollotonoo duuɓi kaawdi jooni, ko aldaa e daliilu, sibu, fotnoo ko joom en daɓɓa ɗuum walla hujja peeñdo wooda. Eɗen mbaawi wiyde ɗuum woodaani, sibu alaa e mаɓɓе ɗаɓbuɗo fekteede, tee kamɓe fof, ɓe meeɗaa yooɓtoreede ŋakkere e golle mum. Ko ɗum addani ɓe salaade ngaal kuulal gontungal kuugal, e wertude leece maɓɓe nder jaagordu jangde ɗoo, ɓe mbiyi ɓe ummotaako ɗoon so wonaa kuulal « fenaande » ngal niilna. Ko ɗoon ɓe ñallata, ɓe mbaalata, ko ɗoon nii ɓe pummi, ɓe layyii e juulde taaske ɓennunde ndee.
