Eɗen njokka yaltinde e ndeeɗoo tonngoode Doosɗe (Constitution) leydi Muritani. Eɗen ñaagii denndaangal banndiraaɓe, haa arti noon e waawɓe Farayse walla Arab, nde ndokkota en heen teskuyaaji mum en, mbele eɗen mbaawa saataade kala ko feewaani e firo he. Sibu anniya men, ko caggal nde ngooɗoo firo saataa, ko muulde Doosɗe ɗe, mbaɗen ɗum deftel tokosel, sibu ndeen ɓurata welde jogaade. Ngannden kadi, hono no hollitiraa e kuulal 17 nii, “Hay gooto dagnanaaka majjude sariya”; ɗum firti ko moni kala ina foti anndude sariyaaji leydi mum, haa arti noon e ɗeeɗoo doosɗe, tee so yaɓɓii ɗe, hiisetee ko tey, sibu “alaa hakke majjude ɗe”.
Damal III : mbaawka carɗinoowa
Kuulal 45 : ko parlemaa jogii mbaawka ciynoowa
Kuulal 46 : parlemaa waɗi ko cuuɗi ɗiɗi toɗɗaaɗi : Asammbele Ngenndi e Senaa
Kuulal 47 : Depiteeji Asammbele toɗ- ɗantee ko duuɓi joy rewrude e woote kuftodinɗo. Senaateeruuji toɗɗantee ko duuɓi jeegom e rewrude e woote ɗe ngonaa kuftodinɗe. Ɓe joɗanii to cuuɗi ɗi to ko nokkuuji. Muritaninaaɓe wonɓe caggal leydi ina njogii jooɗaniiɗo ɗum en to Senaa. Tataɓal e senaateeruuji ɗi ina hesɗitinee duuɓi ɗiɗi kala. Kala muritaninaajo jogiiɗo hakkeeji mum siwil e politik, dañɗo ko famɗi fof duuɓi noogaas e joy (25, ina waawi wonde depitee, walla senaateer so ina jogii ko famɗi fof capanɗe tati e joy (35) hitaande.
Kuulal 48 : Sariya doosgal maa joopo sarɗiiji toɗɗagol terɗe parlemaa, limoore maɓɓe, ndaamordi maɓɓe, sarɗiiji dagnooji taɗɗagol walla kaɗooji ɗum kam e geɗe ɗe mbaawaa yahdude. Ma o joopo kaki sarɗiiji toɗɗagol lomtotooɓe depiteeji walla senaateeruuji haa nde kesɗitingol kuftodingol walla huunde e terɗe wooturu kala e ɗii cuudi, so tawii woodii siis liiboriɗi.
Kuulal 49 : So woodii yedditiiɓe, ko Diiso sarɗinoowo ñaawata mbele woote woote terse parlemaa ina ndewi laawol walla alaa.
Kuulal 50 : Hay tergal parlemaa gootal waawaa ñaaweede, walla yiyleede, walla jaggeede, walla dummbeede sabu miijooji mum walla woote mum e nder tabitingol golle mum. E nder daawal batuuji parlemaa, hay tergal parlemaa gootal waawaa yiyleede walla nanngireede sabu golle kiiseteeɗe warhoore walla luulndiiɗe aada renndo so wonaa taw ko e yamiroore asaambele mo o jeyaa e mum o, walla ndeen tawa ko o jaggaaɗo junngo e faandu. Caggal batuuji parlemaa hay tergal gootal parlemaa waawaa jaggeede so wonaa taw ko e yamiroore yiilirde asammbele mo o jeyaa e mum o, so wonaa noon taw joom mum jaggaa ko junngo e faandu, walla ñaawoore yamiraande walla taw kuugal laatiima e dow hoore mum. Njiylawu walla nanngal tergal parlemaa ina yowee so tawii parlemaa mo o jeyaa e mum o ɗaɓɓii ɗum.
Kuulal 51 : Kala manndaa waawnere ko ko niili. Hakke woote wonande terɗe parlemaa ko jeyi keeriiɗo. Sariya ina waawi yamirde, e sifaa jaltu- ɗo aada, desndugol woote. So ɗum kewii, hay gooto waawaa halfineede ko ɓuri manndaa gooto. Kala batu mbaɗngu gaa gaa dumunna batuuji parlemaa walla boowal nokkuuji mum batirɗi ko niilngu. Hooreejo leydi ina waawi halfinde Diiso sarɗinoowo nde teskotoo ngool niilgol. Batuuji Asammbele ngenndi e Senaa ko batuuji peeñcu. Ciimtol batu ngu ina bayyinee e jaaynde Dowla. Batuuji asammbele e senaa ina mbaawi waasde udditaneede yimɓe e dow ɗaɓɓaande guwarnama walla nayaɓal terɗe mum tawaaɗe.
Kuulal 52 : parlemaa ina jogii hakke joo- ɗaade hitaande kala laabi ɗiɗi e joɗle gaadoraaɗe. Joɗnde adannde nde udditta ko e nder balɗe sappo e joy gadane noowammbar. Joɗnde ɗiɗmere nde e balɗe sappo e joy gadane lewru mee. Njuuteende heen joɗnde fof waawaa diwde lebbi ɗiɗi.
Kuulal 53 : Parlemaa ina waawi jooɗaade e batu keñoraangu e ɗaɓɓaande Hooreejo leydi ndi walla keeweendi ter- ɗe asammbele ngenndi e dow ginol golle dottangol. Njuuteendi batu keñoraangu waawaa diwde hitaande. Ko dekere Hooreejo leydi ndi udditta, udda batuuji keñoraaɗi ɗi.
Kuulal 54: Terɗe guwarnama ina mbaawi tawtoreede batuuji cuuɗi sarɗi ɗiɗi ɗi. Eɓe mbaawi heɗeede so tawii ɓe ɗaɓɓii ɗum. Eɓe mbaawi wallikinaade komiseeruuji guwarnama.
Kuulal 55 : Hooreejo asammbele ngenndi toɗɗantee ko mudda oo no diidorinoo. Hooreejo Senaa ina foti toɗɗeede caggal kesɗitingol huunde e terɗe mum. Damal IV : Jotondiral hakkunde mbaawka ciynoowa e mbaawka carɗinoowa Kuula 56 : Ko parlemaa wootata sariya
Kuulal 57 : Ina jeyaa e lowre sariyaaji: – hakkeeji e baɗɗiiɗe gorwore yimɓe haa arti noon e wellitaare mum en kam e kisnugol wellitaare teelɗuɓe e baawnugol yowitaare ɓiɗɓe leydi ndi, kam en e koye mum en e jawdi mum so lor kisal leydi ndi ɗaɓɓii. – Jeyegol e leydi, ngonka e kattanɗe yimɓe, dewgal, ceergal e ndonu. – Sarɗiyeeji koɗgol e leydi ndi kam e ngonka tumarankooɓe e leydi ndi. – Cifagol ko woni warhoore e bonanndeeji kam e kuuge pawiiɗe e mum en, njuɓɓudi ciynugol kuuge, yaafuya, cosgol e juɓɓingol ñaawirɗe, ngonka gollotooɓe e ñaawoore. – Doosɗe juɓɓingol ñaawoore e laabi ciynugol mum en. – Njuɓɓudi duwaañ, njuɓɓudi kaalis, njuɓɓudi bankeeji, ñamaale e asiraas. – Njuɓɓudi woote e taƴgol keeri njuɓɓudi leydi. – Njuɓɓudi jeyi hakkeeji kam e baɗɗiiɗe to bannge siwil e njulaagu. – Njuɓɓudi diƴƴe e oogirɗe e awo e laa- ɗe njulaagu kuftodinndi kam e puɗi e kullon e sato. – Ndeenka e kisal ngalu pinal e daartol. – Doosɗe kuftodinɗe jowitiiɗe e Jaŋdee cellal. – Doosɗe kuftodinɗe jowitiiɗe e hakke senndikaa, hakke golle e kisal renndo; – Njuɓɓudi kuftodinndi laamu. – ɓellitaare njuɓɓudi wonande dente nokkuyankooje kam e mbaawkaaji mum en e ngalu mum en; – Tolno e peeje cermitagol denndaangal lempooji; – Cosgol sosiyateeji laamu; – Hakke gorworo mo doosɗe kuftodinɗe golle laamu ndokki gollotooɓe laamu kam e militeeruuji; – Baɗtugol sosiyeteeji jeyi laamu kam e baɗtugol sosiyeeji laamu jeyi keeriiɗo; – Doosɗe kuftodinɗe njuɓɓudi ndeenka leydi. Dañal e fereeji pawiiɗi e laamu njowitii ko e sariyaaji ɓeto kaalis (lois des finances) tawi luulndaaki sarɗiiji joopaaɗi e sariya doosgal. Payndaale golle laamu to bannge faggudu e renndo pawii ko e sariyaaji e tuugnorɗe. Ngalɗoo kuulal ina waawi faccireede e timmitinireede sariya doosgal.
Kuulal 58 : Ko parlemaa yamirta bayyingol naatgol e wolde.
Kuulal 59 : geɗe goɗɗe naattuɗe e mbaawka carɗinoowa kono ɗe njeyaaka e sariyaaji. Binndaaɗe jogiiɗe ndiin mbaydi ina mbaawi waylireede dekere so tawii Diiso carɗinoowo hollitii wonde eɗe njogii mbaydi doosgal sariya e fawaade e taƴre adiinde nde.
Kuulal 60 : Guwarnama ina waawi, cag- gal nde hooreejo leydi jaɓi ɗum, ɗaɓɓude e parlemaa nde yamirta ɗum ƴettude kuule rewrude e eɓɓaande sariya, e dumunna dottaaɗo, tawi ɗeen kuule potnoo ƴettireede ko sariya (njeyaa ko e ngesa sariyaaji). Ɗeen ɗoon eɓɓaaɗe sariya ƴettetee ko e batu hilifaaɓe tee ina ɗaɓɓi nde hooreejo leydi jaɓata ɗum en, siifa ɗum en. So ɗe mbayyinaama tan ɗe puɗɗoto siyneede, kono ɗe nattat woodde so tawii eɓɓaande sariya ciifgol majje joɗɗinaaka to parlemaa ko adii lajal ngal sariya kalfinoowo mbaawka o dotti ngal. So tawii lajal cifangal e taƴre adannde ngalɗoo doosgal timmii, waawi waylude eɓɓaaɗe sariya ɗee tan ko sariya wonande lowe jeyaaɗe ngesa sariyaaji. Sariya kalfinoowo mbaawka nattii jogaade nafoore so tawii Asammbele ngenndi fusaama.
Kuulal 61: Guwarnama e parlemaa kala ina mbaawi sakkitde sariyaaji, gooto fof bannge mum. Eɓɓaaɗe sariya ina poti yeewteede e nder batu hilifaaɓe caggal ɗum njoɗɗinee e biro wooturu e cuuɗi sarɗi ɗiɗi ɗi. Eɓɓaaɗe sariya Ɓeto kaalis ngadotoo tawo holliteede ko asammbele.
