Goomu kumpital jokkondii e peRgal Kuufa, e nder catal Sebkha sosaangal ñalnde 1/08/06. Jokkondiral ngal waɗi ko to duɗal «Gelongal». Min tawi ko aɓe njannga. Peŋgal ngal ina waɗi 25 tergal tawi heen 19 ko rewɓe. Ina tawatoraa jokkondiral ngal, Ɗahiiru Sih, hooreejo catal Sebka, Mammadu Ngom cukko hooreejo catal ngal, Maalik Saar kalfinaaɗo faggudu yiilirde Ngenndi, Mammadu Maamuudu Baal e Bookara Aamadu Bah halfinaaɓe kumpital Fedde nde.
Caggal nde hooreejo ngal hono Tahiiru Sih manti ɓe, sibu darnde maɓɓe e sabu kadi taweede ɓe e gollal jaŋde, Muusaa Bokara Bah ganndiraaɗo Gelongal ƴetti konngol : Caggal bismaali, Gelongal hollitii nafoore wonnde e jaŋde Pulaar e darnde Fedde Ɓamtaare e Muritani. “Kala baawɗo hay so alkulal gootal yo yettu FƁPM.
Ɗo e Muritani walla so to Senegaal, kala ɗo neɗɗo daranii heen Pulaar ko gaa nokki, so heewii, so famɗii, o rewii ɗo e Muritani”. Ko ɗuum Maamuudu Saar, gooto e almudɓe duɗal ngal seedtii, sibu o wiyi Jaŋde Pulaar ummorii Madiina Gunaas ko Muritani. O hollitii fiɓnde maɓɓe daranaade ɗemngal hakke baawɗe maɓɓe e wallitde wandiraaɓe rewɓe peŋgal ngal ƴellitaade e jaŋde he kam e wallude ɗum en haa mbaawa huutoraade ɗum e nder golle mum en njeñu. “Janngo e jam, so tawii ɗemngal ngal ina ittana leñol ngol geɗal, min njiɗi jeyeede ko e feccooɓe kono wonaa e fecceteeɓe”. Jaŋde ko ŋabbirgal, ko annoore yaynantoonde neɗɗo yeeso mum. Nde o naamnaa hol ko saabii omo wiyee Gelongal, ina jeyaa e jaabawol makko ɗiiɗoo konngi :
Cukkitee nanɗe mooɗon gelongal Alla ŋaakii, Petto-ɗee peɗeeli mooɗon ndiwri aljanna luukii.
Bookara Aamadu Bah
