Leydi ndemeteendi, moƴƴinoori ndema, ndemeteendi hitaande kala haa heewa moƴƴa, coñateendi seeɗa……
Hol to ndiin leydi woni ? Ndi woni ko e falnde Magaama, diiwaan Gorgol. Ndi lommbii ko hakkunde kominaaji Magaama, e Beylugge, Elfara, e Biddiis, e Ajaar mo Gidimaka. Leydi ndii remetee ko dabbunde, toɓee, ilee, yalta remee.
Ko njiɗ-ɗen hollitde ɗoo, ko leydi ndii ina ɓeta fotde 75 km njuuteendi, njaajeendi ndii yoga e nokkuuji ko kiloomeetruuji 10 haa 7. Ooɗoo nokku mo kaalaten, lommbi-ɗen e mum, ɗum ko e caaɗngol juutngol, yoga e nokkuuji kadi jaajngol, sabu ngol ɗoofotoo ko e les wimmbalooji haayre Ngaal to Asaaba, ngol yuppata e maayo Senegaal ɗo nokku biyeteeɗo Paliiba.
Hol ko remetee e nokkuure ndee ? Remetee heen ko gawri, makka, feelaa, ñebbe, faataata, jayeeje, gerte e kala leƴƴi ndema, sewo sewo ina moƴƴa heen. Remata e nokkuure ndee ko fulɓe e safalɓe ɓaleeɓe. Hol ko saabii soñetee ko seeɗa e ɗii nokkuuji ? Mboros aawdi, mboros jalluɗi, coñal naatondirngal e ñaayngal.
Mboros aawdi ko aawɗeele ɗe keblaaka, ñawndaaka, ko aawɗeele keddiiɗe e tawaangal, woni mi heeloo gila e coñal, mi moofta haa ñalnde jabbere, mi yaltina tan mi aawa.
Mboros jalluɗi oo ko teŋke e gilɗi e mbaatu. Teŋke ɗee ñaama jalluɗi ɗii, gilɗi naata e nder njabeeri ndii, ɗi mbarataa ndi, kono aɗi kaɗa ndi jibinde. Mbaatu nguu jagga deeneeri ɗii, ɗi garjina jibingol ngol.
Coñal naatondirngal e ñaayngal ko caɗeele njuɓɓudi sabu hitaande kala ina wooda goomuuji jokkondirooji e meeriiji e haakem ngam heɓde yamiroore hitaande tiwaande e furiyeer. Ina waɗee hitaande kala, kono alaa ko ɗum nafti e renndo ngoo. Sabu hitaande kala so lajal tiwaande ngal ɓadiima tan, tawata ko jawdi naatii e kolaaɗe ɗee, etee tawa furiyeeruuji fof ko keewɗi dak gelooɗi e na’i e bamɗi e ndammiri. Joom gese en ina coña, jawdi ina biftoo doɓaale e ko soñatee. Demoowo waɗa e ngesa mum lewru ina rema ina jabba. Ñalnde coñal fuɗɗaa, ko ñalngu ngootu, so a soñdaani, jawdi ñaama nguura maa tawa alaa mo ngulliti-ɗaa, sabu tawata ko jawdi fof ko ɗaccaandi, teeŋti e gelooɗi e na’i. Ko sahaa mettuɗo, bonɗo e miskineeɓe haa yuurminii…
Naamnde kuccinaaɗe e winndooɓe e janngooɓe jaaynde Fooyre Ɓamtaare :
- Hol no diiwanuuji Muritani poti ?
- Hol ko ɓuri wuureede e heen diiwan kala ?
- Hol ngaluuji boowal e ubbiiɗi e heen diiwaan kala ?
- Hol gure ganni ngoni e heen diiwaan kala ?
- Hol leƴƴi ɓurɗi hoɗde e heen diiwaan kala ?
- Hol heen diiwaan ɓurɗo heewde yimɓe ?
Jaabawuuji mon ina ɗaminaa e Fooyre Ɓamtaare.
Muusaa Mammadu Bah Gonɗo to Jeybaaba Wuro Dooro
