Ngam mawninde nguu ɗoo ñalngu sunu wonande muritaninaaɓe kala, ɓesngu Usmaan Muusaa Jagana (Yo Alla yurmo mo yaafoo mo) yuɓɓinii hiirde ciftorgol oo gorko ganndo, newiiɗo. Hiirde ndee waɗi ko to Galle sukaaɓe keso too ñalnde talaata 9 ut 2011e tawtoreede eddaaji yimɓe fof e leƴƴi e kinde fof. Waɗi ɗum, ko Muusaa Jagana, lollirɗo Demmboo, ko neɗɗo yimɓe fof wonnoo, alaa mo o yawi, alaa mo o famɗinnoo. Demmboo yahri ko cukaagu, sibu ko duuɓi 50 fat o sankorii. Ñalnde oon jamma, jom suudu makko hono Mancita Tañjaa e sehilaaɓe makko e koreeji makko e yontodiiɓe makko e almudɓe makko… kam en fof njettii mo, sibu Usmaan wonaa ɗemdiyanke tan wonnoo, ko о ganndo renndo kadi, ko o daartiyanke, gannduɗo Muritani no feewi. Demmboo, wonande ɓe nganndaano, ko kañum ardinoo nokku ɗemɗe ngenndiije to Duɗal Jaaɓi Haaɗtirde Nuwaasoot, caggal nde Duɗal ɗemɗe ngenndiije fusaa.
E oo ɗoo jamma, feeñii wonde ɓuri woƴde tawtoraaɓe ɓee kala ko hol no ndonu Demmboo hisnirtee. Demmboo jibinaaɗo e Gataaga Kayhayɗi, janngi Kayhayɗi, caggal ɗuum to Liisee Nuwaasoot, waɗi sanɗayaagal mum to Rabaa (Maruk), waɗi doktoraa mum to duɗal jaaɓi haaɗtirde Sorbon. Usmaan mo diiwanuuji kala, Usmaan mo pine kala, Usmaan mo ɗemɗe kala. Ko ɗum addani biyeteeɗo Muusaa wul Ebnu ɗaɓɓude nde o sosantee Fedde innirteende “ kaaldigal pine ”. Bios Jallo ɓeydi heen : “ Eɗen poti diwtude oo ɗoo kewu, oo ɗoo jamaanu keewɗo nootitiiɗo e ndee hiirde, denndinɗo Muritani e nder eddaaji mum kala, ina foti daranaade golle jiytiniiɗe ngam wallitde cargol golle Demmboо ”
Sheex Sidiyaa Tañjaa e Seydu Aamadu Njaay e Aamadu Umar Jah e Mama Dalla e Muhammed Faal Umeer e woɗɓe kam en fof ceedtiima moƴƴere Demmboo, neɗɗo muñɗo, teeyɗo. Jime e jimɗi kadi kollitaama ɗoon. Sanɗaaji Duɗal Jaaɓi Haaɗtirde Nuwaasoot, ɓe meeɗaa anndude mo, ardunoɓe e Doktoor Mbuuh Seta Jagana ndillinii ɓerɗe jamaanu oo, nde tarata huunde e jime makko.
Duudu Wan e Muusaa wul Ebnu e Muhammed wul Buleyba kadi ceedtiima е makko moƴƴere, e newaare e yankinaare e ganndal…
Ittaa to e jangatawol Khaliilu Jagana
Firo Bookara Aamadu Bah
Taƴre e konngol Njaay Saydu Aamadu
Usmaan ko ganndo muunɗuɗo, pinɗo teyliiɗo. Duɗe jaaɓi-kaaɗtirde ɗe o rewnoo ɗee, ko wayi no duɗal Mohammed 5 to Rabat, laamorgo leydi Marok e duɗal Sobonne to Paris, laamorgo dowla Farayse, njaɓii, njaɓanii oo gorko to bannge ɗemdiyankaagal, ngonii seedeeji ɗi njeddotaako wonande dokke makko. Kanko fof e hebleede heblo seniingo e ɗemɗiyankaagal ustaani huuñyere makko e yiɗde anndude ko soomii e fannuuji goɗɗi ganndal ko wayi no taariik, renndiyankaagal, filiyankaagal, antoropoloosi, ekn. O winndii defte pattamlame ɗe sooninkaagu ena faarnoroo, ena naftoroo e teelal, ɓesngu Muritani no diidorinoo ena yiytoo e kuuɓal. O winndii : Jillondire gowlaali, kelmeendi e lelngo hakkunde Arab e Sooninke (Interférences phoniques, lexicales et syntaxiques’entre l’arabe et le soninke, mémoire ɗe licence, Université Mohamed V, Facultés des Lettres et des sciences humaines, Rabat 1976 – 1977). Ɓadondiral gowlaali e mbaydi ngaddiin sooninkooɓe Kayhayɗi (Approche phonologique et morphologique du parler soninke ɗe kaëdi) Thèse de 3ème cycle, Paris V, 1980. Jillondire kelmeendi hakkunde arab e farayse (Interférences lexicales entrel’araɓe et le français) Rabat e hitaande 1984. Ngaddiin Sooninkooɓe Kayhayɗi (Muritani) lelngo e maanaa (Le parler soninké ɗe Kaédi Mauritanie syntaxe et sens, Thèse ɗe doctorat ɗEtat, paris V. 1984). Jimdi ganni e leydi sooninkooɓe (Muritani, Mali e Senegaal) (chants traditionnels du pays Soninké (Mauritanie, Mali et Sénégal) 1990. Ɗemngal Sooninke : Mbaydi lelngo e maanaa (La langue Soninké morphosyntaxique et sens) en 1995 Lislaam e konngi coñciyankooji e nder renndo sooninkooɓe e pulaar-en (Islam et expressions littéraires en milieu soninké et pulaar). Ɗo o ruttii e jomiiko ɗoo kadi, omo ɗacci deftere luutiire nde joofaano : saggitorde ɗemngal sooninke (un dictionnaire ɗe la langue sooninke)
