No majjere e yeebaare maaɗa fotiri fof ina hollu maa e najoore ko foti noon
Telefon portaabal ari e men ko hitaande 2001. Tuggi ndeen fayi hannde ko duuɓi 19 ina dooki 20. Kono haa jooni feccere ɓurnde heewnde e men faamaani telefon won ko jaɓi, won ko salii. E fuɗɗoode ndee ko telefon sempal adii e men, gila ndeen aksidaaji puɗɗii. Neɗɗo heɓat noddaango banndum, haalda e mum haa gayna. Noddaaɗo oo sikka noddunooɗo oo kuppii, haala konngol bonngol. So hawrii e oon kuppaani, heɗoroo nofru mum. Ɗuum jibinii gulwulti keewɗi, ɗi yoga e men njiyi walla nani. Haa yettii oo sifaa tefon baɗoowo aplikaasoŋaaji WhatٍٍsApp e ko nanndi e mum, ɗo mbaaw-ɗaa haalde nuldaa foto walla wideyoo. Heewɓe noon juumre adannde nde njogii ko hoolaade telefon gonɗo e junngo mum oo. Ɓe njejjitii to ɓe nuldi too, ɓe njejjitii caamgol e nguyka. Ɗee geɗe kala heen ko heɓti maa aan nuldu-ɗo walla nuldaaɗo. Ina waawi wonde sabaabu caaktagol sirluuji mon. Sirlu dewle, gollondiral, cehilaagal ekn…
So neɗɗo faamiino ko noon telefon wayi, mbele ina ɓooroo fotoo, walla filma terɗe mum, nelda goɗɗo baawɗo wonde fof ?
Duuɓi 10 cakkitiiɗi ɗii e nder kala lebbi ɗiɗi, tati, woodat dañɗo heen jaayya bonɗo. Holi kadi ko saabii ɗiin jaayyaaji kulɓinaani heddiiɓe ɓee? Waɗde wonaa majjere ndee meere, ko yeebaare ndee ɓuri mawnude. Sabu fulɓe ina mbiya « Ɗo faaburu taatii yani koyngal mum heli. So ngelooba arii ɗoon yoo taaro. » Kono e ko ɓuri teskinde e ɗii duuɓi cakkitiiɗi, jaayyaaji telefon alaa paltoor hakkunde mawɗo e cukalel walla ganndo e humam-binne.Ɗuum saabii carɗen ɗiiɗoo wasiyaaji.
Wasiyaaji 13 ngam hisde e juumre telefon.
1- Waasde hoolaade telefon. Sabu ko kuutorgal tokosal parwungal, baawngal saamde e wujjeede. Wallanii aan e hoore maa ndokkaa, njeeyaa walla ngostondire-ɗaa tawa ina yaadi e sirluuji ma.
2- Ndaartindaade ɗo nuldata ɗoo haa yananee. Sabu internet ko tufɗe renndoyankooje, juumre mum alaa seeɗa.
3- Reentaade haala njanana. Haala mbaawka fuɗɗoraade e yeewtere hakkunde sehilaaɓe. Gasoyaa e ñaawoore hakkunde haɓdiiɓe, tuma nde heen gooto woni sabaabu caaktogol ndeen yeewtere.
4- Haalde tawa ƴattaaki. Sabu ƴattoore yaadata ko e daande ma, heɓtinteende e nofru kala neɗɗo ganndu-ɗo ma.
5- Haalde tawi soowtaani inɗe jaambureeɓe. Sabu kala ko haala boni so naworaani innde hay gooto, ɗeen gacce walla caɗeele kaaɗata tan ko e ma. Wona alaa mo lorluɗaa.
6- Reentaade rewɓe e worɓe e geɗe caakaan. Sabu daande ma e foto maa walla videyoo ma ko geɗe seedantaagal laaɓtungal kaɗooje ma waawde wulde.
7- Waasde waɗde telefon ko kuutorgal sirlu koolningal. Sabu nganndu-ɗaa tan ko a haalii walla a nuldii. Kono to nuldal ngal to fayi too e battande mum toon a waawaa reen’de ɗuum.
8- Momtude doosiyee media o kala eeruuji 12 walla 24. Ɗuum ko mbele so telefon maa saamii walla wujjaama waasa yaadude e sirluuji keewɗi.
9- Reentaade mooftude ojooji, filmooji walla fotooje bonɗe. Sabu caamgol ngol e nguyka kaa heewi ko bettude. Walla cukalel ina waawi memde telefon maa nulda e renndo, walla e neɗɗo keeriiɗo mo faamantaama ɗuum.
10- Waasde ɗaccude telefon mum e juuɗe goɗɗo baawɗo wujjitaade e yuurnaade heen huunde. Ɗuum ko sabu reentaade jamfeede. Heewi jamfaade ma ko mo kooli-ɗaa.
11- Etaade ɓetde karallaagal kaaldiiɗo maa ɗo haaɗi e telefon. Sabu e nder 100 e huutortooɓe telefonaaji ɓee ko 10 haa 15 tan paami telefon.
12- Kala mo aɗa luɓa telefon maa ina noddira yoo taw ko mo kooliɗaa. Sabu caɗeele ɓurɗe mawnude ina mbaawi kewde tawa ko niimero ma noddiraa, tee a anndaa mo luɓno-ɗaa.
13- Faamde telefon ko jaadiiɗo mo ɗaccetaake caggal, kadi resndetaake hay gooto. Sabu mesaas maa ina waawi arde caggal maa yana e juuɗe goɗɗo.
Yoo Allah ado reende.
Daawuuda Sammba Ndonngo
