Feccere tataɓere e sakkitiinde “ñiibi daneeji wul Abdel Asiis
Feccere tataɓere e sakkitiinde “ñiibi daneeji wul Abdel Asiis ko « Une Révolution verte bien couteuse » hono : gallol leɗɗe tiiɗngol njaru.
Ko e marse 2014 Muhammed Abdel Asiis, hooreejo leydi oo, yamirnoo puɗɗagol golle peewnugol gaawol ilnirgol Aftuut es Saheli, innirangol Limsaydi (ina gasa heewɓe tinaani ɗum). Wonande fuɗɗuɓe ɗee golle, ndee eɓɓaande ina fotnoo wallitde riiwtude baasal, rokkude yimɓe ɓee golle, kadi huuɓna sokla leydi ndii to bannge nguura.
Yeru, 16 ujunere hektaar ndema ina potnoo waawde remeede tawa ilnata ɗum en ko gaawol ngol 55 km njuuteendi e meeteruuji 20 haa 26 njaajeendi fawaade e nokkuuji taccaaɗi ɗii. Wertallo remotoongo ɗoon e ɗoon ngoo ko 7 700 hektaar. 3 700 hektaar ndokkaama, kono cuwaa tawo remeede, yantude e 4 900 hektaar goɗɗi desanaaɗi jom kaalis en. Eɓɓaande ndee ina fotnoo addande 260 hektaar ngesa Bollar remeede, ko noon kadi wonande hektaruuji 20 ndema sewosewo to Keer Masen, yantude e 1 800 hektaar to nokku na wiyee « El Wasaa ».
Hafninanoo golle ɗee ko Sosiyatee Ngenndiijo Peewnugol Leyɗe ndema biyeteeɗo SNAAT. Golle ɗee fof potnoo gasde ko e nder lebbi 15.
Eɓɓaande ndee ina nawornoo kadi ƴellitgol ngaynaaka rewrude e peewnitgol nokkuuji durnirɗi kam e compugol isin moƴƴingol kocce, yantude e nokku desnirɗo, kam e keɓnugol diƴƴe jarnirɗe jawdi e ilnirɗe beeli ndema liɗɗi.
Barahiim wul Mbaarek wul Muhammed el Muttaar, gonnooɗo kalifu ƴellitaare dowri e oon sahaa wiyiino wonde « ɗee golle njeyaa ko e mbayliigaaji luggi nokku ndema e ngaynaaka gaddanooji leydi ndii waɗde waklitere ndema mawnde. » O wiyiino wonde « ko miliyaaruuji sappo ugiyya ngollotoo ngolɗoo gaawol Aftuut es Saheli tee, so en ƴeewii njuuteendi gaawol ngol kam e ɓeto bertalle potɗe remeede ɗee kam e feto ndiyam njogorɗam rewde heen ɗam ummoraade e Maayo Mawngo, kam e jupporɗe 3 ɗe 45 m3 leƴƴannde kala (45m3/s), hono ɗum meeɗaa ummaneede e nder leydi ndii ».
Eɓɓaande ndee fawii ko e calɗi tati kalfinaaɗi SNAAT to Jder Lekraa, Ngadiir e Aftuut es Saheli, salndu nayaɓuru kilooji 20, ina anniyanoo halfineede Nokku Golle Ndenndaandi Konu ngenndi (Office des travaux publics de l’Armée nationale). Gaawol gummingol Jder Lekraa haa Satbul takko maayo, bannge rewo taƴre (Mugaataa) Keer Masen, feewnaama tawi hay wiɗto wooto waɗaaka.
SNAAT ko kañum yiɗanaa golle ɗee, sibu ko kañum halfinaa ko ɓurnoo heewde e majje, tawi rewaani laabi kalfingol golle. Nii woni SNAAT kam ne halfini ko ɓurnoo heewde e majje sosiyatee maruknaajo gooto ine wiyee STAM, sosiyatee gollodtooɗo e neɗɗo gooto ɓadiiɗo laamorgo leydi ndii. Ko oo STAM maruknaajo kadi rokkaa ko ina tolnoo e miliyaaruuji 20 ugiyya golle buur :
- 340 hektaar (ha) Tinyder to Tararsa, fotde 1 332 258 873,70 UM, woni 3 918 408 UM wonande kala hektaar (ha) peewnaaɗo ;
- 2 220,20 ha e nder eɓɓaande peewnugol ngesa Ɓoggee (Barakna), njaru mum ko 7 369 727 756,94 UM, woni 3 319 398,14 UM wonande kala ha peewnaaɗo ;
- 212,50 ha to NKIK to Tararsa, njaru mum ko 857 266 870,62 UM, woni 4 034 197 UM wonande kala ha peewnaaɗo.
Ina newii teskaade ɓurondiral cogguuli ha peewnaaɗo, hakkunde diiwanuuji ɗiɗi ɗii, walla e nder diiwaan kala.
Hol no paamirten laamu haɗa remooɓe leydi ndii diwtude 400 000 UM (teemedde 4 ujunere) wonande kala ha, tawi noon, kañum e hoore mum ina yoɓa sosiyateeji oo kaalis ɓurtuɗo, hakkunde miliyoŋaaji 3 e miliyoŋaaji 4, wonande kala ha ? Tesko-ɗen tan eɓɓaande PGIRE/OMVS toppitiinde ko faati e keɓe diƴƴe, gollodtooɗo e Banke adunanke, dotti njaru ha peewnaaɗo ko e 900 000 UM.
E ñalawma hannde oo, ellee laamu nguu yenanaama wonde ko ɓuri heewde e leyɗe ɗe Limseydi jogori ilnude ɗee, alaa fof puɗol wuurata e mum en, ndemotaako nde tawnoo ko kaaɗɗe (baɗde lamɗam). Ɗum noon, ma a taw kadi nattii sikke, ko miliyaaruuji goɗɗi mbooynaa e eɓɓaaɗe heɓi-ñugga.
Taƴre wellitaande
Hono no yoga e eɓɓaaɗe mawɗe ɗee nii, feere cosgol Nokku bellitaaɗo Nuwaadibu ummorii ko to ɓuri toowde e Dowla oo, tawi haralleeɓe ndiisnaaka, e joomum en ɓee ndiisnaaka. Faandaare haalaande ndee ko waɗtude laamorgo faggudu leydi ndii « nokku feɗɗitaare e nehaande diiwaniire wonande winndere ndee, tawa ina ƴellita kattanɗe nokku oo, lelnana ɗum doosɗe sariya pooɗtooje, kenaniiɗe golle faggudu ».
So goonga, Alla ina feewni nokku oo, rokki ɗum ɓure keewɗe, sibu o woni ko e cap Blanc, ganndiraaɗo ŋarɗugol sato mum, nokku belɗo wonde sabu ngonka weeyo mum ka ɓuuɓaani haa ɓurti, wulaani haa ɓurti. O woni ko hirnaange rewo Afrik, takko Maayo Mediteraane e tufɗe Orop, omo hucciti e duuɗe Amerik, nokku kawrital laabi beforɗi ɓurɗi mawnude.
Nuwaadibu ina jogii kattanɗe faggudu jonɗe ngam ƴellitaade ko yaawi e ko duumii sibu ina jogii ngalu diƴƴe moolanaangu wondude e tufnde oogirɗe alɗunde (njamndi, kaŋŋe …). Ko noon kadi omo jogii kattanɗe mawɗe semmbe henndu e naange ɗe mbeeɓaani. Mahaaɗe mawɗe gonɗo e nokku hee ina potnoo fooɗtude toon gollooɓe kaalis. Ko noon kadi, ittugol njoldi duwaan e pawe kaasiseeje, kam e newnugol weccudi ekn ina potnoo addande nokku oo ƴellitaade, kono, haa hannde alaa mahaandi mbaylaandi (isin) sompaa toon.
Gila nde nokku oo waɗtaa Nokku bellitaaɗo e hitaande 2013, ko o ñaami e kaalis ina ɓurti no feewi, sibu ko capanɗe miliyaar ugiyya njollaa heen, tee alaa jiyɗo nafoore mum. So wonaa dey capanɗe foksineer en yoɓeteeɓe heen njoɓɗeele ɓurtuɗe. Nokku oo woni nii ko e ɓeydaade waasde. Yaakaare hoɗɓe e nokku oo njoginoo ndee fof taayii, sokla lomii yolnde.
Sanciyeeji mawɗi diiñiindi (immobilier)
E mawningol hitaande 55ɓiire jeytaare Muritani, Muhammed Abdel Asiis aafii haayre otel mo koode 5, woni otel gadano jogiiɗo oo faayiida e nder leydi men. O inniraa ko « Sheraton Nouakchott Hotel ». Jeyi mo ko SNIM. Njaru makko ko 60 miliyoŋ dolaar Amerik (hedde miliyaaruuji 20 ugiyya). Omo foti waɗde taakawuuji 6 e 127 suudu, kam e jippunde hooreeɓe leydi, 12 jipporɗe VIP, jipporɗe 20 gaadoraaɗe, 39 saal batirɗo e saaluuji ɗiɗi kewu, heen gooto na nawa 700 neɗɗo, goɗɗo oo 150 neɗɗo.
Omo fotnoo waɗde pisin (ɓuftordu), boowe ɗiɗi tenis, sardiŋŋe e jofnde otooji. Halfinanoo mahngo makko ko sosiyatee sinuwaa gooto. Lebbi ɗiɗi haa tati caggal puɗɗagol golle, oon taggi kaake mum, yahi laawol mum, alaa ko ɗali ɗoon so wonaa ngooroondi ndi timmaani. Ko hono ɗuum heɓtii huɓeere SNIM (R+15) sompaande ɗo bolokaaji ɓoɗeeji gonnoo ɗoo, nde mahngo mum halfinanoo sosiyatee españool biyeteeɗo ATERSA gollodtooɗo e Hammadi wul Busraaya, paarnoriiɗo jokkondire mum e galle laamiiɗo leydi ndii. Njaru makko ngadanu ko 16 miliyoŋ oroo wonnoo, kono won ko ɓeydaa heen kono koko sirlaa, suuɗaa.
Ɗo joofi ? Mahaandi betoŋ hakkunde wuro beƴ e lenngeeji beeyooji, coomɗi tanaa, ceedtotooɗi peeje ɗe miijaaka, peeje heɓi-ñugga.
Ko ɗoo winndannde Mauriweb ndee haaɗi. En mbiyaani ko noon woori fof, kono, ñalnde kala eɗen nana, walla tara ko wayi noon. Haa e balɗe jawtuɗe ɗee, won fedde politik wootere winndi ko teeŋtinta ko haalaa e ɗee eɓɓaaɗe sappo koo.
Ko wonaa ɗuum, eɗen nganndi, kala ko miijo ardaaki, walla ɗo miijo ardinaaka, yuumtata ko e huunde nde feewaani. Eɗen keewi nande ardiiɓe leydi ndii ɓurɓe toowde njiɗaa nande haala « étude », woni wiɗtude huunde hade mum yaaɓande golle, woni ardinde miijo. Ɓuri ɗoon bonde so seyfitde ganndal e annduɓe. Hay so ko nananti ne, baɗe laamu nguu to bannge faggudu, ina ngoongɗina ɗum. Sibu, e denndaangal geɗe cifaaɗe e ɗee eɓɓaaɗe sappo “ñiibi daneeji”, ina laaɓti wonde ko golle pawñaaɗe, ɗe miijaaka. Kañje kala waɗde ɗe mbattini ko ñaamde jawdi keewndi haa ɓurti, tawi alaa ko ɗe njibini so wonaa doŋle goɗɗe, tedduɗe e leydi ndii no feewi. Mahde gure kese e ladde tuulaa heelaa tawi alaa fof gollal guurnowal baawngal hoɗnude toon yimɓe, ina anndaa alaa ko firti. Oon sahaa gooto laamorgo leydi ina wondi e caɗeele senaare, galleeji keewɗi ina njoolii sabu toɓoyal kawle, ɗuum woni ko wiyetee feere haangaande.
Hannde, hay mo haalanaaka, ina anndi leydi ndii woni ko e caɗeele teeŋtuɗe to bannge faggudu e renndo. Huunde nde haanaano sibu e duuɓi cakkitiiɗi ɗii, nde kaŋŋe e jamɗe njari ndee, hakkunde 2010 e 2014, leydi ndii naatnii, e wiyde won ɓeen « 17,049 miliyaar USD » kaalis ummoriiɗi e njeeygu caggal leydi e gollooɓe caggal leydi e ñamaale ko jiidaa e « 1 897,6 miliyaar USD naatɗi e bidsee laamu nguu e ngaalɗoon daawal gootal ». Hol to oo kaalis fof naati ?
Gaa gaa baasgol eɓɓaaɗe ɗee miijeede no moƴƴi, yoga e golle kalfinaa ko « alɗuɓe hesɓe, tawi ko ɓuri heen heewde ko koreeji hooreejo leydi oo, ɓe ngalanaa ɗum karallaagal e humpito, tawi faandaare mum en arwannde ko alɗude ko ɓuri yaawde e dow keewi dowla, hay so tawii waɗat golle ɗe peewaani walla leeltina ɗum en mbele ine ɓeydanee kaalis …»
Yeruuji ngasataa. Ine heen santaraal kuuraa Nuwaasoot eɓɓanooɗo ngam yeñtinde 400 MW, tawi sokla wuro ngoo ko 150 MW. Hannde, o waawaa hay huuɓnude oon sokla, saka wiyde ina yeeyoya ko fotnoo ɓurtude, sibu ko ko ŋakki.
Kanndaa keso Nuwaasoot mo kattanɗe miliyoŋaaji 2 ɗanniyanke e hitaande, tawi noon sokla leydi ndii ɓuraani 300 000 ɗanniyanke nder hitaande. Eɓɓaaɗe ndema baɗaaɗe tawi mbiɗtaaka, ngolloraa no feewaani e coodgu ɓurtungu… Gudroŋaaji dosotooɗi walla caayooji (laawol yaakaare bonii, laawol Rooso ronkaama yo joof, poŋ maayo fuɗɗaaka, guroroŋaaji Nuwaasoot caayii…).
Juɓɓule dowla keewɗe cosaama hakkunde 2010 e 2014, juɓɓule dokkaaɗe kaalis gila cuwaa gollaade (Nuwaadibu, Ekkol oogirɗe, Isin suukara ekn.) cosranooɗe dallinde ñaamdu kaalis walla palisde ɓalliiɓe…
Bookara Aamadu Bah Koode Otelaaji (jipporde)
Koode ina keewi huutoreede ngam ɓetde won ɗeen geɗe. Yeru otel mo koode 2, maa 3, 4 walla 5. Yeru goɗɗo “koode galoŋaaji e nder konu Muritani”: Kapiteen : koode tati; kumaandaŋ, koode 4, ekn… Walla kadi e sinemaa, e tele e ganndal ndefu walla kadi e ɓetgol lolleende kelle web.
Ngarten e otelaaji. Ɓurɗo heewde koode fof ɓuri faayiida. Koode 5, woni otel dowrowo, hoodere wootere woni ɓurɗo lesɗude.
